...
7zip oli siis yhdellä säikeellä alle prosentin hitaampi, kun hypersäikeistys oli päällä.
Kokeilin myös neljällä ja kahdeksalla 7zip-säikeellä. Neljällä säikeellä ero oli odotetusti hyvin pieni, mutta kahdeksalla säikeellä hypersäikeistys suoriutui tehtävästä 30 prosenttia nopeammin. 30%:n nopeusetu on yleensäkin validi hihavakio Intelin ja Amd:n HT:lle/SMT:lle silloin, kun kuorma saturoi kaikki HT-ytimet.
Kiitokset testauksesta!
Testasin vielä lisää ja homma muuttui mielenkiintoiseksi - tai riippuu mitä tekee ...
Aluksi: Muutokset olivat ainoastaan BIOS-muutoksia. Sekä Ubuntulla että Windowsilla, asianomaiset monitorit näyttivät kaikkien säikeiden tilanteen ihan asiallisesti (System monitor ja Task manager). Zipattava tiedosto oli Ubuntu Studio 20.04.1 - 3.7 GB. Windows-kone ja Ubuntu-kone ovat periaatteessa identtisiä.
i7-koneessa oli 4 corea ja hyper-threadingin kanssa 8 rinnakkaista threadia ajamaan sovelluksia. Sitä tarkoittavat luvut 8 ja 4 jatkossa.
1.
Testasin samat asiat kuin sinä, Ubuntu 20.04.1, i7-kone ja Pzip -ohjelma pakettivarastosta.
- 8 säiettä versus 4 säiettä, 4:n säikeen ajan piteneminen oli +28 %
- tämä oli siis sama tulos kuin sinulla
Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt, koska kyseessä on hyvin toimiva, säikeistetty sovellus. Sellaisesta ei ollut kysymys.
2.
Testasin Windows 10:llä (1909) käyttäen "Send to compressed file" -funktionaalisuutta
- tämä ei ole säikeistetty
- 8 säiettä versus 4 säiettä - ei suorituskyky eroa
Tähän vielä se selitykseksi (muille lukijoille), että tokihan kaikki säikeet ovat käytössä. Näin Windows on toiminut ensimmäisestä Windows 10 ja tuplaprosessorikoneista lähtien. Ne vaan eivät toimi samalla prosessilla samanaikaisesti ilman säikeistettyä sovellusta.
Eli hyper-threadingin pois ottamien ei nopeuttanut yhtään.
3.
Testasin 7zip-32-bit ohjelmistolla, koska se on verrannollinen Ubuntulla käytettyyn softaan. Tämäkin on kuitenkin hyvin säikeistetty ohjelma.
- ajan kasvu 4-säikeellä versus 8-säikeellä oli 19%
7zip-ohjelmalla säikeistyksen parannus ei siis ollut yhtä hyvä kuin Ubuntulla (28% versus 19%)
TÄMÄKÄÄN ei vielä tyydyttänyt, koska todellinen tilanne, josta kerroin, liittyy teknisiin softiin. Ne eivät suinkaan ole säikeistettyjä eivätkä edes 64-bittisiä. Windows-maailmassa 64-bittisyys on verrattain uusi ilmiö. Teknisten ohjelmien käyttöikä on varsin pitkä eikä niitä ole useinkaan modifioitu 64-bittiseen maailmaan. Jotkut firmat käyttivät jopa 32-bittistä Windows 7:aa, koska heillä oli vielä omia softia käytössään jotka olivat 16-bittisiä. Tämä Windows-maailman vanhakantaisuus oli perussyy sille, että siirryin vaativammassa ammattikäytössä, virtualisoinnissa käyttämään Ubuntua, 15 vuotta sitten - tottakai VMware on ollut pitkään 64-bittinen. Windows XP oli hirvittävän huono tässä asiassa, monestakin syystä johtuen.
SITEN halusin testata säikeistämättömällä 32-bittisellä softalla.
4.
Etsin arkistoista WinZip version 9, vuodelta 2014, joka suostui vielä asentumaan Windows 10:een.
- 8-säikeellä aikaa kului 20% enemmän kuin 4-säikeellä
Eli hyper-threadin hidasti
YHTEENVETO:
Vanhakantaisilla 32-bit softilla, hyper threadingin hidastava vaikutus näyttäisi pitävän paikkansa. Tällaisten softien suorituskyky voi myös olla tärkeää.
Ero ei kuitenkaan ole suuri ja hyvin säikeistetyillä softilla ja useampia softia samanaikaisesti käyttäen, tilanne voi muuttua päinvastaiseksi. Mikäli 4 rinnakkaista corea ei riitä, on hyper-threadingin päälläpito aina parannus. Kokonaisuudessaan hyper-threadin on tuskin milloinkaan oleellinen huononnus.
Alkuperäinen väite esitettiin MS SQL Server -koneelle, jossa kyseinen väite tuskin pitää paikkansa. SQL Server on 64-bittinen ja oletettavasti säikeistetty. Ainakaan nämä testit eivät anna aihetta sellaista olettaa, koska tällaisessa tapauksessa suorituskyky on oletettavasti 8 säikeellä sama tai parempi kuin 4 säikeellä.