Muutama viesti operaattorille, ja sivuni toimivat jälleen. Olkaa hyvä:
http://heikki.ketoharju.info/2014/03/ohjelmien-on-oltava-vapaita-ja-hajautettuja/Kannattaa muistaa, että kaikissa keskeisissä suljetuissa järjestelmissä on tänä päivänä takaovia. Avoimen koodin järjestelmissä on sentään mahdollisuus, että ne ovat turvallisia.
Tuo nyt kyllä on erittäin skeptisesti muotoiltu. Miten voi väittää, että ihan kaikissa näissä olisi takaovia? En toki väitä etteikö varmasti jossain niitä olisi toteutettukin, mutta kuten jo mainitsin.
Viimeisen vuoden aikana uutisista olemme saaneet lukea, että suljetuista järjestelmistä Windowsissa, OS X:ssä, Androidissa, iOSissa ja Windows Mobilessa on takaovet. Samoin Facebookissa, ja Microsoftin verkkopalveluissa.
Näiden järjestelmien päällä pyöriviä ohjelmia on mahdollista poistaa ja muuttaa, tai saada haltuunsa käyttäjän dataa.
Mikko Hyppösen puheenvuoro, joka ylle linkitettiin, tarjoaa muutamia viittauksia näihin. Lisäksi löytyy esim. Gnu-projektin listaus lähteineen:
https://www.gnu.org/philosophy/proprietary-back-doors.htmlMaailman pahin tietoturva ongelma on nyt _todistettavasti_ ollut kolme vuotta _kaikille_ osaaville avoimena, nimenomaan avoimen koodin muodossa.
Aiemman viestini pointti oli nimenomaan se, että tietoturvan kannalta mennään ehkä pahemminkin metsään kun aletaan olettamaan, että tuota avointakoodia tutkii tosiaan kaikki kynnelle kykenevät. Ajattele kuinka laajasti OpenSSL:ää on käytetty. Mielettömät määrät myös kaupallisia sovelluksia ja koodi on vain "siepattu" käyttöön, kun kaikki muutkin sitä käyttää. Senhän täytyy olla turvallinen?? Nähtävästi näin ei todellakaan aina ole. Ei vaikka sen ylläpitäjille on lahjoitettu aika paljonkin rahaa vuosittain.
Tässä onkin hyvä syy siihen, miksi julkisen sektorin meillä Suomessa kannattaisi panostaa avoimeen koodiin. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, miten avoimen koodin ohjelmisto on erilaista. Sen laadukkuus ja toimivuus perustuu juuri hajautettuun vastuuseen: kuka tahansa, joka huomaa ongelman, voi sen korjata. On keskeistä, että näin myös tehdään. Muutenhan ohjelmistot eivät kehity eivätkä parannu.
Itse en pitäisi OpenSSL:ää lainkaan niin pahana tietoturvaongelmana, kuin esimerkiksi Windows XP:n tuen loppumista. Jokainen ymmärtää, että jos XP olisi vapaa järjestelmä, sen kehittämistä voisivat jatkaa muut tahot, vaikka Microsoftilla ei kiinnostusta olisikaan.
Kaipaisin vielä tarkempia lähteitä sille, että OpenSSL on maailman pahin bugi. En toki kiellä, etteikö se olisi todella vakava, ja hyvä esimerkki siitä, miten avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät toimi, ellei niillä ole riittävästi asiantuntevia ylläpitäjiä.
Takaisinpäin pienenä aasinsiltana. Jos esim. suomi alkaisi tekemään omaa koodiaan tai vaikka EU:n sisäisesti, niin miksi sen koodin nyt sitten pitäisi olla väen vängällä avointa? Siksi että myös jenkit, venäläiset jne. pääsisi hyödyntämään meidän sijoittamat paukut koodiin? Kuulostaa minusta taloudelliselta itsemurhalta.
Kummalla on isommat paukut? Suomella, vai USA:lla? Ilman muuta jälkimmäisellä, eli emme me pystyisi suljetuilla järjestelmillä heidän kanssaan kuitenkaan kilpailemaan. Koodin avoimuus (ja standardien/rajapintojen avoimuus) sen sijaan takaisi sen, että kaikki ohjelmoijaresurssit voitaisiin hyödyntää – olivat ne sitten yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä, kuntia, valtio tai joku muu. EU:n laajuisesti taas teknologian jakamisella olisi jo mahdollista kilpailla Yhdysvaltalaisen teknologian kanssa.
Pitkässä juoksussa avoin lähdekoodi on myös parempi tapa tuottaa ohjelmistoja. Webissä suurin osa hallitsevista teknologioista on avointa lähdekoodia (Apache, PHP, Linux, MySQL, Wordpress, Drupal, erilaiset JS-kirjastot jne), eikä se ole sattumaa. Täältä löytyy hyvä summaus avoimen lähdekoodin/vapaan ohjelmiston hyödyistä:
http://fsfe.org/campaigns/wsis/fs.fi.htmlNykyaikaisten järjestelmien monimutkaisuus tekee jo itsessään hankalaa demokratian ylläpitämisestä digitaalisessa maailmassa, mutta suljettujen ohjelmien kokonaisvaltainen läpinäkyvyyden puute tekee siitä mahdotonta. Jos vapaita ohjelmia ei käytetä, harjoitettavissa tai harjoittamattomissa olevat oikeudet määrittää suljetun ohjelman toimittaja – kyseessä on yksin toimittajan päätös, päätös jolle nykyään usein annetaan etusija demokraattisen lainsäädännöllisen prosessin sijaan.
Lopuksi vielä toteaisin, että tällä hetkellä julkishallinnossa käytettävien ohjelmistojen pahin ongelma on niiden hankalakäyttöisyys, jähmeys ja suuret kustannukset. Näihin avoimuus ja modulaarisuus olisi loistolääke.