Clementinessä on paljon ominaisuuksia, mutta minun vastaukseni käsitteli tapausta, jossa haluan itse tallettaa musiikkikirjaston siten kuin haluan sen tallentaa. Clementine on vain tällöin monipuolinen soitto-ohjelma (joka hakee Internetistä lyriikkoja, kuvia jms soiton aikana, jos tagit ovat kunnossa). Clementine ei itsessään tallenna mitään.
Jos haluat tietää miksi haluan toimia juuri näin, niin tässä näitä perusteluja:
- kun musiikkia on paljon, esim. yli 1 TB, musiikinhallintaohjelmat muuttuvat vaikeiksi hallita, jos edes toimivat
- esim. Itunes vaati joskus, että mp3-tiedostoissa ovat tagit kunnossa, esim. soittonumerot, muuten soittolistaa ei saanut automaattisesti oikeaan järjestykseen
- omien kokoelmien teko on äärimmäisen kömpelöä jos se perustuu siihen että biisien tagit pitää muutella
- haluan että kokoelma soi monessa ympäristössä. Se ei toteudu ollenkaan hallintaohjelmilla. Esimerkiksi, Raspberry soitot jollakin Distrolla verkkolevyltä, USB-tikut jotka on kopioitu autoon valikoiden, omat kopioinnit esim. läppäreille joilla soitetaan muualla mahdollisesti 2-3 kolmella läppärillä samaan aikaan, yleensäkin musiikin toistaminen verkossa monella eri koneella
Musiikin hallintaohjelmien tavoite on tietysti sitoa käyttäjä johonkin tiettyyn infrastruktuuriin - esim. sitoa Applen käyttäjäksi - eikä se, että ne oikeasti toimisivat hyvin.
Silloin kun musiikki sijaitsee järkevän hakemistorakenteen poluilla, ongelmia ei ole soitossa eikä löytämisessä. Esim. Volumio Distro indeksoi itse ja biisi löytyy haualla tarvittaessa käytännössä heti verkkolevyltäkin. Biisin nimeen ei tietysti pidä laittaa albumin nimeä ja bändin nimeä + muuta tietoa - hakemistot on toki keksitty jo kymmeniä vuosia sitten.
En sinänsä epäile, etteikö pienellä musiikin määrällä ja yhdellä koneella toimittaessa hallintaohjelmista olisi mitään hyötyä - voihan olla "ihan kivoja".