Kannattaa käyttää parempaa salasanaa kuin viisikirjaiminen sanakirjasta löytyvä sana. Netistä löytyy paljon yleisiä ohjeita salasanojen valintaan ja ne koskevat myös LUKS-säiliöitä. Tässä yksi ihan hyvä perusohje: http://www.jkorpela.fi/unix/8.3.html Tietenkin aina voi miettiä millaiselta uhalta on tarvetta suojatua.
Tuo viimeinen on se olennainen lause. Kotona pidettävä kovalevy lähtee luvatta vain murtovarkaiden matkaan, mutta paljon suurempi riski on tuon salasanan unohtaminen. Siksi erilaiset Hy6f/5[calwu&6x -salasanat on poissa laskuista. Mutuilen, että salasana "ville" olisi jo melko haastava murrettava, etenkään kun vorolla ei ole tiedossa, että levyllä on edes mitään. Se kai näyttäytyy windowsissa tyhjänä?
Tuo esimerkkinä käytetty "ville" ei todellakaan ole mikään haastava. Jo varas haluaa selvittää, mitä levyllä on, sanakirjahyökkäys olisi yksi ensimmäisiä, joka hänen kannattaisi tehdä. Myöskään pienet variaatiot kuten numeroiden lisääminen alkuun tai loppuun tai tiettyjen kirjaimien korvaaminen numeroilla tai erikoismerkeillä ei ole lähtökohtaisesti kovin tehokasta.
Lisäksi viisi kirjainta on sen verran lyhyt salasana, että myöskin käymällä läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot tuon voi selvittää kohtuullisessa ajassa. Hyödyntämällä sopivaa pilvipalvelua (tai bottiverkkoa
) tuota laskentaa voi vielä hajauttaa usealle koneelle ja sitä kautta nopeuttaa. Pidempi on parempi, mutta liiallisuuksiin ei tässä tarvitse mennä. Mutulla sanoisin, että jos salasanassa on ainakin 12 merkkiä ja se on hyvin valittu, ei sitä ole helppo murtaa. Satunnainen salasana vähentää mahdollisuutta inhimillisiin virheisiin, mutta vaatii aina opettelun, koska tehokasta muistisääntöä on vaikeampi keksiä.
Tuossa mainitsinkin tuo ehdollisuuden: jos varas haluaa selvittää, mitä levyllä on. Hänhän ei välttämättä ole kiinnostunut levyllä olevasta datasta. Tällöin todennäköisesti hänelle riittää tyhjentää levy ja myydä se eteenpäin. Tai jättää tyhjentämättä ja antaa ostajan tehdä, mitä hän haluaa.
Windowsille LUKS-säiliö (osio) näyttäytyy käsittääkseni edelleenkin tuntemattomana osiona, jota Windows ei osaa lukea. Ehkä sopivalla apuohjelmalla sen voi aukaista. Myös säiliön sisällä oleva Linux-tiedostojärjestelmä (ext4, XFS, btrfs jne.) näyttäytyy normaalisti tuntemattomana, mutta noillekin ole olemassa apuohjelmia. Helpointa hyökkääjällekin on tietenkin käyttää oikeasti Linuxia.