Asiaa voi toki lähestyä monelta kantilta.
Ainakin vanhemmilla Ubuntu-jakeluilla, 10.10 ja vanhemmat, 1 GB:kin pyörittää ihan hyvin perusasioita vaikka versio on 64-bit. Uudemmista jakeluista en mene takuuseen ja ainahan tämä riippuu siitä mitä tekee. Sopivilla ohjelmilla ja konfiguraatioilla 1 GB:n saa toki helposti loppumaan - tai se loppuu jos käyttötarpeet ovat tietynlaisia teki mitä hyvänsä.
Jos koneessa on alle 1 GB, niin tavanomaisilla Ubuntu-jakeluilla (ei välttämättä esim. Lubuntulla), ei kannata ajatellakaan 64-bittistä, koska muutoinkin kannattaa jo varmistua siitä, että kaikki mahdollinen ja tarpeellinen on tehty, jotta kone ei hidastu pelkästään liian pienen muistin vuoksi. Tällaisia temppuja ovat mm.:
- System Monitorin käyttö. Sen voi lisätä paneeliin (Gnome) ja kun sen optioista valitsee sopivasti, niin se näyttää muistin tai CPU:n tai muiden asioiden tilannetta koko ajan havainnollisesti paneelin grafiikalla.
- WEB-selaimen konfigurointi, jotta muisti ei kulu tuhottomasti
- yleensäkin eri ohjelmien muistinkäytön tarkkailu, tarpeen mukaan
Se miksi 64-bittistä ei tällöin "kannata ajatellakaan" on se, että 64-bittisen etuja ei kuitenkaan saavuteta koneessa jossa on liian vähän muistia - joten miksi tehdä niin.