Linuxin RAID-toteutus ei riipu tiedostojärjestelmästä eli voit käyttää ext4:ää myös sen kanssa.
Mielestäni helpointa tehdä RAID on käyttää Levytyökalua, nykyisin nimeltään Levyt. Itse olen aina tehnyt erillisen boot-osion, jonka olen sitten kopioinut säännöllisesti cronilla toiselle levylle, mutta sitäkään ei ole pakko tehdä RAID1:stä käytettäessä. En ole koskaan kokeillut miten kävisi, jos boot-olisi RAID:lla eli joutuisiko Grubia säätämään vähän enemmän.
RAID:n kanssa periaate on siis se, että teet halutun RAID:n kokoiset osiot, joiden tyyppi on Linux raid autodetect, ja teet niistä pakan (joko mdadm:lla tai Levytyökalulla) ja sen jälkeen siihen alustus haluttuun tiedostojärjestelmään tai pohjalle LVM ja siihen tiedostojärjestelmät. Jos et käytä LVM:ää, tarvitset jokaista RAID:lle tehtyä osiota (esim. juuri- ja home-osiot) kohti yhden RAID-pakan eli kummallekin levylle tulee yhtä monta osiota kuin niitä on järjestelmässä.
Jos käytät boot-osiota käytännössä kaikki muut vaiheet menevät aivan samalla tavalla, kuin jos olisit siirtämässä toimivaa järjestelmää tavalliselle levylle, nyt vain tiedostojärjestelmä on /dev/mdX-laitteella eikä /dev/sdYX-laitteella ja myöskin fstabissa käytetään ko. tunnuksia.
Linux.fi:n RAID-ohje:
http://linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAIDOhje ei ole mitenkään täydellinen eli siinä oikeastaan neuvotaan vain miten tehdä kahdesta osiosta RAID-osiot ja sitten alustaa ne johonkin tiedostojärjestelmään komentorivillä.
Tuolla paljon RAID-tietoutta (englanniksi, vain komentorivityökaluja):
https://raid.wiki.kernel.org/index.php/Linux_Raid