Mageia 5 Gnome

[fossiili]

Mageia 5 Gnome on minulla vanhassa Pentium 4 mikrossa. Hyvin toimii. LINUX FORMAT - lehti antoi Mageialle arvosanan 9/10, joka on melko harvinaista.

[Storck]

Jätetään wanhat jutut rauhaan ja tehdään rohkeasti uusia. Tämä irrotettu muualta omaksi aiheekseen.

[welmar]

Mageia on aivan loistava jakelu! Tosin en ole Gnomea kokeillut koska Mageian muokattu KDE on hieno ja hyvä. Mageian controlcenter on myös erinomainen ja pitkälti sen vuoksi suosittelisin juuri Mageiaa jos ei ole kiinostunut säätämisestä ja haluaa vain homman toimivan. Ensimmäinen Linuxini oli Mandriva ja ei tarvinnut komentoriville mennä, mikä on lähes pakko useimmissa jakeluissa jossain vaiheessa vaikka mitä sanottaisiin....

[malmilandia]

Mageia on aivan loistava jakelu! Tosin en ole Gnomea kokeillut koska Mageian muokattu KDE on hieno ja hyvä. Mageian controlcenter on myös erinomainen ja pitkälti sen vuoksi suosittelisin juuri Mageiaa jos ei ole kiinostunut säätämisestä ja haluaa vain homman toimivan. Ensimmäinen Linuxini oli Mandriva ja ei tarvinnut komentoriville mennä, mikä on lähes pakko useimmissa jakeluissa jossain vaiheessa vaikka mitä sanottaisiin....

Itse käytin jo Mandrake Linuxia ja oli mielestäni todella helppo.

[XL180]

Kuuluuko tämä Mageia Red Hat leiriin?Näköjään päivittyy uuteen versioon vuoden välein.
Ei siis vaadi jatkuvaa sudottelua.Mielestäni monet sudottelut merkitsevät ongelmia.

Onko tämä Mageiakin niitä" piiri pieni pyörii"juttuja-,eli jonkinlainen harrastelijaviritys?

Olen miettinyt jonkin Red Hatin asentamista.Centos 6 jo aiemmin kokeilin ja taidan asentaa Centos 7.

Fedoraa en saa toimimaan itselläni,muuten asentaisin sen heti ja pitäisin.

Ongelmana on se,ettei Fedora 22 suostu päivittymään.Olen asentanut sen aiemmin kahdesti.
Tässäkin on Gnome pöytä,josta olen saanut väärää informaatiota tällä foorumilla.Tämähän onkin erittäin muokattava.

[nm]

Kuuluuko tämä Mageia Red Hat leiriin?Näköjään päivittyy uuteen versioon vuoden välein.
Ei siis vaadi jatkuvaa sudottelua.Mielestäni monet sudottelut merkitsevät ongelmia.

Linuxeissa joudut kyllä jakelusta riippumatta käyttämään päätekomentoja, jos järjestelmässä on jotain korjattavaa (ajurit eivät toimi tai tarvitaan jokin erikoissäätö). OpenSUSE:ssa on pisimmälle viedyt graafiset asetustyökalut, jolloin tarve päätekomennoille lienee suhteessa vähäisempää, mutta ei kuitankaan kokonaan poissuljettua.

Järjestelmän saa kyllä sekaisin graafisillakin työkaluilla, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Itse tykkään Unix-tyyppisten järjestelmien komentorivistä siksi, että käytettävät työkalut ja rajapinnat ovat yksinkertaisia. Lähes kaikki asetusrajapinnat perustuvat tiedostoihin, joita voi helposti muokata perustyökaluilla, tekstieditoreilla tai skripteillä, ja asioiden automatisointi tai vaikkapa toimintojen ajastus on helppoa. Bonuksena vielä dokumentoinnin yksinkertaisuus, kun riittää kopioida käytetyt komennot talteen sen sijaan että ottaisi 50 kuvakaappausta operaation eri vaiheista.

Onko tämä Mageiakin niitä" piiri pieni pyörii"juttuja-,eli jonkinlainen harrastelijaviritys?

On verrattuna isompiin jakeluihin. Lisäksi käyttäjäkunta on pieni ja ohjeita/apua ei välttämättä löydy ihan kaikkiin ongelmiin. Paitsi jos osaat kysyä ranskaksi.

Tässäkin on Gnome pöytä,josta olen saanut väärää informaatiota tällä foorumilla.Tämähän onkin erittäin muokattava.

GNOME:n asetuksissa ja muokattavuudessa on erilainen lähestymistapa kuin vaikkapa KDE:ssä, eli tavallisen käyttöliittymän kautta tarjotaan hyvin rajallinen määrä vaihtoehtoja ja asetusvalintoja, mutta dconf-editorilla pääsee muokkaamaan GSettings-rekisteriä, jossa voi sitten säätää mielin määrin. Vai oletko tyytyväinen oletuksena tarjottuun muokattavuuteen, eikä ole ollut tarvetta kääriä hihoja ja avata konepeltiä? GNOME Tweak Tool toki auttaa myös pitkälle.

[XL180]

En todellakaan osaa Ranskaa.Niinpä taitaa jäädä Mageia asentamatta,vaikka näyttää siinä olevan jotain Suomen kielelläkin.Ja Englanti kelpaa.

Tarkoitan tuolla sudottelulausumallani sitä,että jos ja kun jatkuvasti pitää sudottaa samaa uudestaan ja uudestaan,jakelu on mielestäni epävakaa.
Päivitysten haku sudottamalla ok,mutta  monet muut sudotukset jatkuvina hidastaa ja estää jakelun käyttöä ainakin minulla.

Ubuntu Matella sain tarpeekseni jatkuvista sudotteluista.

 Fedora 22 minulla olisi toiminut,jos olisin sudottamalla hakenut ne 52 odottavaa päivitystä,jotka Fedora heti asennuksen jälkeen näytti saatuani ne esiin.
Mutta luovutin ja asensin Ubuntu Gnomen.

Gnomesta löytyy siis vielä lisää muokkausmahdollisuuksia.Pitää tutustua niihin.

openSUSE on toiminut minulla vakaana ilman sudotteluita,samoin molemmat LInux Mintit,Xcfe ja Cinnamon,nyt Rafaela nimisinä.

Tästä Linux Mintistäkin ovat kIrjoitelleet,että se on vähän pienempi juttu,liian Ubuntusta riippuvainen,kuitenkin Mageiaa isompi.

[raimo]

Fedora 22 minulla olisi toiminut,jos olisin sudottamalla hakenut ne 52 odottavaa päivitystä,jotka Fedora heti asennuksen jälkeen näytti saatuani ne esiin.
Mutta luovutin ja asensin Ubuntu Gnomen.

Gnomesta löytyy siis vielä lisää muokkausmahdollisuuksia.Pitää tutustua niihin.

Sudo tarvitaan että komento pystytään ajamaan pääkäyttäjän oikeuksin. Monesti päivitysten asentaminen on tälläinen asia jota ei haluta antaa tavallisen käyttäjän tehdä. Kyse on siis turvallisuudesta, ei siitä että sudo jotenkin sekottaisi, pikemminkin päin vastoin.

gnome-tweak-tool kannattaa asentaa Gnomeen, sillä saa lisäsäätöjä tehtyä.

[nm]

Ubuntu Matella sain tarpeekseni jatkuvista sudotteluista.

Mitä komentoja jouduit Ubuntu MATEssa ajamaan, joita muilla työpöydillä ei tarvita?

[JaniAlander]

Niin käytännössä (peruskäyttäjän kantilta siis) tuo "sudo" ei ole sen maagisempi juttu, kuin vaikkapa Windowsin UAC-ruutukaan (se missä penätään hyväksyntää toimille). Juu toki pääkäyttäjän oikeuksilla VOI sotkea käyttiksensä, niin Linuxissa kuin Windowsissakin, jos ei tiedä mitä tekee, tai tekee jotain totaalisen hölmöä. Mutta kuten ylempänä on todettu kyseessä on turvatoimi. Toinen vaihtoehto, kun on sitten se, että kuka vain käyttäjä voi tehdä mitä lystää järjestelmässä. Ts. mikä tahansa triviaali moka voi pistää järjestelmän solmuun. Salasanan kysely tai UAC-ruutu sentään pysäyttää hetkeksi miettimään mitäs tässä ollaankaan tekemässä.

[XL180]

Laitan siitä Ubuntu Matesta sinne VaihtoehtoIset pöydät alueelle.

Vaikuttaa vähän liioittelulta tuollainen pelko,että joku pääsee tuosta vain käyttämään konetta toisen oikeuksilla.
Yleisillä paikoilla tietenkin turvaa pitää olla,jos kone on siellä kaikkien saatavilla .

Mutta Linux on kuitenkin tavalliselle pulliaiselle liian vaikea ja outo.Moni ei edes tunne koko sanaa,kun olen kysellyt.

[Lepotila zZ]

Vaikuttaa vähän liioittelulta tuollainen pelko,että joku pääsee tuosta vain käyttämään konetta toisen oikeuksilla.
Yleisillä paikoilla tietenkin turvaa pitää olla,jos kone on siellä kaikkien saatavilla .

Linux on Unix-klooni ja on siitä syystä ollut alusta lähtien usean käyttäjän järjestelmä. Käyttäjiä voi yhdellä järjestelmällä olla tuhansia, mutta vain joillakin harvoilla on pääkäyttäjän oikeudet. Ei se muuten voisi toimia.

Henkilökohtaisilla koneilla usean käyttäjän käyttöjärjestelmä ei ole välttämätön, mutta siihen ollaan kuitenkin siirrytty. Windows ja Mac ovat yhtälailla monen käyttäjän järjestelmiä. Se monimutkaistaa käyttöjärjestelmää hieman, mutta tarjoaa vastapainoksi etuja. Perheessäkin koneella voi olla monta käyttäjää, mutta kaikille - esimerkiksi lapsille - ei välttämättä kannata antaa pääkäyttäjän oikeuksia.

Lisäksi järjestelmällä rajoitetaan ohjelmien oikeuksia tehdä muutoksia järjestelmätiedostoihin. Ei ole järkevää antaa kaikille ohjelmille - niin tarkoituksella asennetuille kuin mahdollisille haittaohjelmille - vapautta muutella järjestelmätiedostoja. Se, joka "pääsee tuosta vain käyttämään konetta toisen oikeuksilla" voi siis olla haittaohjelma tai jokin vahingossa järjestelmää sotkeva ohjelma. Niiden pelkääminen ei ole liioittelua. Tästä syystä henkilökohtaisillakin koneilla on oltava jokin käyttöoikeusjärjestelmä. Ehkä sen voisi toteutta toisin. Vaihtoehtoja kannattaa aina miettiä, mutta mitä tulee järjestelmätiedostojen muuttamiseen komentoriviltä, sudottelu on mielestäni ihan jees.

[JaniAlander]

Henkilökohtaisilla koneilla usean käyttäjän käyttöjärjestelmä ei ole välttämätön, mutta siihen ollaan kuitenkin siirrytty. Windows ja Mac ovat yhtälailla monen käyttäjän järjestelmiä. Se monimutkaistaa käyttöjärjestelmää hieman, mutta tarjoaa vastapainoksi etuja. Perheessäkin koneella voi olla monta käyttäjää, mutta kaikille - esimerkiksi lapsille - ei välttämättä kannata antaa pääkäyttäjän oikeuksia.

Niin no nykyiset NT-pohjaiset Windowsit perustuvat vahvasti VMS-käyttikseen joka oli usean käyttäjän järjestelmä, ja OS X nyt on ihan virallisesti sertifioitu Unix.
Ja juu esim. lasten käsissä olevan koneen käyttistä on hyvä turvata sopivilla keinoilla. Varsinkin jos aikoo itse koneella jotain tehdä. Sikäli huonoon happeen sekoitettuja Windows-koneita on tässä vuosien mittaan tullut pelasteltua, kun koneessa on vain järjestelmänvalvonta oikeuksilla varustettu käyttäjätunnus, ja tottakai muksutkin sitä sillä käyttävät. Ei liene mikään ylläri sitten, että koneet on pistetty täyteen kaiken maailman haittaohjelmia, kun on asennettu "ilmaispelejä" yms. kamaa. Ja vanhemmat on sitten tosi iloisia, kun koneella pitäisi jotain hommia tehdä ja se on täysin tukahtunut roskasoftan kuorman alle.

Ja tosiaan, ohjelmat sattuvat pääsääntöisesti toimimaan niillä oikeuksilla, joita sillä ajavalla käyttäjällä on. Jos käyttäjällä on Linux-koneessa root-oikeudet ohjelma voi tehdä mitä lystää, kyselemättä mitään. Sama juttu jos Windows koneessa ajat järjestelmänvalvoja tunnuksella ja otat UAC-kyselyn vielä pois päältä. Tulee potentiaalisesti paljon harmia. 

[XL180]

Minulle on W XP ajoilta tuttua tuo haittaohjelmien laitto,kun ilkeät teinit tunki koneeni täyteen kaikenlaista.Sain loput haitakkeet poistettua itse,kun huono huolto poisti ensin osan ei- toivotuista ohjelmista.

Mutta mikä tahansa Linux voi olla ylivoimainen käyttääkin tavalliselle kaduntallaajalle,saati että ne pystyisi laittelemaan sinne jotain haittaohjelmia.

Varmasti vaikka sana Mageia ei kerro satunnaiselle henkilölle mitään,jos se näkee Mageia koneen jossakin käyttövalmiina.Korkeintaan onnistuu sotkemaan jakelun käytön eikä pääse alkua pidemmälle.

Mutta jos se koneen löytänyt henkilö onkin pitkälle ehtinyt nörtti,silloin voin ymmärtää  aika rajutkin turvaukset.

Jos kotona muut sotkevat usein järjestelmän,sehän on puhuttelun paikka.

[kamara]

Mutta mikä tahansa Linux voi olla ylivoimainen käyttääkin tavalliselle kaduntallaajalle,saati että ne pystyisi laittelemaan sinne jotain haittaohjelmia.

Linuxin ylläpito voi olla äkkinäiselle ylivoimainen tehtävä, mutta peruskäyttäminen kyllä onnistuu vaikka 80 vuotiaalta mummolta.

Toisaalta 90 vuotiaalta mummolla saattaa olla ylivoimaista jopa koneen päälle laittaminen ja sammuttaminen, joten ymmärrettävästi hän ei oppinut Windowsia käyttämään. Pöytäpuhelinta hän sentään osasi käyttää.

[nm]

Mutta mikä tahansa Linux voi olla ylivoimainen käyttääkin tavalliselle kaduntallaajalle,saati että ne pystyisi laittelemaan sinne jotain haittaohjelmia.

Kotikoneessa käyttäjätunnusten tärkein tehtävä on rajoittaa ohjelmien ja joidenkin järjestelmäpalvelujen ajonaikaisia oikeuksia niin, että niillä on pääsy vain tarvittaviin tiedostoihin. Erityisesti kirjoitusoikeudet pyritään rajaamaan. Tällä minimoidaan vahingon määrää, jos jossain ohjelmassa on tietoturva-aukkoja, bugeja tai ad- ja spywarea, joka voisi vaikuttaa koko järjestelmän toimintaan. Esimerkiksi tietoturva-aukkoa hyödyntävä taho ei siis pysty asentamaan järjestelmätasolla toimivaa haittaohjelmaa vaan kohteena on yksi käyttäjätunnus, ja vähintään pääkäyttäjätunnus toimii edelleen normaalisti.

Kuten on jo aiemmin todettu, käytännössä kaikissa nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on vastaava käyttöoikeusjaottelu. Niin Windowsissa, iOS:ssä kuin Linuxissa, joka on muuten yleisin älylaitteiden käyttöjärjestelmä: Android, älytelevisiot ja digiboksit toimivat Linux-ytimen varassa. Suurin osa tämänkin maan väestöstä käyttää tietämättään päivittäin Linuxia, eikä pidä sitä ylivoimaisen vaikeana.

Älylaitteissa ja selainten Javascript-ympäristöissä suojaukset on viety vielä pidemmälle laittamalla jokainen sovellus omaan eristettyyn hiekkalaatikkoonsa ja pyytämällä käyttäjältä vahvistus tarvittaviin lisäoikeuksiin. Androidissa ja iOS:ssäkin on muuten pääkäyttäjätunnus, jolla ajetaan matalamman tason järjestelmäpalveluja, eikä käyttäjällä ole tavallisesti edes mahdollisuutta suorittaa toimenpiteitä vastaavilla oikeuksilla. Tällä pyritään turvaamaan perusjärjestelmä kaikenlaisilta tunkeutumisilta ja muokkauksilta.

[XL180]

Linux ydin muussa elektroniikassa on toinen juttu.

Mutta jos tavallinen tietokoneista tietämätön ja moni muukin koneita jo tuntevakin näkee esim.Mageia koneen,se on suuri hämmästelyn aihe heille.
Tunnen eräitä,jotka ei tiedä näistä koneista mitään,eikä heillä edes ole niitä,ei edes nettiä.Ne on juuri niitä 80 vuotiaita mummoja ja pappoja.
Lisäksi suurin osa on Windowsin aivopesemiä,joille Windows on se ainoa käyttöjärjestelmä.
Sinne ne haittaohjelmia levittävät  yrittää tunkea mitä vain.

Liioitelllut oikeudet ja kaiken sudottamiset ei ainakaan helpota Linuxin käyttöä.Moni ei varmasti ryhdy Linux käyttäjäksi,kun se tehdään vaikeaksi.
Itse pyrin valitsemaan jakelun,jota pitää sudottaa mahdollisimman vähän.Siksi jatkuvaan sudoon perustuva Debian arvelluttaa minua.

[nm]

Liioitelllut oikeudet ja kaiken sudottamiset ei ainakaan helpota Linuxin käyttöä.Moni ei varmasti ryhdy Linux käyttäjäksi,kun se tehdään vaikeaksi.

Kyllähän monien työpöytäjakelujen päämääränä on helpottaa GNU/Linuxin käyttöä, mutta tietoturva ja ohjelmistojen ja käyttäjien vapaus ovat myös erittäin tärkeitä ominaisuuksia. Eri jakeluissa on hieman erilaisia käytäntöjä, ja esimerkiksi Debian on oikeuksien suhteen aavistuksen tiukempi kuin Ubuntu, jonka itse koen riittävän sallivaksi ja yksinkertaiseksi useimmille PC-käyttäjille.

Työpöydällä GNU/Linuxilla on isompiakin haasteita: kaupallisten ohjelmistojen tarjonta on paljon Windowsia ja OS X:ää heikompaa, ja järjestelmän saatavuus esiasennettuna ja tuettuna on huono. Tässä on muna-kana-ongelma, ja kehitys on ollut vuosien kuluessa vielä hitaampaa kuin helppokäyttöisyydessä. Toisaalta pilvipalvelujen yleistyessä on mahdollista kilpailla pelkällä selainalustalla. Yhdysvaltain läppärimarkkinoilla Chromebookit ovat nouseet parissa vuodessa Windowsin rinnalle ja ohi: http://www.zdnet.com/article/npd-chromebooks-outsell-windows-laptops/

[mrl586]

Siksi jatkuvaan sudoon perustuva Debian arvelluttaa minua.

Jos asenna Debianin oletusasetuksilla, et voi käyttää sudoa ottaaksesi pääkäyttäjän oikeudet hetkeksi käyttöön. Vaan sinun on erikseen kirjauduttava rootiksi, jos tarviset pääkäyttäjän oikeuksia.

[JaniAlander]

Mikä on vielä kankeampaa. Vaikka ilmeisesti su:lla pääsee rootiksi väliaikaisesti, tarvitsematta kirjautua ulos ja sisään.