Itsellä ei ole niin väliä olenko maksanut käyttiksestä vaiko hankkinut sen ilmaiseksi. Käyttöjärjestelmä on työkalu, jonka pitää toimia luotettavasti, jotta se on käyttökelpoinen. Jos se ei ole luotettava se ei ole käyttökelpoinen. Ja jokaikinen hetki mitä menee sen korjaamiseen tai uudelleenasenteluun on poissa jostain muusta mielekkäämmästä tekemisestä. Ubuntun eduksi on sanottava, että Windowsiin verrattuna uudelleenasennus ei ole koko vuorokauden mittainen painajainen, vaan suhteellisen nopea ja suoraviivainen prosessi. Kyllähän sen Windowsinkin suht. nopeasti itsessään asentaa, mutta sitten saa asentaa laiteajureita ison läjän sen jälkeen jokainen kinisten uudelleenkäynnistystä, ladata mikkisoftan hitaalta palvelimelta ison läjän päivityksiä joista moni haluaa uudelleenkäynnistyksen, ja asentaa vielä sovellukset päälle (joista osa saattaa haluta uudelleenkäynnistyksen.
Mutta ongelma on siinä Ubuntun kanssa, että Windowsin (XP:stä alkaen, 9x sarja hajosi ihan omia aikojaan) olen yleensä onnistunut rikkomaan omaa tyhmyyttä tai on tullut laitevika, tähän mennessä yksikään käyttiksen päivitys ei ole rikkonut käyttistä. Ubuntun olen jokusen kerran rikkonut omalla tyhmyydellä, se ei ole Ubuntun vika, mutta onpa tuo hajonnut päivityksilläkin pariin kertaan. On yksi asia käyttää kehitysversiota ja toimia betatestaajana kun näin käy, se on ymmärrettävää, sitä vastoin jos loppukäyttäjän versio tekee saman se alkaa syömään miestä.
Itse pidän Ubuntusta sen verran että annan aika paljon anteeksi, mutta on myös niitä joille tulee mitta täyteen. No ainahan voi sanoa, että vaihtaa johonkin toiseen. Juu sekin on ratkaisu, mutta pidemmän päälle jakelun kannalta huono. Varsinkin kun se yksi pettynyt tyyppi sanoo kymmenelle kaverilleen ettei kannata kokeilla tuota jakelua, se on täyttä ruskeaa luonnontuotetta.