Erityisesti erilaisten laitteiden disabloinnit koneen käynnistyessä ovat kovin hajallaan:
* bluetooth-yhteys: tiedostossa /etc/rc.local
rc.local on Debian-pohjaisten jakeluiden perinteinen tapa lisätä helposti omia skriptejä käynnistyksen yhteydessä ajettaviksi. Nykyisissä Systemd-pohjaisissa järjestelmissä se saattaa olla vakiona pois käytöstä, mutta Ubuntussa siihen ei kai vielä olla menty. Helppo ja yksinkertainen tapa suorittaa mitä tahansa root-oikeuksin.
* kamera: tiedostossa /etc/modprobe.d/blacklist.conf
/etc/modprobe.d:ssä on dynaamisesti ladattavien kernelimoduulien asetukset, ja siellä voi blokata niitä blacklist-rivien avulla. Näitä asetuksia ei kannata tehdä millään muulla mekanismilla.
* ulkoinen näyttö: systemd:n asetuksilla (vaatisi kaksi scriptiä tietääkseni)
Systemd:n avulla voi tehdä monimutkaisempia modifikaatioita käynnistykseen, jos halutaan ajaa tietty komento täsmälleen tietyssä vaiheessa liittyen vaikkapa tiedostojärjestelmien liittämiseen tai verkon käynnistymiseen. Toki myös yksittäisiä omia skriptejä voi ajaa samoin kuin missä tahansa muussakin init-järjestelmässä, eli toimii myös /etc/rc.local-tiedoston korvaajana.
Sitten on vielä graafiseen työpöytään liittyvät käynnistysmekanismit, joilla on oma hierarkiansa. Siellä omat skriptit kannattaa ajaa työpöytäjärjestelmän autostart-toiminnolla.
Tämä hajanaisuus tuntuu työläältä. Voisikohan joku neuvoa mitkä noista voisi tai jopa kannattaisi koukuttaa samaan menetelmään (kuten systemd), mitkä on vaan kertakaikkiaan paras säilyttää sellaisenaan? Esimerkiksi tuon kameran disabloinnin olen kopioinut jostain ymmärtämättä sen syvemmin mistä oikeastaan on kyse.
Systemd hallinnoi käynnistystä ja palveluja, mutta niihin liittyvät asetustiedostot ovat edelleen perinteisillä paikoillaan /etc:n alla. Eli vaikkapa moduulien asetukset ovat siellä /etc/modprobe.d:ssä.