[Ratkaistu]Kuinka asennetaan (L/X/K)ubuntu UEFI-koneelle?

[kamara]

Mitkä asetukset tulee laittaa BIOS:iin, jotta Lubuntun asennus onnistuisi uudessa Acer Aspire X3-710 i5 UEFI-koneessa.

Saan koneen boottaamaan rompulta, joten se ei ole ongelma, mutta täällä on ollut niin monia kauhutarioita UEFI:sta, että en ole uskaltanut suin päin ryhtyä asentamaan Lubuntua.
Meinasin asentaa 64 bittisen 16.04.1:n.

Olen jo ottanut levykuvan Win 10:stä, joten sekin on toivottavasti turvassa.

Mutta siis tuo UEFI arveluttaa...

Pitääkö jostain BIOS-asetuksista muuttaa UEFI-legacy tilaan, ja jos pitää, niin mistä valikosta kyseinen löytyy ?

Kyseessä on siis tilanne, että haluaan Windows:n kokonaan pois, ja asentaa sen tilalle Lubuntun.

Voiko asentaessa katastrofaalisesti sössiä UEFIn kanssa, siten, että tietokoneesta tulee paperipaino ?

Liitteenä kuvia BIOS:sta...

Edit - Näitä tutkiskelin, muttei avautunut kuitenkaan...
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=50325.msg385523#msg385523

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=50813.msg389158#msg389158

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=46385.msg356301#msg356301

[Tomin]

Pitääkö jostain BIOS-asetuksista muuttaa UEFI-legacy tilaan, ja jos pitää, niin mistä valikosta kyseinen löytyy ?

Ei tarvitse. Jos muutat sen, niin asennettu Windows ei enää käynnisty, tosin sekään ei tässä haittaa. Tuo legacy-tila tarkoittaa siis BIOS-yhteensopivaa käynnistystä, jossa tietokoneen pitäisi käyttätyä kuten perinteisellä BIOS:lla varustettu tietokone. En tiedä miten sitä säädetään Acerin UEFI:n asetuksista.

Voiko asentaessa katastrofaalisesti sössiä UEFIn kanssa, siten, että tietokoneesta tulee paperipaino ?

Ei pitäisi voida.

Liitteenä kuvia BIOS:sta...

Nähtävästi tuossa koneessa on oletuksena Secure Boot päällä, jonka voit ottaa pois päältä jos haluat, mutta ei tarvitse. Se varmentaa käynnistyslataajan ennen käynnistystä, mutta Ubuntun ja joidenkin muiden jakelujen käynnistyslataajat ovat allekirjoitettu ja niiden pitäisi toimia.

UEFI:n kanssa ongelmat liittyvät lähinnä siihen, että valmistaja on toteuttanut sen huonosti tai puutteellisesti. Periaatteessa UEFI on kuitenkin ihan yksinkertainen ja vain muutama asia pitää tehdä eri tavalla:

• Levy pitää osioida GPT-osiotaulua käyttäen
• Levylle pitää tehdä EFI-järjestelmäosio (EFI system partition), johon käynnistyslataaja asennetaan

Mutta asennusohjelma hoitaa nämäkin ihan itse. Käytännössä nähtävästi joissain koneissa etsitään tuolta EFI-järjestelmäosiolta tiettyjä tiedostoja ja muuta hyvin erikoista, johon ei pitäisi olla tarvetta. Lisäksi on huomattava, että jos käytetään tuota BIOS-yhteensopivaa käynnistystä, niin levylle ei tehdä EFI-järjestemäosiota, vaan joko sen sijaan BIOS-käynnistysosio (BIOS boot partition) tai käytetään perinteistä MBR-osiotaulua, jossa käynnistyslataajille ei tehdä omaa osiota.

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=50325.msg385523#msg385523

Tässä on onnistuttu asentamaan uudempi Ubuntu. Legacy-tilan käyttöönotto johti jostain syystä verkkokäynnistyksen yrittämiseen. Varmaankin siksi, että levyllä oli EFI:ä tukeva järjestelmä eikä perinteistä MBR-käynnistyslataajaa.

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=50813.msg389158#msg389158

Jaa-a. Nähtävästi Acereissa voi olla ylimääräinen suojaustoimi, mutta en kyllä näe siihen liittyviä toimintoja tuolla Security-välilehdellä.

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=46385.msg356301#msg356301

Tässä on ollut vaikeuksia asentaa Windows.

Taitaa tähän UEFI:iin liittyä niin paljon kaikenlaista, että Wikiin olisi hyvä perustaa oma sivu, jossa kerrottaisiin ensin perusasiat ja sitten voisi olla noita erikoistapauksia, joihin on törmätty. Vähän huono, kun itsellä ei ole omia UEFI-koneita kuin yksi ja sekin käyttäytyy hyvin. Tosin harvemmallapa niitä taitaa monta ollakaan eli kollektiivista tietämystä tarvittaisiin.

[kamara]

Taitaa tähän UEFI:iin liittyä niin paljon kaikenlaista, että Wikiin olisi hyvä perustaa oma sivu, jossa kerrottaisiin ensin perusasiat ja sitten voisi olla noita erikoistapauksia, joihin on törmätty. Vähän huono, kun itsellä ei ole omia UEFI-koneita kuin yksi ja sekin käyttäytyy hyvin. Tosin harvemmallapa niitä taitaa monta ollakaan eli kollektiivista tietämystä tarvittaisiin.

Kiitoksia perusteellisesta vastauksesta. Tämä kone olikin ilmeisesti toinen UEFI kone, jonka asensin. En vain tiennyt ensimmäisen koneen olevan UEFI-kone, koska siinä asennus onnistui ongelmitta.

Yleisenä ohjeena lienee, että kannattaa ajaa Windows-osiot sileeksi ja asentaa käytä koko levy (L/X/K)Ubuntuun.

Huonona puolena on siinä, että pitää tehdä home-osio asennuksen jälkeen, mikäli on edes jonkin kokoinen kiintolevy.
Osiointi meni hivenen rumaksi, kun järjestys ei ole täysin looginen (Ensin /dev/sd1-UEFI sitten /dev/sda2-juuriosio ja sen jälkeen epäloogisesti /dev/sda4-home-osio ja lopuksi myös epäloogisesti /dev/sda3-swap-osio.

Tietenkin kyseisen olisi korjattavissa asentamalla koko järjestelmä uudestaan.

[juyli]

Osiointi meni hivenen rumaksi, kun järjestys ei ole täysin looginen (Ensin /dev/sd1-UEFI sitten /dev/sda2-juuriosio ja sen jälkeen epäloogisesti /dev/sda4-home-osio ja lopuksi myös epäloogisesti /dev/sda3-swap-osio.
Tietenkin kyseisen olisi korjattavissa asentamalla koko järjestelmä uudestaan.

Ei asennuksessa ja levyosioiden nimeämisessä tarvita tyylipisteitä. Ei osioiden järjestyksellä ole väliä, jos järjestelmä kunkin osion oikein tunnistaa UUID:llä ja osiolla olevalla tiedostojärjestelmällä. Uudelleenasennuskaan ei ole tarpeen, jos välttämättä haluaisi niiden järjestyksiä muuttaa. Työtä tuollainen kyllä hieman vaatisi.

[Postimies]

Huonona puolena on siinä, että pitää tehdä home-osio asennuksen jälkeen, mikäli on edes jonkin kokoinen kiintolevy.
Osiointi meni hivenen rumaksi, kun järjestys ei ole täysin looginen (Ensin /dev/sd1-UEFI sitten /dev/sda2-juuriosio ja sen jälkeen epäloogisesti /dev/sda4-home-osio ja lopuksi myös epäloogisesti /dev/sda3-swap-osio.

Tietenkin kyseisen olisi korjattavissa asentamalla koko järjestelmä uudestaan.

Miksi Home pitää tehdä asennuksen jälkeen? Itse teen levyliitokset asennusohjelmassa . Yleensä /mnt/ alle.
Itse yllätyin kun poistin  levyn (gpt) alusta UEFI osion, niin osioiden numerointi eri muuttunut. Se hieman hämmensi.
Itsekään en ole vielä montaa asennusta tehnyt UEFI koneeseen. Jostan luin, että Windows ei tykkää jos koneessa
monta UEFI osiota (siis useammalla levyllä).

[kamara]

Miksi Home pitää tehdä asennuksen jälkeen?

Koska itselläni ei ollut tietoa, minkä kokoinen UEFI-osion tulisi olla, joten piti Linux asentaa oletuksilla, ja silloin joutuu lisäämään /home-osion jälkikäteen.

Toki olisin voinut asentaa Linuxin uudestaan, ja jättää UEFI:n asetukset muuttamatta, mutta se olisi ollut työläämpää.

[Postimies]

Miksi Home pitää tehdä asennuksen jälkeen?

Koska itselläni ei ollut tietoa, minkä kokoinen UEFI-osion tulisi olla, joten piti Linux asentaa oletuksilla, ja silloin joutuu lisäämään /home-osion jälkikäteen.

Toki olisin voinut asentaa Linuxin uudestaan, ja jättää UEFI:n asetukset muuttamatta, mutta se olisi ollut työläämpää.

Osioiden kokoa on hankala ennustaa. Mitä on tänään hyvä ei todennäköisesti kelpaa 5. vuoden päästä.
Gentoon ja Arch Linux Wiki vastaa usein näihin kysymyksiin https://wiki.archlinux.org/index.php/EFI_System_Partition.

Isolle levylle pistän vielä /boot partion. Ei tarvitse miettiä kokorajoja kun on levyn alussa.

[nm]

Isolle levylle pistän vielä /boot partion. Ei tarvitse miettiä kokorajoja kun on levyn alussa.

Alle 10 vuotta vanhoissa koneissa ei ole tuollaisia rajoitteita. DOS-osiotaulussa on 2 TB:n rajoite, jolloin isommilla levyillä on käytettävä GUID-osiotaulua, jotta koko levyn saa käyttöön.

[Postimies]

Isolle levylle pistän vielä /boot partion. Ei tarvitse miettiä kokorajoja kun on levyn alussa.

Alle 10 vuotta vanhoissa koneissa ei ole tuollaisia rajoitteita. DOS-osiotaulussa on 2 TB:n rajoite, jolloin isommilla levyillä on käytettävä GUID-osiotaulua, jotta koko levyn saa käyttöön.

Koetin etsiä, mutta ei osunut silmiin rajaa kuinka isoja levyjä nykykoneiden BIOS osaa lukea.  Vanhempi grub joka minulla oli pitkään pienellä SSD-levyllä toimi siinä hyvin, mutta ei osannut isommalta levyltä pistää systeemiä käyntiin. Ehkä johtui 32-bittisyydestä ja legacy BIOS koneesta. Grub2 osaa gpt osioidut isot levyt. Sitä en tiedä käyttääkö se BIOS:sia kernelin lataamiseen ja pystyykö lukemaan koko levyn alueelta myös legacy BIOS tilassa. Jos iso limppu ei se paljoa haittaa jos boot-osion pistää alkuun ihan vaan varmuudeksi. Jonkun Linuxin voi sitten koemielessä asentaa levyn loppuunkin. Itsellä tapana jättää levyn loppuun osioimatonta tilaa mitä voi käyttää koeasennuksiin tai muuhun tilapäiseen tilantarpeeseen.

[nm]

Koetin etsiä, mutta ei osunut silmiin rajaa kuinka isoja levyjä nykykoneiden BIOS osaa lukea.

Nykykoneissa ei tule rajoja vastaan ihan heti GUID-osiotaululla: https://en.wikipedia.org/wiki/GUID_Partition_Table#History

Vanhempi grub joka minulla oli pitkään pienellä SSD-levyllä toimi siinä hyvin, mutta ei osannut isommalta levyltä pistää systeemiä käyntiin. Ehkä johtui 32-bittisyydestä ja legacy BIOS koneesta.

Tai siitä vanhasta Grubista, joka ei tukenut GPT:tä.

Grub2 osaa gpt osioidut isot levyt. Sitä en tiedä käyttääkö se BIOS:sia kernelin lataamiseen

BIOS käynnistää legacy-tilassa käynnistyslataajan MBR:stä tai UEFI-tilassa EFI-osiolta. Jos käytössä on legacy-tila (tai vanhempi BIOS, joka ei muutenkaan tue UEFIa), GPT-levyllä tarvitaan lisäksi bios boot -osio. Voi olla, että se pitää sijoittaa levyn alkuun (2 teran sisään), mutta en nyt heti löydä siihen viittaavia ohjeita. Kun nämä edellytykset ovat kunnossa, GRUB 2:n pitäisi pystyä käynnistämään Linux mistä tahansa sijainnista levyllä.

15 vuotta vanhoissa koneissa voi sitten tulla vastaan 137 Gt:n raja tai muita epämääräisyyksiä. Itse en ole havainnut ongelmia enää Core 2 -sukupolven koneissa tai uudemmissa.