Tero Lehdon Linuxin jäljillä -blogi

[kiryo]

nyt aikoo opetella Linuxin käytön 30 päivässä?!

Tuo on mielestäni täysin mahdollista, jos asenne ja lähestymistapa on oikea.
Linuxista on nykyisin erittäin monipuolista ja syvällistä kirjallisuutta, enkä siis
pitäisi lainkaan mahdottomana oppia Linux-käyttö lukemalla pari teosta.

no, sujuva peruskäyttö on ehkä mahdollista oppia 30 päivässä siten, että ymmärtää vähän järjestelmän toimintaa ja osaa käyttää jakeluversion tarjoamia työkaluja asetusten tekoon ja paketinhallintaan. kaikki tuon ulkopuolella olevat tehtävät on (minun mielestäni) aika mahdotonta mahduttaa kuukauteen.

itselläni meni 4 päivää että osasin perus komennot ja että osasin korjata tarvittavat ongelmat esim spashin kanssa (kiitos kaverin). Ei todellakaan mahdotonta 30 päivässä jos paneutuu asiaan

[lunatiC]

Noo minullapa ei ollut ketään kaveria kuka olisi opettanut Linuxin käyttöä. Satuin myös valitsemaan ensi distroksi Fedoran, johon ei löydy lainkaan suomenkielistä tukea mistään. Ja mukavinta oli se kun alkoi sateleen jotain mystisiä virheilmoituksia joista ei tajunnut yhtikäs mitään eikä googlekaan osannut auttaa. Ilmeisesti tämän takia minulla kestikin niin kauan. Onneksi löysin lopulta Ubuntun jonka opettelu on ollut naurettavankin helppoa verrattuna Fedoraan! Siksi minä ainakin suosittelen aloittelijoille ehdottomasti Ubuntua aina!

Lisäystä: Siltikään en usko että toi tyyppi oppii 30 päivässä käyttän Ubuntua. Varsinkaan kun ohjeiden lukeminen ei tunnu kiinnostavan pätkääkään. Vielä kun pitäisi hoita työasioitakin siinä sivussa. Luultavast se MB:n jannu ramppaa vähän väliä neuvomassa ja jos ongelmia tulee niin se saa korjata esiintyvät viat.. Onko se tuo nyt välttämättä sitten sitä itseopettelua?

[janne]

itselläni meni 4 päivää että osasin perus komennot ja että osasin korjata tarvittavat ongelmat esim spashin kanssa (kiitos kaverin). Ei todellakaan mahdotonta 30 päivässä jos paneutuu asiaan

mikä ei ole mahdotonta 30 päivässä?

oppia määräämään minkä nimisen devicenoden (ja mahdollisesti linkin) ja millä oikeuksilla järjestelmä luo mistäkin tietokoneeseen kytketystä laitteesta? konffaamaan X-serverin asetuksia käsin? määrittelemään sääntöjä fonttien renderöintiin koko ja perhekohtaisesti? luomaan scriptejä jotka suoritetaan automaattisesti kun tietty USB-laite liitetään koneeseen? tietämään mikä dbus on ja mitä sillä tehdään? muuttamaan kahden äänikortin ajurimodulien käynnistysjärjestystä? virittämään jack:n käyttöön?

minusta edelleen peruskäytön oppiminen ei ole mahdotonta 30 päivässä, mutta oikeasti syvempi ymmärrys järjestelmän toiminnasta ei välttämättä olekaan.

[_Pete_]

Aika kädettömältä vaikuttaa tyyppi. No, hyvää hupia kuitenkin

[juyli]

Satuin myös valitsemaan ensi distroksi Fedoran, johon ei löydy lainkaan suomenkielistä tukea mistään.

Red Hat ja sen perillinen Fedora Core on aina ollut jakelu, josta löytyy dokumenttia runsaasti.
Jopa suomeksi. Itsekin löysin Lähetyksen kirpparilta 2 €:lla tuhatsivuisen RH 6:n Unleast tms. Tosin vastaavan teoksen ostin joskus jo '90-luvun puolivälissä pian Koski&Tervo 'Linux'
jälkeen. Tuollainen vanhakin kirja on yhä ihan asiaa, vaikka jakelun työkalut ovatkin jo
useaan otteeseen muuttuneet. Komentorivitoimet toimivat kuten ennenkin.
Tässä varsin tukeva teos perehtyä syvällisemmin RHEL/Fedoraan:
http://readme.fi/product.php?&isbn=9525592065

Onneksi löysin lopulta Ubuntun jonka opettelu on ollut naurettavankin helppoa verrattuna Fedoraan! Siksi minä ainakin suosittelen aloittelijoille ehdottomasti Ubuntua aina!

Debian on Ubuntun perusta. Debianille löytyy aika mukavasti dokuja (mutta tuskinpa suomeksi).
Koska Debian on varsin laajasti palvelinkäytössä ja niiden ylläpito hallitsee yleensä varsin
laajalti Linuxin käytön, on juuri esim. sfnet.atk.linux aiemmin ollut hyvä Debian-keskusteluun ja
ongelmien ratkaisuun. Debiania ei ole kuitenkaan samoin "käyttäjäystävällinen" kuin esim.
Fedora/RedHat, Mandriva/Mandrake tai SuSE.

Ubuntu-yhteisön kunniaksi on sanottava tämä suomenkielinen dokumentointi, jolla pääsee
jakelun käytön alkuun. Pintaa syvemmälle ei kuitenkaan noilla Ubuntu-tutuksi sivuilla pääse.
Mutta hyvä lähtökohta. Tämä lienee syy Ubuntun suosioon.


PS. Ubuntu-tutuksi sivuja sovelletaan myös muiden jakelujen tarpeisiin. Fedora ohjeistustakin
nykyisin löytyy: http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_5:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin

http://linux.fi/index.php/Etusivu

[Ville Pöntinen]

Ubuntu-yhteisön kunniaksi on sanottava tämä suomenkielinen dokumentointi, jolla pääsee
jakelun käytön alkuun...   ...Tämä lienee syy Ubuntun suosioon.

Eikös Ubuntu ole aika suosittu muuallakin kuin suomessa. Tietty voihan olla, että muissakin maissa on yhtä loistava yhteisö? 

[lunatiC]

Red Hat ja sen perillinen Fedora Core on aina ollut jakelu, josta löytyy dokumenttia runsaasti.
Jopa suomeksi. Itsekin löysin Lähetyksen kirpparilta 2 €:lla tuhatsivuisen RH 6:n Unleast tms. Tosin vastaavan teoksen ostin joskus jo '90-luvun puolivälissä pian Koski&Tervo 'Linux'
jälkeen. Tuollainen vanhakin kirja on yhä ihan asiaa, vaikka jakelun työkalut ovatkin jo
useaan otteeseen muuttuneet. Komentorivitoimet toimivat kuten ennenkin.

Niin kait noita löytyy ihan kirjastostakin. Ongelma vaan on se että pelkkää kirjaa lukemalla ei opi yhtään mitään. Ja kun opettelet käytännössä ja saat virheilmoituksen josta googlekaan ei löydä mitään infoa niin kuinkas etenet? Aika heikosti.. Ubuntun kanssa helpompaa.

A) Google tuntuu löytävän aika kivasti
B) Ubuntu osaa myös itse tarjota toimivia ohjeita virheilmoituksen sattuessa
C) Löytyy varsin asiallinen suomenkielinen foorumi josta kysyä apua, ja johon myös vastaa asiantuntevat ja mukavat ihmiset (tämä on se kaikista paras ominaisuus!

Tässä varsin tukeva teos perehtyä syvällisemmin RHEL/Fedoraan:
http://readme.fi/product.php?&isbn=9525592065

49€ joten ei kiitos. Eikä tuo koko fedorakaan vois enää vähempää kiinnostaa.

Debiania ei ole kuitenkaan samoin "käyttäjäystävällinen" kuin esim.
Fedora/RedHat, Mandriva/Mandrake tai SuSE.

Kokeilinpa tuossa huvikseni Mandriva 2007. Asennus meni buenosti vaan kun KDE:n asensin ja aloin sitä käyttämään niin alkoi taas tulla niitä mystisiä virheilmoituksia. Noh, käynnistin X:n uudelleen jonka jälkeen koko KDE ei enää käynnistynyt vaan antoi lisää virheilmoitusta.. Tämän jälkeen resettiä jonka jälkeen koko käyttis ei enää käynnistynyt. Ja en ollut yhtäkään ohjelmaa enkä yhtäkään asetusta kerennyt muttamaan ennen noita virheilmoituksia! Joten vika tuskin oli penkin ja näppiksen välissä. Noh, päätin antaa Mandrivalle toisen mahdollisuuden. Asensin uudestaan ja tällä kertaa gnomen kera. No nyt toimi Mandriva oikein buenosti. Vaan kun resetoin koneen ja ajattelin ottaa taas rakkaan Ubuntun käyttöön niin koko helvetin Ubuntu ei enää käynnistynyt! Mandriva oli jotenkin mennyt sotkemaan koko Ubuntun.. Tiedä sitten miten tuo on käytännössä mahdollista mutta näin vaan kävi. Enää en koske pitkällä tikullakaan kyllä tuohon käyttikseen. Eli en itse kyllä käyttäisi sanaa "käyttäjäystävällinen" tuosta jakelusta.

Ubuntu-yhteisön kunniaksi on sanottava tämä suomenkielinen dokumentointi, jolla pääsee
jakelun käytön alkuun. Pintaa syvemmälle ei kuitenkaan noilla Ubuntu-tutuksi sivuilla pääse.
Mutta hyvä lähtökohta. Tämä lienee syy Ubuntun suosioon.

No tuo riittää aloittelijalle vallan mainiosti..

PS. Ubuntu-tutuksi sivuja sovelletaan myös muiden jakelujen tarpeisiin. Fedora ohjeistustakin
nykyisin löytyy: http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_5:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin

Löysin itsekin tuon sivuston ja niin näyttäisi nykyään ohjeistusta löytyvän. Vaan ei löytynyt silloin kun FC1 tuli.

[Qwerty]

Vaan kun resetoin koneen ja ajattelin ottaa taas rakkaan Ubuntun käyttöön niin koko !"¤!"#"! Ubuntu ei enää käynnistynyt! Mandriva oli jotenkin mennyt sotkemaan koko Ubuntun..

Jos meinaat, että käynnistys tyrehtyy heti grubin jälkeen, niin tarkistapa grubin menu.conf tiedosto.
Itselläni Ubuntu sotkee sen sillä tavalla aina kernelin päivityksen jälkeen, ettei Fedorani lähde ilman tiedoston muokkausta käyntiin.

[lunatiC]

En tarkoita.. Lähti lataamaan käyttistä ja antoi samalla 100 001 eri virheilmoitusta siinä samalla kunnes jumittui täysin.. En muista enää mitä mutta helpoiten pääsi kun asenti koko käyttiksen uusiksi 15 minuutissa.

[Ville Pöntinen]

Terohan pärjää hyvin! Vaikkei "linux olekaan windows" on joistain taidoista näköjään hyötyäkin. Ainakin osaa arvostaa sitä mikä linuxissa on windowsia parempaa, kun selaista näkee. Harva varmaan on viidentenä päivänä asentanut .deb-paketteja tai edes saanut win-osioita luettavakseen (siis jos lähtee nollasta, vaikka apuja tulisikin).

Aloittelijan tietämättömyys tietysti paistaa läpi, muttei kai kukaan muuta odottanutkaan.

[Anssi]

Debian on Ubuntun perusta. Debianille löytyy aika mukavasti dokuja (mutta tuskinpa suomeksi).
Koska Debian on varsin laajasti palvelinkäytössä ja niiden ylläpito hallitsee yleensä varsin
laajalti Linuxin käytön, on juuri esim. sfnet.atk.linux aiemmin ollut hyvä Debian-keskusteluun ja
ongelmien ratkaisuun. Debiania ei ole kuitenkaan samoin "käyttäjäystävällinen" kuin esim.
Fedora/RedHat, Mandriva/Mandrake tai SuSE.

no ehkei debian ole käyttäjäystävällinen, mutta ei pidä rinnastaa sitä liikaa ubuntun käyttäjäystävällisyyteen. minusta ainakin tämä on riittävän käyttäjäystävällinen aloittelijoille. debiania en ole koskaan käyttänyt enkä siitä tiedä miten paljon se eroaa ubuntusta.
Mandriva/Mandrake noista en puhuisi kovinkaan käyttäjä ystävällisinä oman kokemuksen pohjalta tai asennus oli helppo, mutta käyttöjärjestelmä ei ollut mitenkään vakaa asennuksen jälkeen.

[UbunTux]

Joo lähinnä oletus, että Ubuntu tukisi kaikkea mitä Windowskin (kuten mp3 yms) on mielestäni väärä ja tässä suhteessa Linuxilta vaaditaan Windowsia enemmän.

No hyvinhän tuo tuosta on lähtenyt toimimaan täytyy muistaa, että käyttäjän ilmeisesti täytyy tehdä töissä muutakin kuin vaan säätää konettaan. Se, että itse asentaisin koneeni käyttökuntoon murto-osassa tuosta ajasta on vain opettelukysymys (mutta voisi niitä ohjeitakin lukea perustellisemmin...)

Itsekin ryhdyin silloin alkajaisiksi sorkkimaan xorg.conf:fia ja se oli suorastaan hauska ja avartava kokemus. Itsekin kokeilin Mandrivaa Livecd:ltä  (ei vakuuttanut Kubuntuun nähden) eilen ja olihan siinä noita graafisia säätötyökaluja huomattavasti enemmän ja alkuun pääseminen ehkä helpompaa, mutta se jokin tuntui puuttuvan. No paremman eteen täytyy vielä nähdä oma opettelun vaivansa.

[juyli]

Itselläni Ubuntu sotkee sen sillä tavalla aina kernelin päivityksen jälkeen, ettei Fedorani lähde ilman tiedoston muokkausta käyntiin.

Simppeliä. Vielä simppelimpää, jos käytät Fedoran grub:ia käynnistyslataajana, johon lisäät Ubuntun
käynnistyksen päivittäessäsi Ubuntun kernelin. Ubuntun grub asentuu Ubuntu-osion/levyn alkuun. Esim.
/dev/hdb tai /dev/hdb1
Kokemukseni mukaan kannattaa käyttää vain yhtä jakelua, jonka käynnistyksenlataaja asentaa
mbr:ään tarvittavat tiedot.
Liloa käytettäessä pitää lisätä tarvittavat kernelit ja initrd:t ynnä muut tarpeelliset ko.
jakelun /boot hakemistoon. Tässä piilee grub:in etu Liloa verrattaessa. Lilo:ssa taas
on kuitenkin omat etunsa. Tämä tuppaa uhontumaan, kun nykyisin useimmat jakelut
tarjoavat oletuksena grub:ia.

[Qwerty]

Simppeliä. Vielä simppelimpää, jos käytät Fedoran grub:ia käynnistyslataajana, johon lisäät Ubuntun
käynnistyksen päivittäessäsi Ubuntun kernelin.

Ubuntun käytössä. Lisään sinne Fedoran käynnistystiedot, niin muuntaa root=/dev/hdaX tiedon esimerkiksi root=2df6e275-bfa0-4ed2-b4da-eedea1327d01 ja heittää initrd rivin pois, mikä taas ei Fedoraa miellytä.
En jaksanut katsella kuntoon, koska virallisten versioiden ilmestyessä pistän koneen kuitenkin uusiksi.
Eli aivan pian (jipii!).

[Ubuntudebisti]

no ehkei debian ole käyttäjäystävällinen, mutta ei pidä rinnastaa sitä liikaa ubuntun käyttäjäystävällisyyteen. minusta ainakin tämä on riittävän käyttäjäystävällinen aloittelijoille. debiania en ole koskaan käyttänyt enkä siitä tiedä miten paljon se eroaa ubuntusta.
Mandriva/Mandrake noista en puhuisi kovinkaan käyttäjä ystävällisinä oman kokemuksen pohjalta tai asennus oli helppo, mutta käyttöjärjestelmä ei ollut mitenkään vakaa asennuksen jälkeen.

Itse olen käyttänyt jotain 5 vuotta Debiania. Debian on ehkä paras distro jos haluat pitää palvelinta ja opetella linuxia vaikeimman kautta. :-)
Rakentelin aikoinaan koko systeemin konsolistä käsin ylöspäin ja on vieläkin päivitettynä aktiivikäytössä palvelimena. Jossa kyllä on myös kehitystyökaluja, multimedian sovelluksia ja niin edelleen. 

Debianissa on tosi hyviä puolia kuten sen paketinhallinta turvapäivitykseen ja erilaiset 'haarat'. Voi esimerkiksi valita vakauden tai uusimpien kilkkeiden  välillä mitä Debiani käyttää. Jos etsii vakautta ja fiilistä että kaikki on omissa näpeistä kiinni, niin Debian on aika hyvä valinta. Sekä tietenkin että se on avointa lähdekoodia.

Huonona puolina on sitten että joittenkin asioiden saaminen Debianiin voi kestää todella kauan. Paketinhallinta lukuunomatta, saa kyllä tehdä enemmän käsin kuin Ubuntussa, SuSE:ssa tai monessa muussa koska valmiita graafisia ratkaisuja ei työnnetä joka asiassa heti käteen. Pitää itse hakea, säätää ja rakentaa aika paljon pala palalta. Debian käyttäminen ja monien asioiden kuntoon saaminen vaatii enemmän työtä.

Sanottakoon että Ubuntu on mielestäni aika loistava kun sen asensin  muutama päivä sitten.

Debian paketinhallinta systeemi yhdistettynä aika valmiiseen, yksinkertaiseen  ja hyvin toimivaan ratkaisuun on kyllä loistava idea!

Olen myös pitänyt Ubuntun graafisesta ilmeestä asennuksesta lähtien ja tämänkin saitin ilmeestä.

[Anssi]

Itse olen käyttänyt jotain 5 vuotta Debiania. Debian on ehkä paras distro jos haluat pitää palvelinta ja opetella linuxia vaikeimman kautta. :-)
Rakentelin aikoinaan koko systeemin konsolistä käsin ylöspäin ja on vieläkin päivitettynä aktiivikäytössä palvelimena. Jossa kyllä on myös kehitystyökaluja, multimedian sovelluksia ja niin edelleen. 

tuon olen kuullut kyllä että debian on yksi vakaimmista palvelin distroista, mutta olen myös kuullut että sen kehitys olisi muuttunut hitaammaksi(tarkoitan uudistumista), mutta kuten sanoin en itse ole käyttänyt kyseistä järjestelmää, kuin valmiiksi asennettuna palvelimessa. mutta debianin pakettihallinta mikä löytyy ubuntustakin on kyllä ehdottimasti paras ratkaisu mitä olen ikinä käyttänyt ja syy miksi en ole vielä edes viitsinyt alkaa säätämään muiden jakeluiden kanssa, vaikka susea täytyy joskus kokeilla pitkästä aikaa, mutta tämä tästä. tässä keskustelussa taittiin alunperin keskustella jostain muusta.

[janne]

Itse olen käyttänyt jotain 5 vuotta Debiania. Debian on ehkä paras distro jos haluat pitää palvelinta ja opetella linuxia vaikeimman kautta. :-)

debian on hyvin kaukana distrosta jossa opetellaan "vaikeimman kautta". hyvä distro se silti on, etenkin palvelimella. tosin yhtenäisyyden vuoksi olen siirtänyt myös oman palvelimeni ubuntulle.

tuon olen kuullut kyllä että debian on yksi vakaimmista palvelin distroista, mutta olen myös kuullut että sen kehitys olisi muuttunut hitaammaksi(tarkoitan uudistumista), mutta kuten sanoin en itse ole käyttänyt kyseistä järjestelmää, kuin valmiiksi asennettuna palvelimessa.

itse asiassa debianin kehitys on ilmeisesti nopeutumassa juurikin ubuntun painostuksen myötä. edellisen vakaan debianin valmistuminen kesti noin 5 vuotta ja siinä oli julkaisuhetkelläänkin järkyttävän vanhaa/vakaata softaa. siis vakaan debianin gnome on versiossa 2.8.3, kun muu maailma kulkee versiossa 2.16.1.

no jouluksi pitäisi tulla uusi debian reilusti alle kahden vuoden odottelulla ja gnomekin on päivittynyt 2.14.x:ään, joten parannusta on luvassa myös työpöydälle. arvioisin kuitenkin, että valtaosa debianin työpöytäkäyttäjistä käyttää debianin epävakaata kehitysversiota ja hyväksyvät sen tosiasian, että jotain saattaa välillä hajota.

mutta debianin pakettihallinta mikä löytyy ubuntustakin on kyllä ehdottimasti paras ratkaisu mitä olen ikinä käyttänyt ja syy miksi en ole vielä edes viitsinyt alkaa säätämään muiden jakeluiden kanssa, vaikka susea täytyy joskus kokeilla pitkästä aikaa, mutta tämä tästä. tässä keskustelussa taittiin alunperin keskustella jostain muusta.

minulla on vähän sama homma. rpm-pohjaiset eivät vaan ole koskaan onnistuneet vakuuttamaan. toiset tykkäävät, mutta minä en.

[Ubuntudebisti]

debian on hyvin kaukana distrosta jossa opetellaan "vaikeimman kautta". hyvä distro se silti on, etenkin palvelimella. tosin yhtenäisyyden vuoksi olen siirtänyt myös oman palvelimeni ubuntulle
minulla on vähän sama homma. rpm-pohjaiset eivät vaan ole koskaan onnistuneet vakuuttamaan. toiset tykkäävät, mutta minä en.

Siitä kieltämättä aikaa Debianin asensin, siihen aikaan en ainakaan olisi sanonut että potato olisi ollut maailman ymmärrettävin distro nyypiölle.
Niistä ajoista tosin on liikuttu paljon eteenpäin.

Ihan hauskahan tuo Teron blogi on, mutta hieman ärsyttää joittenkin asenne kommentteja lukiessa.

Kun joku laittaa itsensä alttiiksi ja yrittää jotain tuoden Linuxia essin, miksi pitää heti ruveta mollaamaan ja etsimään vikoja tavasta millä yrittää tai yrityksen missä työskentelee?

Tuo on asenne mistä en oikein tykkää, koska en sitä ihan ymmärrä. Enemmänkin pitäisi kannustaa Teroa ja näyttää että ongelmat ovat järkeväsi ratkaistavissa.

[Qwerty]

Ihan hauskahan tuo Teron blogi on, mutta hieman ärsyttää joittenkin asenne kommentteja lukiessa.

Ikävää, mutta täysin odotettua ja "normaalia" Linux "gurujen" kommentointia. Jos et vielä ole käynyt, niin käyppä joskus seuraamassa #linux.fi höpinöitä tai kysypä vaikka johonkin ongelmaan ratkaisua. Usein tuntuu, että moni käyttää Linuxia vain tietynlaisen naurettavan "l33t-statuksen" takia ja sen, koska se ei ole Windows.

Eikös Linus joskus sanonut jotain että "Linuxia ei pidä käyttää sen takia koska se on Linux, vaan koska se on niin hyvä"...

[janne]

Siitä kieltämättä aikaa Debianin asensin, siihen aikaan en ainakaan olisi sanonut että potato olisi ollut maailman ymmärrettävin distro nyypiölle.
Niistä ajoista tosin on liikuttu paljon eteenpäin.

no joo, ei se kieltämättä helpoinkaan ole, mutta jos vaikka johonkin slackwareen vertaa, niin kyllä siinä on systeemit paljon helpommin hallittavissa (en tosin ole slackia vuosiin testaillut), puhumattakaan lähdekoodipohjaisista distroista joiden perusasennus työpöydälle asti vie päiviä.

tosin aikoinani kuvittelin 'helpon' debanin saapuneen progenyn muodossa, mutta vasta ubuntu oli sitä mitä progenyn olisi pitänyt silloin aikoinaan olla.

Ihan hauskahan tuo Teron blogi on, mutta hieman ärsyttää joittenkin asenne kommentteja lukiessa.

Kun joku laittaa itsensä alttiiksi ja yrittää jotain tuoden Linuxia essin, miksi pitää heti ruveta mollaamaan ja etsimään vikoja tavasta millä yrittää tai yrityksen missä työskentelee?

blogi on kieltämättä paikoin viihdyttävä, mutta minäkään en noista kaikista kommenteista oikein välitä. kieltämättä on aika hämmästyttävää, että firma rakentaan infransa jonkun activex:n varaan, mutta voi kai sen tuoda paremminkin esille.