Kirjoittaja Aihe: "Multimediakone" - miten?  (Luettu 13013 kertaa)

fossiili

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 785
    • Profiili
"Multimediakone" - miten?
« : 03.07.17 - klo:15.08 »
Minulla on n. 5 vanhaa PCtä. Eivät ole tehohirmuja, mutta niissä ainakin Lubuntu tai Mintin Mate toimivat. Kesähuvilan vanha tv ja digiboxi sanoutuvat tod. pian irti palveluksesta.

Olisiko Ubuntu tai joku Ubuntupohjainen järjestelmä sopiva tv/digiboxin pohjaksi. Muistelen että tällaiseen on erityisversiokin olemassa, nimi ei tule mieleen. Kun on ikää minulla ja unohtelen nimiä vaikka en ole ihan kalkkis vielä. Onneksi  :D

Mihin tvkorttiin tai -tikkuun on Ubuntussa ajuri?

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11481
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #1 : 03.07.17 - klo:15.34 »
Olisiko Ubuntu tai joku Ubuntupohjainen järjestelmä sopiva tv/digiboxin pohjaksi. Muistelen että tällaiseen on erityisversiokin olemassa, nimi ei tule mieleen. Kun on ikää minulla ja unohtelen nimiä vaikka en ole ihan kalkkis vielä. Onneksi  :D
Ainakin MythTV:tä käyttävä Mythbuntu on ollut olemassa, mutta sitä ei ole enää erillisenä jakeluna. Edelleenkin tosin ylläpitävät MythTV:stä pakettivarastoja Ubuntulle. Jos päädyt käyttämään MythTV:tä ohjelmistona, niin suosittelen käyttämään noita varastoja, ovat perinteisesti olleet paljon toimivammat ja vakaammat paketit kuin Ubuntun omat.
MythTV:n kotisivut (englanniksi)
Mythbuntun kotisivut (englanniksi)

Toinen soveltuva ohjelma on VDR, josta itselläni ei ole juurikaan kokemusta, mutta jotkut pitävät sitä parempana. Joku muu osannee kertoa paremmin.
VDR:n kotisivut (englanniksi)

linuxtv.fi-keskustelualueet (suomeksi)
LinuxTV.org-sivusto (englanniksi)

Mihin tvkorttiin tai -tikkuun on Ubuntussa ajuri?

Aika moneen, mutta silti ei voi mennä kauppaan, ostaa jotain ja luottaa siihen, että se toimii. Jos kerrot vähän tarkemmin tarpeistasi, niin täältä saat varmaan vinkkejä. Lähinnä tekniikka (antenni, kaapeli tai satelliitti), tarve teräväpiirtokanavien vastaanottamiseen, samaan aikaan tallennettavien kanavanippujen määrä ja tietokoneesta löytyvät väylät (USB, PCI, PCI-E) lienevät ratkaisevia tekijöitä tässä. Jos tarvitset maksukanavia, niin se kannattaa mainita myös, vaikka kaikissa tapauksissa niitä ei pysty tietokoneella vastaanottamaankaan.

LinuxTV.org:n Wikin laitteistosivut (englanniksi)
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

tosiutelias

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 171
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #2 : 04.07.17 - klo:00.26 »
OpenELECon ymmärtääkseni sellainen:
http://openelec.tv/
Jotakin tietoa tuetuista raudoista:
http://wiki.openelec.tv/index.php/Supported_Hardware
Olisiko tuo se mitä muistelit?

fossiili

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 785
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #3 : 05.07.17 - klo:11.58 »
KIITOKSET TIEDOISTA!

Seuraavaksi pitää saada mikrovanhuksen virtalähde (muuntaja) vaihdetuksi toimivaan. On hieman hankalaa koska kotelo on ahdas "multimediakotelo". En vielä merkitse tätä keskustelua ratkaistuksi.

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2644
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #4 : 05.07.17 - klo:17.33 »
Jos netti toimii jo YLEN:n Areenaa katsomalla voi pärjätä.  Tosin videon purku vaatii tehoa.
Kodi & VDR on yhdistelmä mitä itse käytän. Jos näytönohjain osaa purkaa videoa, niin
tehoa ei paljoa tarvita. Kun asun kaapalitaloudessa ei kokemusta terra korteista tai tikuista.
Tikut melko halpoja, mutta Linux toimivuus pitää tarkistaa.  VDR:n katseluohjelma
melko kevyt, mutta itsellä valikot katoilee. Käyttää xine-lib kirjastoa jota ei juuri kehitetä.
MCE yhteensopiva kaukosäädin on helppo asentaa. Sillä katselee TV:tä, kuvia, mitä
nyt tahtoo. Kodi on tarkoitettu kapulalla käytettäväksi.

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16430
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #5 : 05.07.17 - klo:18.15 »
VDR:n katseluohjelma
melko kevyt, mutta itsellä valikot katoilee. Käyttää xine-lib kirjastoa jota ei juuri kehitetä.

Softhddevice on vakaampi VDR-frontend-liitännäinen, joka ei kärsi samoista ongelmista kuin Xineliboutput. Se ei tosin toimi erillisenä katselimena vaan ainoastaan kiinteästi VDR-prosessissa, eli VDR on käynnistettävä vasta X.org:n ollessa käynnissä. Vaihtoehtoisesti voi ajaa samassa koneessa (tai eri koneissa) kahta streamdevillä kytkettyä VDR:ää, joista toinen toimii tallennusbackendinä ja toinen fronttina.

Jos matalan tason säätäminen ja ohjelmistoasennusten ja liitännäisten kanssa pelaaminen ei innosta, YaVDR, Mythbuntu ja OpenELEC ovat järkevimmät kokonaisratkaisut. Näistä itse kokeilisin ensin OpenELECiä, jossa DVB-vastaanotto on oletuksena Tvheadendin harteilla.


Minulla on n. 5 vanhaa PCtä. Eivät ole tehohirmuja, mutta niissä ainakin Lubuntu tai Mintin Mate toimivat. Kesähuvilan vanha tv ja digiboxi sanoutuvat tod. pian irti palveluksesta.

Yleisesti ottaen mökkielämä on kyllä huomattavasti stressittömämpää, jos haet kaupasta satasen telkkarin vanhan tilalle. Erityisesti jos siellä on muitakin katselijoita odottamassa, että ruudusta näkyy jotain.  ;)
« Viimeksi muokattu: 05.07.17 - klo:18.19 kirjoittanut nm »

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2644
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #6 : 05.07.17 - klo:19.39 »

Softhddevice on vakaampi VDR-frontend-liitännäinen, joka ei kärsi samoista ongelmista kuin Xineliboutput. Se ei tosin toimi erillisenä katselimena vaan ainoastaan kiinteästi VDR-prosessissa, eli VDR on käynnistettävä vasta X.org:n ollessa käynnissä. Vaihtoehtoisesti voi ajaa samassa koneessa (tai eri koneissa) kahta streamdevillä kytkettyä VDR:ää, joista toinen toimii tallennusbackendinä ja toinen fronttina.

Jos matalan tason säätäminen ja ohjelmistoasennusten ja liitännäisten kanssa pelaaminen ei innosta, YaVDR, Mythbuntu ja OpenELEC ovat järkevimmät kokonaisratkaisut. Näistä itse kokeilisin ensin OpenELECiä, jossa DVB-vastaanotto on oletuksena Tvheadendin harteilla.
 

Softhddevice on vielä kokeilematta. Kodi ihan hyvä katseluun, mutta ei osaa vielä leikata tallenteita.  vdr-sxfe on hyvä jos haluaa leikata tallenteita, mutta valikkojen katoilu häiritsee. Harvemmin tallenteita tulee katsottua jälkeenpäin, joten usein turhaa näpräämistä. Nykyään monet ohjelmat katsottavissa netistä, joten pikku pc HDMI piuhalla TV:ssä ja vaikka langaton näppis riittää pitkälle.

YaVDR repoissa ei vieläkään taida olla kaikkea Ubuntu 16 lst versiolle. Joten jos halua käyttää YaVDR repoja, niin Ubuntu 14 lts parempi vaihtoehto. Tosin kevyemmällä työpöydällä.
OpenELEC melko kätevä. MCE kauko-ohjain toimii heti ja moni muukin asia. Aloittaisin sillä. Voi asentaa myös tikulle jos kärsivällisyys riittää.

juyli

  • Vieras
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #7 : 05.07.17 - klo:22.38 »
Minulla on n. 5 vanhaa PCtä. Eivät ole tehohirmuja, mutta niissä ainakin Lubuntu tai Mintin Mate toimivat.
Laitapa koneiden speksejä esiin. Mielestäni multimedian pyöritys vaatii riittävästi koneilta potkua, kohtuullisen tehokkaat näytönohjaimet sekä riittävän nopeaa väylää.
Vanhat koneet ovat vanhoja, ja niille voi usein olla jo aika (parasta ennen leimaus) siirtyä eläkkeelle.

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16430
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #8 : 06.07.17 - klo:00.19 »
Minulla on n. 5 vanhaa PCtä. Eivät ole tehohirmuja, mutta niissä ainakin Lubuntu tai Mintin Mate toimivat.
Laitapa koneiden speksejä esiin. Mielestäni multimedian pyöritys vaatii riittävästi koneilta potkua, kohtuullisen tehokkaat näytönohjaimet sekä riittävän nopeaa väylää.
Vanhat koneet ovat vanhoja, ja niille voi usein olla jo aika (parasta ennen leimaus) siirtyä eläkkeelle.

H.264-teräväpiirtovideon purku vaatii tosiaan enemmän vääntöä. Vähintään Core 2 -sukupolven prosessorin tai näytönohjaimen, joka pystyy purkamaan videota raudalla. Raspberry Pi käy myös rautapurun ansiosta.

Tavalliset SD-lähetykset toistuvat vanhemmillakin koneilla, jos ei ole tarvetta hifistellä lomituksenpoiston kanssa. Käytännössä resursseja tarvitaan vähemmän kuin Areenan videoiden toistamiseen. Windows XP -aikakauden Pentium M -tason prosessori riittää kevyellä katseluohjelmalla kuten VLC:llä tai VDR:n frontendeilla.
« Viimeksi muokattu: 06.07.17 - klo:00.21 kirjoittanut nm »

mrl586

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4638
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #9 : 06.07.17 - klo:14.02 »
TV-kortiksi kannattaa valita jonkin DVB-T2 -standardin kanssa yhteensopiva laite, sillä vanha DVB-T -standardi kuopataan enemmin tai myöhemmin myös Suomessa.

tikola

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 205
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #10 : 07.07.17 - klo:10.46 »
Minulta iso ääni VDR:n puolesta. Olen käyttänyt jo pitkään ja tulen käyttämään sitä pitkään

https://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu10.04LTSaanVDRnasentaminenTS-tiedostoille

Viime aikojen ilmapiiri on minusta mennyt siihen suuntaan, että moni entinen VDR käyttäjä on siirtynyt noihin VU+ jne. valmisbokseihin. Periaatteessa samaa Linux kamaa, mutta merkittävänä erona, että niissä on valmiit imaget joita vaan tiputellaan laitteelle ja kaikki toimii laakista. Kun taas tässä perinteiseen tietokoneen turvaavassa mallissa joudutaan pakettivarastojen lisäilyyn ja kofigurointiin. Itse en ole ikinä koskaan kääntänyt itse mitään ja aika pitkälle olen VDR:llä päässyt.

Täällä aika paljon keskustelua noista VU+/Enigma jne. valmisbokseista:
http://www.huoltovalikko.com/

Mutta jos haluat hyödyntää vanhaa rautaa, niin sitten VDR, MythTV jne. ovat se sinun optio. Sillä saralla viimeaikojen kuuminta hottia on nähdäkseni ollut nm:n mainitsema TVHeadend, johon sitten näyttölaitteena liittyy se openelec/libreelec:
https://tvheadend.org/

Jos lähtisin nyt nollasta valintani olisi tuo VU+/Enigma tai sitten TVHeadend. Tuskin lähtisin VDR:ään. VDR on edelleen aktiivinen saksassa, mutta osa aktivisteista on liuennut pois. Jos saksan kieli taittuu, niin sitten VDR on edelleen erinomainen vaihtoehto. TVHeadend on vissiin hieman modernimpi ja kevyempi variaatio samasta aiheesta. Pitkän VDR historian takia mitään kiirettä siitä pois ei ole. VDR:n pääkehittäjä Klaus Schmidinger on kyllä kullanarvoinen resurssi ja esim. viimeaikoina on uutta versiota pukannut aika tiiviisti. Ongelmaksi tulee se, että kaikki pluginit eivät välttämättä ole pysyneet tahdissa mukana ja siitä seuraa sitten haasteita.

Minulta saat suoraan linuxissa toimivia vanhemman polven DVB-T kortteja pilottikäyttöön kahvirahalla (Vantaalla). Sitten kun homma rokkaa voit pohtia isompia korttiostoksia:

https://linuxtv.org/wiki/index.php/Hardware_device_information


timo.ikola(2)kolumbus.fi

ps. Muuten yhdyn täysin nm:n lausuntoon. Jos et halua harrastaa TV:n säätämistä niin ostat vain television, mutta jos haluat harrastaa, niin tällä saa sitten paljon enemmän ominaisuusksia ja säätämistä.

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2644
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #11 : 07.07.17 - klo:18.50 »
Minulta iso ääni VDR:n puolesta. Olen käyttänyt jo pitkään ja tulen käyttämään sitä pitkään

Viime aikojen ilmapiiri on minusta mennyt siihen suuntaan, että moni entinen VDR käyttäjä on siirtynyt noihin VU+ jne. valmisbokseihin. Periaatteessa samaa Linux kamaa, mutta merkittävänä erona, että niissä on valmiit imaget joita vaan tiputellaan laitteelle ja kaikki toimii laakista. Kun taas tässä perinteiseen tietokoneen turvaavassa mallissa joudutaan pakettivarastojen lisäilyyn ja kofigurointiin. Itse en ole ikinä koskaan kääntänyt itse mitään ja aika pitkälle olen VDR:llä päässyt.

En pidä vdr:n asentamista kovin vaikeana. Vaikeinta kai kanavien viritys, kauko-säädin voi tuottaa ongelmia. TV-ohjelmien tallennuskansio pitää tietty asettaa myös. Plugareita ei tarvitse montaa asentaa. Jos katsoo Kodilla vdr-vnsiserver riittää ja Kodiin vastaava. Tuolla jo katsoo TV:ttä ja tallentelee ohjelmia. Automaattinen sammutus ja käynnistys, hallinta selaimella, tallennusten leikkaus ym eivät ole pakollisia. Kun saa toimimaan niin varmuuskopio ja kannattaa miettiä mitä päivittää. Vnsiserver aika versiokohtainen - samoin muutkin lisukkeet. Jos koneita useampia yksi voi pyörittää VDR:ää ja toisella koneella katsotaan. Ei pelkoa tehon loppumisesta. Jos Ubuntua aikoo käyttää niin Ubuntu 14 ja YaVDR stable haara edelleen se vakain. Jos vanhaa rautaa niin softan ei tarvitse olla sitä uusin uutta. Itsellä nyt mediakoneesta katkaisin rikki - kesällä ei paljoa TV:tä katsota. Varakoneena ollut EeeBox Atom Ion on saanut tuurata. Aika helposti tuollaisen kannettavan levyn siirtää toiseen koneeseen. Näytönohjaimen ajuri piti asentaa ja taas toimii. Yle areena nykii 1,6 GHz prosulla selaimella mutta TV näkyy riittävän hyvin.

fossiili

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 785
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #12 : 04.08.17 - klo:15.32 »
Lainaus
Yleisesti ottaen mökkielämä on kyllä huomattavasti stressittömämpää, jos haet kaupasta satasen telkkarin vanhan tilalle. Erityisesti jos siellä on muitakin katselijoita odottamassa, että ruudusta näkyy jotain.  ;)
Toki näin on. Mutta kun on 83 v. lasissa niin pitää aktiivisesti vastustaa dementoitumista eli yrittää treenata aivojaan. Linux-harrastus on siihen halpa menetelmä  :-*
Tyttären poikaystävä (dipl insinööri alalta elektroniikka) sai lopulta vanhasta koneesta revityn virtalähteen toimimaan. Kovalevyltä kaivautui esiin joku Ubuntun versio. Senhän saa kivasti päivittymään terminaalissa apt-get update, apt-get upgrade ja apt-get dist-upgrade komennoilla tai sitten ei, mutta ei ei haittaa.
Näytöksi ostin erikoistarjouksena Philips écram LCD E-line 27 paneelin https://www.philips.fi/c-p/277E6LDAD_00/lcd-naeyttoe

Typeryyttäni jätin emolevyn ohjekirjan ns. kotiini 600 km:n päähän. Sinne jäi myös ikivanha TV-kortti n. 10 v. päästä joka on kokeilematta ja pakkauksessa. Joten uusi on hakusessa.

Terminaalissahan on kivoja pikku komentoja, joilla saa esiin tietoja laitteistoja jos niinku joudun kysymään neuvoja. Mitkähän ne olikaan?

Kyselee fossiili  ::)

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16430
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #13 : 04.08.17 - klo:16.32 »
Lainaus
Yleisesti ottaen mökkielämä on kyllä huomattavasti stressittömämpää, jos haet kaupasta satasen telkkarin vanhan tilalle. Erityisesti jos siellä on muitakin katselijoita odottamassa, että ruudusta näkyy jotain.  ;)
Toki näin on. Mutta kun on 83 v. lasissa niin pitää aktiivisesti vastustaa dementoitumista eli yrittää treenata aivojaan. Linux-harrastus on siihen halpa menetelmä  :-*

Juu, se on kyllä täysin totta. :)

Tyttären poikaystävä (dipl insinööri alalta elektroniikka) sai lopulta vanhasta koneesta revityn virtalähteen toimimaan. Kovalevyltä kaivautui esiin joku Ubuntun versio. Senhän saa kivasti päivittymään terminaalissa apt-get update, apt-get upgrade ja apt-get dist-upgrade komennoilla tai sitten ei, mutta ei ei haittaa.

Ei päivity jakeluversiosta toiseen noilla komennoilla. Kannattaa tehdä ihan uusi puhdas 16.04.3-asennus. Jonkun 10.04-version päivitykseen ja ongelmien selvittelyyn on turha käyttää aikaa, ja tarvitset todennäköisesti aika uuden kernelin, jos meinaat käyttää jotain kaupasta ostettua DVB-tikkua.

Näytöksi ostin erikoistarjouksena Philips écram LCD E-line 27 paneelin https://www.philips.fi/c-p/277E6LDAD_00/lcd-naeyttoe

Ehkä TV-virittimella varustettu malli olisi ollut fiksu investointi, jos ja kun epätoivo iskee. ;) Toki ne toimivat joskus vähän huonosti pelkkinä tietokoneen näyttöinä.

Typeryyttäni jätin emolevyn ohjekirjan ns. kotiini 600 km:n päähän. Sinne jäi myös ikivanha TV-kortti n. 10 v. päästä joka on kokeilematta ja pakkauksessa. Joten uusi on hakusessa.

Kannattaa sitten vähän googlailla Linux-yhteensopivuutta tarkan mallin perusteella. Ihan kaikki kaupan hyllyssä olevat laitteet eivät toimi kunnolla tai lainkaan. Lisäksi noiden tietokoneeseen liitettävien virittimien saatavuus on nykyisin aika heikkoa. Ainakin isot tietokoneliikkeet myyvät vain kalliita Hauppaugen tai Elgaton malleja. Oikea hinta DVB-T2-USB-tikulle on alle 20 euroa. Aliexpressistä tai muista kiinakaupoista tilaamaan, jos ei lähempää löydy järkevään hintaan. DVB-T-mallia ei tosiaan enää kannata hankkia, kun lähetykset loppuvat nykyisen aikataulun mukaan keväällä 2020. Pitää olla DVB-T2.

Terminaalissahan on kivoja pikku komentoja, joilla saa esiin tietoja laitteistoja jos niinku joudun kysymään neuvoja. Mitkähän ne olikaan?

lsusb ja lspci listaavat USB- ja PCI-laitteet.

fossiili

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 785
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #14 : 06.08.17 - klo:15.34 »
Aloitan "projektin" lataamalla käyttiksen. OpenELEC.  Koneelle tuli "Apple disk image". Valitettavasti jouduin antamaan vanhan MacBook-läppärini ystävälle, jonka vielä vanhempi iMac hajosi.

VDR:n kotisivuilta löytyi vdr-2.2.0.tar.bz2-pakkaus  901.1 kb josta purkautui  tiedostoja ja hakemistoja. Mukana informaatiota, jonka mukaan kyseessä on  Video Disk Recorder - ohjelma. Joskaan en ymmärtänyt mihin järjestelmään ja miten ohjelma on installoitavissa.

Tuntuu että meikäläisen älylle on selvintä ladata mythbuntu-16.04.3-desktop-i386.iso. Onhan siinä lähes moderni Ubuntu. ;D


nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16430
    • Profiili
Vs: "Multimediakone" - miten?
« Vastaus #15 : 06.08.17 - klo:20.32 »
Aloitan "projektin" lataamalla käyttiksen. OpenELEC.  Koneelle tuli "Apple disk image". Valitettavasti jouduin antamaan vanhan MacBook-läppärini ystävälle, jonka vielä vanhempi iMac hajosi.

"Apple disk image" viittaa varmaankin vain levykuvan formaattiin, ei siihen että se olisi tarkoitettu Macille. (Ellet ladannut AppleTV:lle tarkoitettua levykuvaa.) Seuraa virallista asennusohjetta, niin pääset eteenpäin.


VDR:n kotisivuilta löytyi vdr-2.2.0.tar.bz2-pakkaus  901.1 kb josta purkautui  tiedostoja ja hakemistoja. Mukana informaatiota, jonka mukaan kyseessä on  Video Disk Recorder - ohjelma. Joskaan en ymmärtänyt mihin järjestelmään ja miten ohjelma on installoitavissa.

VDR kannattaa asentaa Ubuntun tai yaVDR:n paketoinnin avulla. Ohje: https://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu10.04LTSaanVDRnasentaminenTS-tiedostoille


Tuntuu että meikäläisen älylle on selvintä ladata mythbuntu-16.04.3-desktop-i386.iso. Onhan siinä lähes moderni Ubuntu. ;D

Sekin on toki yksi vaihtoehto. Noissa muissakaan et kyllä vielä päässyt oikeasti hankaliin asioihin asti, kuten siihen miten viritinkortti/-tikku saadaan toimimaan ja kanavat skannattua.