Suomalaista softaa?

[Stefan_S01]

Nyt kun kerran on Suomi 100v olisi hauskaa selvittää kuinka paljon suomalaista (avointa/julkista) softaa löytyy.
Jos teillä on aikaa tai tietoa asiasta olisi hyvä kuulla mistä niitä löytyy.

Määritelmistä sen verran että suomalainen softa olisi sellainen jossa suurin osa softasta on kirjoittanut joku suomalainen.
Toisarvoiset "suomalaiset" softat olisivat sellainen jossa jokin kehttäjä on suomalainen ja tehnyt jonkin verran ohjelmiston ominaisuuksista.

Olisi hienoa jos ilmoittaisitte projektin nimen ja osoitteen missä kyseiset softat voisi löytyä.

Myös vanhemmat softat joita ei enään ylläpidetä kelpaa, osaan kyllä varmaan saada ne toimimaan itse vaikka kirjastot ovat vanhentuneet yms.

Tarkoitus olisi koota mahdollisen laaja softakokelma pelkästään suomalaista softaa käyttötarkoitukseen.

[Lisätty listaus myöhemmin]
Jos tekisiin Linuxin joka on mahdollisemman Suomalainen, käyttäisin:

Tietokanta:
MariaDB (mahollisesti vaihtaa kaikki MySQL pohjaset MariaDB:ksi... jos se on mahdollista skriptaa)

Käyttöliittymä:
Qt (pohjustuskirjasto... todennäköisesti siis KDE pohjainen)

Ohjelmat:
irssi (IRC)
erwise (retro selain)
OpenSSH (ssh)
Git (versionhallinta)
Qt Creator (kehitysympäristö)

Stefan

[Tomin]

Äkkiseltään tulee mieleen nämä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Linux_kernel
https://en.wikipedia.org/wiki/MySQL (näköjään ruotsalaisiakin mukana, mutta Widenius on syntynyt Suomessa)
https://en.wikipedia.org/wiki/Internet_Relay_Chat ja https://en.wikipedia.org/wiki/Irssi

Kaikilla noilla on vähintäänkin juuret Suomessa. Tietenkin nykyään nuo ovat isoja projekteja, joten kehittäjiä on (avoimen lähdekoodin tapaan) ympäri maailmaa.

Muokkaus: Tarkennettu vähän.

[retu]

Monty taitaa nykyään pitää hajurakoa MySql:än ja touhuaa MariaDB:n parissa. Muita tulee mieleen ssh ja yle-dl.

Taitaa tuo määritelmä olla vähän hankala, liikkuvaan maaliin tähtäämistä. Vaikka joku suomalainen olisikin aloittanut jonkin projektin ja tehnyt 1. version, voi olla että suurin osa koodista on myöhemmin kirjoitettu uudestaan. Alkuperäinen koodari ei välttämättä ole enää edes mukana projektissa.

[mpiso]

Elmer FEM on käsittääkseni suomalainen: https://www.csc.fi/web/elmer

PPA: https://launchpad.net/~elmer-csc-ubuntu/+archive/ubuntu/elmer-csc-ppa

[Tomin]

Muita tulee mieleen ssh

Tämä unohtui, mutta mielestäni ihan hyvin sopii samaan kategoriaan noiden mainitsemieni kanssa. Tosin huomautettava on että SSH itsessään on vain protokolla (ei siis ohjelma, kuten IRC:kin). OpenSSH kuitenkin perustuu siihen koodiin, jonka suomalainen Tatu Ylönen on kirjoittanut, ainakin jos Wikipediaa on uskominen.

Linuxin tapauksessa Torvalds on edelleen sen pääkehittäjä. Asuu tosin nykyään Yhdysvalloissa, mutta on tietenkin suomalainen (ja suomenruotsalainen) siltikin.

[Stefan_S01]

Taitaa tuo määritelmä olla vähän hankala, liikkuvaan maaliin tähtäämistä. Vaikka joku suomalainen olisikin aloittanut jonkin projektin ja tehnyt 1. version, voi olla että suurin osa koodista on myöhemmin kirjoitettu uudestaan. Alkuperäinen koodari ei välttämättä ole enää edes mukana projektissa.

Olen samaa mieltä että on vaikea määritellä mikä olisi suomalaista, vaikka tuo mainitsemasi tapaus ehkä viellä kestää osittain suomalaisen tekemä, haluaisin vaan koota listauksen niistä kun kerran niitä on vaikea löytyä.

Listauksesta puheenollen, etsin myös esim. yliopistojen/korkeakoulujen harjoitustyöitäkin joskus ne on ihan kelpoja tosin todella vaikea löytää.
Siitäpä tuli mieleen että Qt qt.io, nykyäänkaiketi suomalaisten omistuksessa tosin kehittäjät taitavat olla joko norjalaisia, suomalaisia taikka saksalaisia.

Elikkä siihen kuuluu Qt:n peruskirjastot sekä koodaamisen kehittämisympäristö Qt Creator.

Juu sitten on viellä se git https://git-scm.com, taisi Linus kirjoittaa alkukoodin siihenkin (olkoonkin sitten Amerikassa).

[AimoE]

Juu sitten on viellä se git https://git-scm.com, taisi Linus kirjoittaa alkukoodin siihenkin (olkoonkin sitten Amerikassa).

Vaikka Linus "kirjoitti alkukoodin", niin se ei ole oleellista, vaan se että Linus suunnitteli Gitin arkkitehtuurin, ja teki sen täysin uudella tavalla.

[Tomin]

Siitäpä tuli mieleen että Qt qt.io, nykyäänkaiketi suomalaisten omistuksessa tosin kehittäjät taitavat olla joko norjalaisia, suomalaisia taikka saksalaisia.

No tuolle linjalle jos lähdetään, niin ehkäpä Sailfish OS. Siitä iso osa on avointa, vaan ei ihan kaikki.

Vaikka Linus "kirjoitti alkukoodin", niin se ei ole oleellista, vaan se että Linus suunnitteli Gitin arkkitehtuurin, ja teki sen täysin uudella tavalla.

Tosin gitin hajautus ei ole ihan uniikki ominaisuus. Mercurial on suurin piirtein samanlainen ja hyvinkin samanikäinen. Se itse asiassa kehitettiin sama tavoite mielessä, mutta ei päätynyt Linux-ytimen kehityksen käyttöön. (Huom! Mercurial ei ole suomalaisen kehittäjän käsialaa.)

[AimoE]

Tosin gitin hajautus ei ole ihan uniikki ominaisuus.

Kaikki muut version­hallinta/lähde­koodin­hallinta­järjestelmät on suunniteltu pohjimmiltaan konstruktiivisesti: jokon versioidaan ensin yksittäisiä tiedostoja ja niistä sitten johdetaan asia­kokonaisuuden historia, tai sitten kootaan muutoksia (Change Set) ja niistä sitten johdetaan koko kokonaisuuden historia. Tähän lähestymis­tapaan on päädytty kun on yritetty optimoida versioitujen tiedostojen/tietojen talletus­tapaa, mutta kun alkuperäinen motivaatio unohtuu, siitä tulee luutunut paradigma, joka johtaa vähemmän optimaalisiin ratkaisuihin. Linus tunnisti lähestymis­tavan nurin­kurisuuden. Gitissä tärkeintä on talletettava kokonaisuus, ja yksityis­kohtien historia johdetaan kokonaisuuden historiasta. Keskenään yhteen­kuuluvien tiedostojen kokoelma on ensi­sijainen versioituva objekti, ja jos halutaan selvittää sen osien (tiedostojen, muutos­ketjujen) historiaa, niin se on johdettu tieto, ei ensi­sijainen. Tämä on ihan päinvastainen ideologia kuin muilla. Toki tämä ero ilmenee enimmäkseen kone­pellin alla eikä hirveästi näy käyttäjälle.

Olen yrittänyt etsiä toista version­hallintaa jossa versiointi olisi ajataltu samalla peri­aatteella, mutta en ole löytänyt. On ihan mahdollista että olen missannut jonkun työ­kalun josta en mitään tiedä. Mutta tämä versioinnin ydin­malli on se mitä minä Gitissä pidän uniikkina.

[Tomin]

Tosin gitin hajautus ei ole ihan uniikki ominaisuus.

Kaikki muut version­hallinta/lähde­koodin­hallinta­järjestelmät on suunniteltu pohjimmiltaan konstruktiivisesti: jokon versioidaan ensin yksittäisiä tiedostoja ja niistä sitten johdetaan asia­kokonaisuuden historia, tai sitten kootaan muutoksia (Change Set) ja niistä sitten johdetaan koko kokonaisuuden historia. Tähän lähestymis­tapaan on päädytty kun on yritetty optimoida versioitujen tiedostojen/tietojen talletus­tapaa, mutta kun alkuperäinen motivaatio unohtuu, siitä tulee luutunut paradigma, joka johtaa vähemmän optimaalisiin ratkaisuihin. Linus tunnisti lähestymis­tavan nurin­kurisuuden. Gitissä tärkeintä on talletettava kokonaisuus, ja yksityis­kohtien historia johdetaan kokonaisuuden historiasta. Keskenään yhteen­kuuluvien tiedostojen kokoelma on ensi­sijainen versioituva objekti, ja jos halutaan selvittää sen osien (tiedostojen, muutos­ketjujen) historiaa, niin se on johdettu tieto, ei ensi­sijainen. Tämä on ihan päinvastainen ideologia kuin muilla. Toki tämä ero ilmenee enimmäkseen kone­pellin alla eikä hirveästi näy käyttäjälle.

Ahaa. En ajatellut asiaa tältä kannalta.

[nm]

Nyt kun kerran on Suomi 100v olisi hauskaa selvittää kuinka paljon suomalaista (avointa/julkista) softaa löytyy.
Jos teillä on aikaa tai tietoa asiasta olisi hyvä kuulla mistä niitä löytyy.

Siis haettiinko tässä avointa softaa vai kaikkea mahdollista saatavilla olevaa? Yleisesti saatavilla olevia suljetun koodin ohjelmistoja nimittäin riittää todella paljon Suomessakin.

Avoimet projektit ovat useimmiten kansainvälisiä, mutta esim. Githubin haulla löytyy paljon pieniä ja keskisuuria projekteja, joilla on tiiviimpi kytkös Suomeen: https://github.com/search?o=desc&q=finnish&s=stars&type=Repositories&utf8=%E2%9C%93

[Stefan_S01]

Käytännössä haussa on avoimet ja ilmaiset softat joissa on käyttöoikeus (mahdollisesti myös jakeluoikeus ilman korvausta).

Kansainvälisistä olisi hyvä tietää missä on ollut mukana suomalainen kehittäjä (niin se muutaman prosentin suomalainenkin kelpaa ihan ok alustavasti). Ideana oli vaan koota lista ja tehdä itselleni oma pikku linux kokoonpano niiden avulla joka olisi mahdollisemman paljon Suomalainen.

[nm]

Käytännössä haussa on avoimet ja ilmaiset softat joissa on käyttöoikeus (mahdollisesti myös jakeluoikeus ilman korvausta).

Kansainvälisistä olisi hyvä tietää missä on ollut mukana suomalainen kehittäjä (niin se muutaman prosentin suomalainenkin kelpaa ihan ok alustavasti). Ideana oli vaan koota lista ja tehdä itselleni oma pikku linux kokoonpano niiden avulla joka olisi mahdollisemman paljon Suomalainen.

Rajoitutaanko siis Linux-softaan vai kaikkeen mahdolliseen? Sitä kaikkea mahdollista muuta on PALJON, jos mukaan lasketaan vielä pelit ja demot ja muut viritykset vuosien varrelta. Siellä on myös suuri joukko kansainvälisesti tunnettuja ja merkittäviä ohjelmia.

Jos pitää olla natiivia Linux-softaa, niin sitten toki ollaan paljon kapeammalla kentällä, kun suljetun koodin vapaasti levitettäviä ohjelmia on vähemmän.

[Stefan_S01]

Rajoitutaanko siis Linux-softaan vai kaikkeen mahdolliseen? Sitä kaikkea mahdollista muuta on PALJON, jos mukaan lasketaan vielä pelit ja demot ja muut viritykset vuosien varrelta. Siellä on myös suuri joukko kansainvälisesti tunnettuja ja merkittäviä ohjelmia.

Jos pitää olla natiivia Linux-softaa, niin sitten toki ollaan paljon kapeammalla kentällä, kun suljetun koodin vapaasti levitettäviä ohjelmia on vähemmän.

Siis käytännössä ainoastaan Linux softaa, jotain josta saa koottua oman kokoonpanon ("distron") ihan vaan juhlavuoden kunniaksi (siis mahdollisemman suomalainen).

Sitten viellä softia lisää... jos haluaa kokeilla jotain toista OS:ää niin voi kokeilla toista kotimaista käyttistä (vaikka se vähän suljetumpi onkin).
http://menuetos.net

(lisätty myöhemmin)

Koska menuetin asennus on kuitenkin ilman ohjeita, tässä minun ohje <-- oletan että on olemassa USB muisti tikku... siis jos et käytä QEmua.
unzip M6412520.ZIP
dd if=M6412520.IMG of=/dev/sdc [vaihda omaan dev:n jos ei /dev/sdc]

kyseinen tosin kirjoittaa täysin USB tikun päälle joten kaikki sen entinen data on mennyttä... jos haluat käyttää tikkua myöhemmin muihin tarkoituksiin joudut cfdisk:llä ja mk(dos/etx?)fs korjata se uuteen käyttöön.

[nm]

Siis käytännössä ainoastaan Linux softaa, jotain josta saa koottua oman kokoonpanon ("distron") ihan vaan juhlavuoden kunniaksi (siis mahdollisemman suomalainen).

OK. Tuosta legendaarinen suomalainen selain siihen jakeluun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erwise
https://en.wikipedia.org/wiki/Erwise

Erwise oli ensimmäinen graafisella käyttöliittymällä varustettu verkkoselain.[1][2] Nimi Erwise pohjautuu sanaan otherwise ja projektiryhmän nimeen, OHT.[3]

Erwise julkistettiin huhtikuussa 1992. Selain oli tehty Unix-tietokoneille X-ikkunointijärjestelmään ja se käytti W3C:n yleisiä kirjastoja.[4].

Erwise oli neljän suomalaisen opiskelijan yhteinen opinnäytetyö Teknillisessä korkeakoulussa. He olivat Kim Nyberg, Teemu Rantanen, Kati Suominen (nyk. Borgers) ja Kari Sydänmaanlakka.[5][6] Ryhmä päätti luoda selaimen yliopistolla vierailleen Robert Cailliaun ehdotuksesta [7]. Selain sisälsi parisen tuhatta koodiriviä.[8]

Linux-porttaus vaatinee jonkin verran työtä, mutta nyt olisi hyvä vuosi sellaiselle projektille.

[Stefan_S01]

OK. Tuosta legendaarinen suomalainen selain siihen jakeluun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erwise
https://en.wikipedia.org/wiki/Erwise

...

Linux-porttaus vaatinee jonkin verran työtä, mutta nyt olisi hyvä vuosi sellaiselle projektille.

Kelpaa varmaan, tosin pitää saada oikeus käyttää, modifioida ( & julkaista) se jos siihen koskee.
Oletetusti se tukee maksimissaa HTML 3.0 speksiä jos edes sitäkään , joten sitä joutuisi lajentaa jonkin verran.

[Stefan_S01]

Vaikka ei pitäisi ruinata, olisi hyvä jos löytyisi viellä muutama perus ohjelma Suomesta kuten:

pop3/imap clientti (itsekin tein aikoinaan TKK/Aalossa ollessani sellaisen... valitettavasti koodi päätyi koodihautausmaalle kuten normaalia  ),
smtp serveri,
telnet clientti,
ftp clientti.

Mahdollisesti myös joku könkä piirto ohjelma kelpaisi (taisi tulla TKK:lla tehtyä myös sellainen <-- juu on ne kaikki päätynyt koodihautausmaalle).

Oletan että niitä on aidosti ihan hirveä määrä Suomessa koska ne kuuluivat peruskurssi vaatimuksiin tehdä ne (käyttöoikeus asioista voidaan keskustella), siis jos ne ei joutunut kanssa koodihautausmaalle.

[kamara]

ftp clientti.

Tulee mieleen atomftp, mutta valitettavasti kyseinen on winukkaan.

Jostakin minulla on semmoinen muistikuva, että kyseinen olisi kotimaista alkuperää.

[Tomin]

Jaa, Mesonin kehittäjä on myöskin suomalainen. Tuota käyttävät siis jotkin GNOME projektin ohjelmat ja nyt sen käytöstä joissain Freedesktopin ja Xorgin projekteissa keskustellaan. Tulevaisuudessa sitä saatettaisiin käyttää mm. Xorgin, Waylandin, Mesan ja systemdin kehityksessä. Tähän liittyvä blogikirjoitus/sähköposti: Meson project status update

Tue ei ehkä ole sen jakelun tekemisen kannalta erityisen olennaista, mutta muuten ihan mielenkiintoista.

[Postimies]

Mainitaan nyt Jaakko Iisalo ja Angry Birds. Ainakin tunnettu ja paljon pelattu. Tehty käsittääkseni vapaalla koodilla.
Legend of Grimrock löytyy Linuxille. Tekijä Petri Häkkinen ei kyllä vapaa.