Ihminen suhteessa muihin maapallon eliölajeihin

[Jere Sumell]

Lopulta, mitä luontodokumentteja olen seurannut pitkään, ja Avara Luonto BBC:n mielestäni hyvin tehdyn sarjan jaksot katsonut areenasta, ja tutustunut Darwinin Evoluutio-oppi -teokseen, ja pohtinut sitä, että poikkeaako ihminen juuri perusteiltaan muista lajeista tässä maailmankaikkeudessa?

Alunperin lähdin Marxin lukemiston jälkeen kirjastosta lainasin luonnon historian oheislukemistoon Darwinin Evoluutio-opin, josta lähdin selvittämään kysymystä, miten tämä ihmisen rakentama maailma on alunperin lähtenyt tähän vapaaseen markkinatalousjärjestelmään kehittymään, jos sieltä löytyisi vastaus, ja sitten päädyin joihinkin evoluutioekonomien julkaistuihin papereihin nettihaulla, jossa lopulta nykyihmisen nykytiedon mukaan alkuvuosista lähtien olisi ihmisen luontaisiin ominaispiirteihin perustuvaa, eli luonnon valintana lähtenyt menemään, niin se on aika haikea ajatus, että joitain kymmeniä tuhansia vuosia takaperin kehitys olisi ilman ihmisen kognitiivista älyllistä toimintaa lähtenyt ihan automaattisesti väärään suuntaan kehittymään.

Mitä noista patenteista keskustelussa olin aktiivisempi aiemmin, niin tuo ehkä taloudesta, vaikka maapallo pitää sisällään tarpeeksi varallisuutta ja ravinnossa on sama, että sitä olisi kaikille maapallon ihmisille riittävästi molempia ehkä, mutta se on haikea ajatus, jos se alunperin on lähtenyt se hyvin epätasaisesti jakautunut varallisuus ja ravinto-kehitys, mitä se yhä hurjemmin kiihtyy se epätasainen jakautuminen jatkossakin ihmisen sukupuuttoon kuolemiseen saakka, niin ikään kuin kehityskaari olisi jo niin pitkällää epätasa-arvoisuuden edistymisessä, että ihmisellä edes makro-tasolla suurella joukolla ihmisiä ei olisi siihen mitään tehtävissä enää. Sama kai pätee liian myöhään poliittisten päättäjien heräämään ilmastonmuutoskysymykseen.

Lopulta itselleni on yhä skeptsemmäksi muuttunut tämä ihmislajin tulevaisuuden kuva, mitä ihmistä pidetään luomakunnan älykkäimpänä lajina, niin mitä asioissa on aina kaksi puolta, niin paljon on ihmisen älykkään toiminnan ponnistelujen seurauksesta luotnua tähän maailmaan, mutta se hinta voi olla aika kova jos mittariksi otetaan ihmisen lajin säilyvyyden kesto tässä maapallolla. Eli kauppatermein "Ihminen ostaa itsensä ennen aikaiseen hautaan oman älykkyytensä turvin".

Palaan tuohon luontohavaintooni, että maapallon eliölajeilla pääsääntöisesti on juuritasolla jokin pariutumisriitti, sen onnistumisen jälkeen parittelun seurauksesta naaras tulee tiineksi ja lopulta synnyttää parin jälkeläiset. Sitten useissa eliölajeissa se on uroksen tehtävä, joskaan ei kaikissa, huolehtia sen jälkeläisten kasvuympäristön ja alkuelämän turvallisuudesta siihen pisteeseen, mitä ne lähtevät aikuistuessaan omilleen, ja siihen asti myös tavallisesti saman yksilön tehtävänä on myös hoitaa riittävä ravinto jälkeläisille, ja myös itselleinsä. Joissain eliölajeissa myös synnyttävä naarasosakas osallistuu näihin toimiin, mutta monessa eliölajissa on lähinnä uros-puolisen lajiedustajan vastuulla tämä.

Voi olla, että joidenkin evoluutioekonomien päätelmissä, että luonnon valinta jossain määrin ohjaa myös ihmisen käyttytymistä tässä ihmislajin maailman kattavassa talousjärjestelmässä, voi olla, että siinä on jotain perää?

[AimoE]

Ihmisyksilön kehitys pysähtyy monessa mielessä lapsen asteelle (karvoitus jää vajaaksi, kulmahampaat lyhyeksi, pää on iso ruumiiseen nähden, jne.) ja lisäksi aivot ovat kehittyneet muun kehon kustannuksella niin, että esim. iho on ohut ja luut hauraat muihin nisäkkäisiin nähden. Tästä kaikesta seuraa, että ihminen on yksilönä hirveän heiveröinen, vaikka lajina onkin voimakas.

Darwin ja Marx eivät tienneet mitään DNA:sta ja siitä, että monisoluisten eliöiden DNA:sta hyvin pieni osa on ns. varsinaisia geenejä, eli proteiinia koodaavia geenejä. Bakteereilla noin 90% DNA:sta on proteiinia koodaavia geenejä, mutta monisoluisilla se on pieni vähemmistö. Useimmilla nisäkkäillä ylivoimaisesti suurin osa DNA:sta on joko käytöstä pois jäänyttä roskaa (esim. häntägeeni on vielä mukana mutta ilmenee hyvin harvoin ihmisellä) tai varsinaisten geenien toimintaa ohjaavaa materiaalia. Näyttää siltä, että ihmisellä yksilön aikuiseksi kasvamiseen tarvittava geeniohjaus on kytkeytynyt pois käytöstä, ja tavallaan korvautunut ihmisten yhteisöllisellä älyllä.

Yhteisöllisyys on niin hallitseva piirre, ettei ihmisyyttä ei voi ymmärtää pelkästään evoluution säännöillä.

[Jere Sumell]

On totta, mitä empirian ja myös omien reaalielämän luontohavaintojen perusteella tehnyt havaintoja tässä myös sen jälkeenkin, kun valmistuin, niin on totta, että yksistään mikään tieteenala tarjoa mitään vastauksia, eritotenkaan mikään tieteenlana se ydintehtävä ei ole edes tarjota mitään lopullisia vastauksia, viitaten tuohon patenttikeskusteluun, mitä tälläkin palstalla osallistuin siihen kun se oli aktiivisena käynnissä, niin kovin ongelmallisena mitä sitäkin pidin,, eihän tässä ihmisen elämässä ole sama minkä tieteenalan edustajana koulutuksen tai useammankin tutkinnon maailmankatsomukseen liitetyn identiteetin koulutuksen kautta hankittu liittettynä, mitä aina on se oman elämänhistorian koko kirjo se empiirinen kokemus liitettynä myös siihen maailmankatsomukseen se johtaa sitä lopputuleman ulostuloa, mihin päätyy ainakin omassa mielessään, eri asia sitten mitä ulosutulona puheen tasolla se ainakin pääosittain ilmentää sitten se ihmisen ulostulopuhe ja viestit sen puhutun kielen merkityksen tulkinnan kautta kuulijan näkökulmassa mikä käsitys siinä muodostuu. Se on ja hyvin kompleksinen asia käsittää.

Vaikka olisi puheen ulostulo kuinka omaan maailmankatsomukseen koulutuksen kautta hankittu 100% abstrakti, mitä se ei voi koskaan olla, viitaten myös edelliseen argumentointiini, niin aina on mikä se puhutus kielen merkityksen tulkinta on siinä suulisessa vuorovaikutus sosiaalisessa tilanteessa se kuuliljaympäristön tulkintä siinä puhutun kielen suullisen ulostulon merkityksen osalta,, niin se jää aina siihen subjektiivisen myös vaikuttavana oman elämänkokemuksen oman elämän historian myötä saavutetun se on vaiktutava tekijä myös vaikuttaa siihen tulkintaan.

No, totta puhuen, olen myös humanismin tieteenalan teoreettisen filosofian metafysiikkaan tutustunut jonkin verran, ja en lähde siihen enempää, se on loputon suo, jos sitä lähtee siihen lähtee panokset käyttämään akateemisessa mielessä, lähinnä se, että pitäisi olla toinen korkeakooulututkinto jollain perustavaa laatua olevalla tieteenalalla, esimerkiksi mitä itselläni on alempi korkeakoulututkinto tietojenkäsittelystä ja FM-opintoja algoritiiikan teoriasta, niin siinä melkein pitäisi tehdä jos talous MBA-tutkinnon ainakin ajan kuluksi vielä suorittaa elämäni aikana, koska punavihreä makrotalous-sosiologia on hyvinkin osa itseäni jo tänä päivänä ajatusten tasolla, niin jos soveltavana tieteenä makrotaloussosiologian liittää juuri johonkin omaan aiemman korkeakoulututkinnon taustaani Marxeista mitä päädyin siihen ihmisten tasa-arvon kananttjana, että eihän siinä järjestelmässä ole mitään järkeä vapaassa markkinatalousjärjestelmässä, en kannata sitä, niin siinä kohtaa kun algoritmin pseudo-esityksen mahdollisessa patentin haku vaiheessa tulee ajankohtaiseksi, kun se ei ole Suomessakaan vielä mahdollista viitaten tuohon patenttikeskustelussa jo rivien välistä tarkoitukseni johtopäätökset niistä te valta-osa siellä teitte, niin lopulta varmaan päädyn evoluutioekonomien juurikysymyksiin, mitä tykkään yhä top-down -lähestymistavalla näin myös reaalielämän asioita ajatella yhä, vaikka se vallitseva johtamisstrageia-malli olekaan enää nykyään kun vesiputousmallit ja scrum-mallit ovat jo arkipäiväistyneet ainakin yksityksen sektorin IT-firmoissa.