Vertailukohtana tässä on edellinen käyttämäni versio, 10.10 64-bit, joka oli mielestäni yleiseltä toimivuudeltaan suunnilleen 10- -versio (ja miksei voisi verrata mihin tahansa Windows-versioonkin).
Kone on merkkiä halpis n. 2.5 vuoden takaa, siis tämä viimeisin, eilen päivitetty, toki olen muille koneille laitellut aiemminkin. Tarkemmin:
- Asus M4-sarjan emo, vajaa 3-vuotta sitten hankittu, halvin mitä löytyi
- prosessori, halpis AMD Athlon II X2 250, dual core
- näytönohjain, halpis nVidia 9500 GT, suljetut driverit käytössä
- muisti, 2 GB, kuinka ollakaan, halpis muistia
- lisälevy, 1 TB:n SATA-II, peruslevy
- kotelo mikä-lie-modaus ja poweri on mallia tehoton, ylimääräiseksi jäänyt, ehkä laadukaskin, joka tapauksessa hiljainen mikä on käytössä ehdoton vaatimus
Koneen ulkoiset osat ovat kuitenkin laadukkaat: mm. kunnollinen näppis ja hiiri, 24 tuuman LED näyttö ja EMU 0202 USB äänelle.
Versio 10.10, 64-bit toimi siis tässä koneessa ihan miellyttävästi. Kumminkin, Firefoxin käynnistykset alkoivat kestää ja virtualisointi (siinäkin Ubuntu 10.10) VMwarella alkoi kummallisesti aina välillä jumittaa hetkeksi. Jumitus liittyi Firefoxin käyttöön ja välilehtien määrään. Prosessori huusi tällöin 100% pitkän aikaa ja jotenkin suorituskyvyn rajat tulivat vain vastaan. Keskusmuisti ei loppunut kesken mistään eikä virtuaalikoneelle annettu kuin yksi core käyttöön. Virtualisointia ajoin toki lisälevyltä, joten "olisihan sen pitänyt toimia". Laitoin tämän emolevyn, joka on siis halpis, tai systeemilevyn, joka ei pitäisi vaikuttaa, piikkiin. Systeemilevy oli vanha Maxtor IDE, joka sinänsä toimi muutoin hyvin eivätkä mitkään käynnistyksetkään olleet pitkiä.
Sanottakoon tässä kuitenkin, että konetta käytettiin tavanomaiseen työhön koko ajan, eikä se ollut mitenkään hidas tai epämääräinen, vaan palveli muutoin oikein hyvin - ainoastaan virtualisoinnissa alkoi jo tökkiä (hieman paremmalla raudalla varustettu kone ei tökkinyt 10.10:llä vastaavassa käytössä eikä paljon rajummassakaan käytössä kunhan eri asioita ajettiin eri levyiltä). Vielä ... fyysinen kone ei tökkinyt e.m. tilanteissakaan, mikä teki tilanteesta kuitenkin täysin hallitun.
No, nyt on Ubuntu 12.04 ja systeemilevynä on SSD, kunnollinen sellainen eli OCZ Agility 3, 120 GB. Eihän tässä mitään Sata-3 väyliä ole käytettävissä joten menee vähän hukkaankin.
Tilanne nyt:
- kuten tunnettua, uuden version asennus on hyvin nopea toimenpide. Koko homma lasketaan vain tunneissa kaikkine välttämättömine säätöineen (kuten varmistukset, levyjen installoinnnit, serverin yhteyden testaukset, lisäohjelmat jms). Vanhaa /homea en tietenkään kopioinnut tähän uuteen versioon sotkemaan vaan halusin puhtaan tilanteen - datat toki otin talteen.
- tökkimisestä virtualisoinnissa ei ole tietoakaan. Ajan konetta SSD-levyltä ja homma toimii oikein hyvin. Joten emolevyssä ei ollut vikaa.
- ohjelmat ja kaikki muukin toimii uudessa versiossa paljon paremmin. Rautaan tuli lisää potkua tämän uuden version ja SSD:n myötä.
- Unity on huomattavasti miellyttävämpi käyttää kuin vanhanaikainen Gnome 2. Tarvitaan paljon vähemmän säätämistä käytön aikana ja asiat on paljon nopeampia löytää. Käyttäjien koulutus on kestänyt 5 min per käyttäjä, joten turha väittää että "ei tätä tavallinen käyttäjä opi"
- uudessa versiossa on parempia ohjelmia, kuten Clementine audiosoittoihin
- jopa Windows ajoi Gnome 2:n ohi joissakin asioissa kuten ikkunan kätevä maksimointi, palauttaminen ja puolikkaan työpöydän käyttäminen. Unityssä nämä ovat mukana ja siitä kuitenkin puuttuu Win 7:n ehkä ärsyttävin ominaisuus tässä suhteessa (=ikkunan pimentäminen kun hiiren siirtää syrjään)
- verkkolevyjen ja Bookmark:ien toiminta on nyt fiksumpaa
- ohjelmissa on uusia, hyviä piirteitä, kuten Nautiluksessa ja Firefoxissa
- RawTherapee Canonia (järkkärin raw kuvat) varten näkyy löytyvän nyt helpommin (ei tarvitse hakea ohjelmia WEBistä)
- uusia laitteita on tuettu, kuten EMU USB 0204. Sitä en tosin tarvitse juuri tässä koneessa.
- joitakin pikku bugeja on työpöydällä näköjään korjattu (esim. 11.10:ssä hiiren oikea nappi ei välttämättä toimi Unity ikonin päällä jos sitä ei napsauta kaksi kertaa)
- X:n oikuttelu oli 10.10:n ainoa varsinainen virhe (joka minua kiusasi) ja se tuli ilmi silloin kun järjesteli tiedostoja massamaisesti raahailemalla niitä. En tiedä vielä onko korjattu 12.04:ssa vai ei, esiintyi liian harvoin jotta vielä voisi todeta että "nyt ei bugaile".
Joten lyhyesti sanottuna tällaisessa halpis-koneessakin, ainakin kun hommaa ajantasaisen rautapäivityksen, kaikki toimii uudessa versiossa paremmin kuin ennen. Entiset ongelmatkin on ratkaistu. En tiedä olisiko vanhalla versiolla päästy yhtä hyvään tulokseen tällä SSD-levyn vaihdolla, mutta tällä tavalla ainakin pääsi. Kysymyshän on tietysti teoreettinen (koska vanhan version tuki loppui jo jokin aika sitten) ja tilanne on nyt sikäli paljon parempi, että uusi versio on tuettu seuraavat 5 vuotta.
Uuden version ongelmia:
- työpöydän vaihto, valitsemalla suoraan käynnissä oleva ohjelma, ei toimi oikein joka kerta tässä 12.04:ssä. Mielestäni 11.10:ssä tällaista ongelmaa ei ollut. Se mitä tapahtuu on, että ohjelma jää ikäänkuin työpöytien väliin roikkumaan, vaikka se alunperin oli jollakin työpöydällä ihan oikein. Eli pitääkö tässä palata vanhanaikaiseen Gnome 2:n tapaan, jossa työpöytä pitää oikeasti valita, kun sitä haluaa käyttää? Olisi paljon mukavampaa vain valita ohjelma ja antaa Unityn hoitaa työpöydän vaihto tilanteen mukaan
- ... mikähän se toinen ongelma oli, en nyt muista
Yhteenvetona voi sanoa, että pienen rautapäivityksen avustamana, n. 3 vuotta vanhassa halpis-koneessa, 12.04:lla saa 5 vuotta tuetun, paremmin toimivan, paremmin käytettävän järjestelmän verrattuna aiempaan 10.10-versioon, joka sekin tuntui alunperin erittäin hyvältä. Ei hullumpaa noin ensivaikutelmana.
EDIT: Ei sillä, että tällä SSD-levyllä tällä emolla vielä kuuhun mentäisiin. Antaa Average Read Rate:ksi (Ubuntun oma Benchmark) 140 Mb/s - yhdellä toisella koneella sama levy antaa 260 Mb/s).