[Ratkaistu]Käynnistyslataajan siirto

[KalleR]

Asensin Ubuntun ulkoiselle usb3 kovalevylle jolta se toimii ihan hyvin. Asennettaessa tuli vaan asennettua käynnistyslataaja koneen pääkovalevylle jossa on windows. Nyt boottaus vaatii että tämä ulkoinen kovalevy on aina kiinni käynnistettäessä. Haluaisin siirtää Ubuntun käynnistyslataajan tälle ulkoiselle kovalevylle ja poistaa sen windows kovalevyltä. Vaan miten?

Ensin grub-install:illa grubin siirto ulkoiselle levylle ja sen jälkeen win kovalevyn mbr:n korjaus boot-repair-cd:llä

Kiitos kaikille vastanneille

[kamara]

Auttaisikohan tämä ?
http://sourceforge.net/projects/boot-repair-cd/files/

Toivottavasti on oikea osoite.

[raimo]

Grubin voi asentaa minne vain tällä komennolla

Koodia: [Valitse]

sudo grub-install /dev/sdXjossa X:n tilalle haluttu kohde.

Sitten varmaan pitäisi Windowsin työkaluilla korvata MBR:ssä oleva Grub Windowsin omalla käynnistyslataajalla.
En osaa sitä neuvoa. Mutta kamaran ehdottama Boot-Repair tosiaan saattaa osata homman myös.

[juyli]

... Sitten varmaan pitäisi Windowsin työkaluilla korvata MBR:ssä oleva Grub Windowsin omalla käynnistyslataajalla.

Purkkaratkaisuksi soveltuisi luoda hieman tilaa boottaavalle kiintolevylle Ubuntun /boot-osiolle. Tuolle osiolle siis kopioidaan Ubuntun käynnistykseen tarvittavat tiedostot kuten /boot/grub/grub.cfg, jota ei siis turhaan etsiskellä irroitettavalta USB-laitteelta. Osion kooksi ei tarvita juurikaan 1Gt:a enempää (riippuen toki montako kernel-versiota haluat käyttää, kun kukin vie jonkin parisataa megaa.)
Määrittelemällä oletuksena Windows käynnistettäväksi, ei ulkoinen media ole tarpeen olla käytössä.
Myös käynnistyslataajana aiemmin käytetty Lilo, ei vaatisi käynnistyslataajan määrityksien etsiskelyä.
https://www.linux.fi/wiki/LILO
 

[Postimies]

Purkkaratkaisuksi[/b] soveltuisi luoda hieman tilaa boottaavalle kiintolevylle Ubuntun /boot-osiolle. Tuolle osiolle siis kopioidaan Ubuntun käynnistykseen tarvittavat tiedostot kuten /boot/grub/grub.cfg, jota ei siis turhaan etsiskellä irroitettavalta USB-laitteelta. Osion kooksi ei tarvita juurikaan 1Gt:a enempää (riippuen toki montako kernel-versiota haluat käyttää, kun kukin vie jonkin parisataa megaa.)
Määrittelemällä oletuksena Windows käynnistettäväksi, ei ulkoinen media ole tarpeen olla käytössä.
Myös käynnistyslataajana aiemmin käytetty Lilo, ei vaatisi käynnistyslataajan määrityksien etsiskelyä.
https://www.linux.fi/wiki/LILO

Kernelin koko lienee se 200 megaa, mutta suurin osa asentuu moduleina /lib/modules kansion alle. Gigan osio /boot kansiolle on liioteltu. /boot-osiota ei tarvitse liittää startissa, mutta sen lisääminen on /etc/fstab tiedostoon on tarpeellista. Muuten kernelin päivitys ei onnistu. Tai ainakin se pitää muistaa liittää ennen päivitystä.

[juyli]

Kernelin koko lienee se 200 megaa, mutta suurin osa asentuu moduleina /lib/modules kansion alle. Gigan osio /boot kansiolle on liioteltu.

Oletpa aivan oikeassa - ja peukkua tälle . Esim.

Koodia: [Valitse]

du -h /boot 2,5M   /boot/grub/i386-pc
2,3M   /boot/grub/fonts
112K   /boot/grub/locale
7,2M   /boot/grub
752K   /boot/extlinux/themes/debian-wheezy
756K   /boot/extlinux/themes
828K   /boot/extlinux
53M   /boot
Nyt vain jään ihmettelemään, miksi jotkut Linux-käyttäjät saavat asentamansa /boot -osion täyteen? Koskapa en tarvitse erillistä /boot -osiota, en ole laajemmin perehtynyt ko. osion sielunelämään. Kun nykyisin levytilaa on (edullisesti) tarjolla, ei /boot -osionkaan tilassa liene tarvetta kitsailla - Giga sinne tai tänne... Tarpeettomat kernel-versiot on toki aiheellista poistaa.

[Lepotila zZ]

Nyt vain jään ihmettelemään, miksi jotkut Linux-käyttäjät saavat asentamansa /boot -osion täyteen?

Jokin Xubuntu teki vain reilun 200 megan /boot-osion. Sellaiseen mahtunee 4-5 kernelipäivitystä. Koska Ubuntu ei siivoa automaattisesti vanhoja kerneleitä, tuon kokoinen /boot-osio voi täyttyä parissa kuukaudessa. Ubuntun versio-päivityksen yhteydessä taitaa vanhat kernelitkin poistua, mutta 200 megaa ei riitä puolen vuoden kerneleille, LTS-version elinajasta puhumattakaan.

[Postimies]

[quote author=Lepotila zZ
Jokin Xubuntu teki vain reilun 200 megan /boot-osion. Sellaiseen mahtunee 4-5 kernelipäivitystä. Koska Ubuntu ei siivoa automaattisesti vanhoja kerneleitä, tuon kokoinen /boot-osio voi täyttyä parissa kuukaudessa.
[/quote]
Jos SSD-levy käytössä ei /boot-osiosta ole iloa. Isolla levyllä /boot osio kannattaa tehdä. Aina voi olla se mahdollisuus, että BIOSsin sektoriraja tulee vastaan ja kone ei käynnisty. En 2T levyä tai isompaa jättäisi osioimatta.

Itse en päivitä jokaista uutta kerneliä. Jos kernelin päivitys parantaa jonkun laittteen X toimivuutta, mitä ei omista ja kaikki toimii on kernelin päivitys turha ja aikaa vievä operaatio. Koneissa jotka ovat aina päällä on päivitystahti melko harva.

[mrl586]

Jos SSD-levy käytössä ei /boot-osiosta ole iloa.

/boot-osio on välttämätön, jos kone ei osaa käynnistää itseään juuriosion tiedostojärjestelmällä.

[Postimies]

/boot-osio on välttämätön, jos kone ei osaa käynnistää itseään juuriosion tiedostojärjestelmällä.
[/quote]
Tuo on totta. Grub2 tukee monia tiedostojärjestelmiä. Jos käytössä esim. ext4 ja se on käännetty kerneliin sisälle ei pitäisi olla ongelmia. Silloin ei tarvita initrd:tä. Jos systeemi useammalla levyllä, niin silloin käsittääkseni initrd on tarpeen. Itsellä vielä yhdessä koneessa vanhempi Grub ja silloin tiedostojärjestelmät paljon rajoitetumpia.

[juyli]

... en päivitä jokaista uutta kerneliä. Jos kernelin päivitys parantaa jonkun laittteen X toimivuutta, mitä ei omista ja kaikki toimii on kernelin päivitys turha ja aikaa vievä operaatio.

Olen antanut itselleni ymmärtää, että kernel-päivitykset liittyvät useimmiten tietoturvaan. Ja koska haluan järjestelmäni olevan viimeisen päälle ajantasalla, päivitän niin ohjelmat kuin kernelinkin aina uuden ollessa tarjolla. En kuitenkaan syyllisty käyttämään epämääräisiä PPA- tai Proposed -repoja.
Ylimääräiset kernel-versiot poistan välittömästi, kun virallinen kernel tuntuu toimivan. Vanhan kernelin voi, jos kuitenkin tarvis (ei ole ollut juuri tarvetta) asentaa uudelleen.
Ubuntun (Debian) ydin ei päivity kovin usein verrattuna esim. Fedoran kernelin päivittymiseen (nyt käytössä kernel-4.2.5 vs. Ubuntun linux-image-4.2.0-18)

[juyli]

/boot-osio on välttämätön, jos kone ei osaa käynnistää itseään juuriosion tiedostojärjestelmällä.

Nyt kyllä tekisi mieli kysyä, mikä tiedostojärjestelmä on kyseessä. Yleensä Linux-kernel tukee mitä useimpia tiedostojärjestelmiä.
https://www.linux.fi/wiki/Tiedostoj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Ja, jos jokin tiedostojärjestelmä ei ole suoraa kernelissä tuettuna, voi sen sitten kääntää kerneliin.

[nm]

/boot-osio on välttämätön, jos kone ei osaa käynnistää itseään juuriosion tiedostojärjestelmällä.

Nyt kyllä tekisi mieli kysyä, mikä tiedostojärjestelmä on kyseessä. Yleensä Linux-kernel tukee mitä useimpia tiedostojärjestelmiä.
https://www.linux.fi/wiki/Tiedostoj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Ja, jos jokin tiedostojärjestelmä ei ole suoraa kernelissä tuettuna, voi sen sitten kääntää kerneliin.

Käynnistyslataajan täytyy tukea tiedostojärjestelmää, jolla kernelin vmlinuz ja initrd.img -tiedostot sijaitsevat. Ainakin ZFS on ongelmallinen GRUB:n kanssa, eli sen rinnalla on käytettävä erillistä (ext4-)boot-osiota. Sen sijaan XFS toimii GRUB 2:n kanssa ja myös Btrfs on käsittääkseni tuettuna.

[Postimies]

Käynnistyslataajan täytyy tukea tiedostojärjestelmää, jolla kernelin vmlinuz ja initrd.img -tiedostot sijaitsevat. Ainakin ZFS on ongelmallinen GRUB:n kanssa, eli sen rinnalla on käytettävä erillistä (ext4-)boot-osiota. Sen sijaan XFS toimii GRUB 2:n kanssa ja myös Btrfs on käsittääkseni tuettuna.

xfsprogs puuttuu Ubuntun asennusmedialta. Itse sain xfs levyt liitettyä muistaakseni vasta kun tuon olin asentanut. En ole yhtään varma toimiiko xfs Ubuntussa /boot kansiossa. Muut lataajat kuin Grub ovatkin sitten rajoitetumpia.

Kernelin koosta vielä. Tässä koneessa vielä 3.13 ja tilaa kuluu 184M modules kansiossa.
Toisessa asennuksessa 3.14 kerneli joka itse käännetty ja modules kansio vie tilaa 2,8M ja ydin 3,8M ja ei initrd:tä. Kernelin firmware kansioilla myös kokoero iso. Eli jos riisuttu kerneli pärjää melko pienellä /boot kansiolla. Jo Ubuntun Grub vie enemmän tilaa kuin riisuttu kerneli. Eli jossain tapauksissa 20M riittää hyvin /boot kansiolle. Minimi jossain 5M tienoilla.