Itse olen kyllä pitänyt USB:tä pc-historian parhaimpana keksintönä. Mitä nyt perinteistä usb 1 ja 2 version liittimiä vihaan paljon siitä yksinkertaisesta syystä, että se käy vain yhdessä asennossa. Sekin tulee onneksi korjautumaan aika pian.
Itse olen harmitellut USB:ssä sitä, että jos siinä olisi ollut yksi linja enemmän, se olisi voinut toimia full-duplexina ja sitä olisi voinut käyttää dual-host PC-PC-liitäntänä, kuten RS232:ta aikoinaan. Nythän USB on vain laajennettu I2C-liitäntä ja jäänyt single-host-rakenteeksi.
Tätähän on paikattu OTG-liitännällä, joka hieman parantaa tilannetta.
Itse USB-A liitin on kohtuullisen hyväksi osoittautunut. Sensijaan mikro-USB ei miellytä. Nytkin on laatikossa monta kännykkää ja vastaavaa laitetta, jossa tuo liitin on murtunut.
Toinen asia on se, että se, että USB on ikäänkuin turha liitäntä. Se olisi voitu korvata normaalilla ethernet-liitännällä. Näppiksille ja hiirille olisi annettu omat IP:t, jolloin ne olisi voinut liittää talon verkkoon, eikä koneeseen. Sama koskee monia muitakin laitteita.
Ethernetissä käytetty RJ45 -liitin on tietenkin paholaisen keksintö, joka olisi saanut jäädä laitteen sisäiseksi liitännäksi, mihin se ilmeisesti on alkujaan tarkoitettukin. Kenttäkäytössä RJ45:n kieleke on kaikessa kiinni kuin kalakoukku ja aina rikki. Lisäksi liittimestä puuttuu käytännössä vedonpoistin. Paremman liittimen olisi suunnitellut n. 5 minuutissa. Itsekin on jo tullut mietittyä parempi.
RS232:n lopullinen niitti oli, hankalan signalointijännitteen lisäksi, se että D9-liittimeen ei oltu määritelty käyttöjännitenastaa, vaikka liittimessä oli monta 'turhaa' nastaa, joita olisi voitu käyttää. Liitin ja protokolla ei sinänsä rajannut esim siirtonopeutta mitenkään. Eikä RS232:ssa käytetty osoitteellista verkotusta, vaikka sekin oli jo oikeastaan määritelty.
