Kuinka Ubuntu näyttää prosessorin tiedot Järjestelmän valvonnassa?

[Valkonaama]

Ubuntu 10.04:ni näyttää Järjestelmän valvonnassa prossuni tiedot seuraavanlaisesti:

Suoritin 0: Genuine Intel(R) CPU 2140 @1.60GHz
Suoritin 1: Genuine Intel(R) CPU 2140 @1.60GHz

Käsitinkö oikein, että prossuni on kaksiytiminen, ja kummankin ytimen kellotaajuus on tuo 1.60GHz? Eli prossustani lähtee yhteensä 3.2GHz irti. Osaako Ubuntu kylmiltään hyödyntää/tukea moniydinprosessoreita? Suoritin"graphista" päätellen osaa, mutta mietinpähän tätäkin.

[mrl586]

Tämän mukaan ytimiä on kaksi.

[Ganymedes]

Symmetrinen moniajo on kehittyneempien työpöytäjärjestelmien osaamista jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Symmetrisyys tässä tarkoittaa sitä, että käyttöjärjestelmä osaa itse valita prosessorin/ytimen mitä milloinkin käytetään. 90-luvulla ei ollut useampia ytimiä, vaan silloin käytettiin kehittyneissä työasemissa useampia prosessoreita, joka on nykyään varsin harvinaista.

Varsinaisesti Ubuntun rooli tässä lienee nolla - kyse on ytimen eli Linuxin osaamisesta.

Linux osaa tämän eli jos ajat Linuxissa useampia ohjelmia samaan aikaan, niin molempien ytimien nopeutta voidaan käyttää rinnakkain. Näitä ei voi yksinkertaisesti laskea yhteen - kuten olit tehnyt - koska kyse on rinnakkaisesta toiminnasta.

Eri asia on sitten se, että osaako jokainen yksittäinen sovellus käyttää itse useampaa ydintä - lähtökohtaisesti ei osaa. Voisi ajatella, että tässä on kaksi ehdollista asiaa:

a) Sopiiko sovellus rinnakkaiseen prosessointiin. Voinee päätellä melko helposti, että aivan yksinkertaisissa laskennoissa rinnakkaisuus ei nopeuta kokonaisuutta lainkaan. Asia riippuu myös ohjelman tekotavasta, jolla voidaan sovelluksesta tehdä rinnakkaiseen laskentaan paremmin soveltuva - tai sitä voidaan ainakin yrittää, riippuu tapauksesta onko se edes mahdollista.
b) Onko sovellus käännetty säikeistyväksi eli rinnakkaista laskentaa yrittäväksi. Jos on, niin rinnakkaista laskentaa ainakin yritetään (siis vaikka useampia prosesseja ei olisikaan), muuten ei.

Tällaisia sovelluksia jotka ovat säikeistettyjä on käsitelty tälläkin Foorumilla, mm. HD-videoiden lomituksenpoiston kehittyneimmät sovellukset ovat säikeistettyjä (mutta eivät olleet vielä jokunen vuosi sitten).

Käytännössä, useammasta coresta on aina hyötyä, koska esim. selainkäytössä useampia, paljon prosessointia vaativia erillisiä prosesseja syntyy helposti. Myös massiiviset levyoperaatiot (kopioinnit) hyötyvät helposti useammasta ytimestä (koska samaan aikaan käyttäjä oletettavasti tekee jotain muutakin). Tällöin siis riittää se, että Linux osaa käyttää useampaa ydintä symmetrisesti ja automaattisesti.

Ehkä tämä selvensi?

[thewk]

Käsitinkö oikein, että prossuni on kaksiytiminen, ja kummankin ytimen kellotaajuus on tuo 1.60GHz? Eli prossustani lähtee yhteensä 3.2GHz irti.

Gigahertsien laskemisella ei oikeastaan ole mitään pointtia sillä eri softat tosiaan hyödyntää vaihtelevassa määrin moniydinprossuja. Jos softa ei tajua kuin yhden ytimen päälle niin 3.2GHz taajuudella pyörivä muuten samoilla spekseillä (FSB, L2 cache ja prosessorityyppi muutenkin) oleva yksiydin olisi varmasti nopeampi kuin 1.60GHz kaksiydin, sitten jos on auki jotain moniydinprossuja tukevia softia niin sitten tilanne voi olla eri. Gigahertsien laskeminen menettää myös merkitystään jos vertaillaan täysin erilaisia prossuja, hyvänä esimerkkinä jälleen P4-pohjaiset Celeronit:

http://img.hexus.net/v2/cpu/intel/cel28/Q3.png

[Jallu59]

Yleisesti voidaan sanoa, että rinnakkaisuudella ei koskaan saavuteta samaa tulosta. Karkea yleistys on, että toisella ytimellä voidaan suorituskykyä parantaa 15-50%, vielä muistaen se, että yksittäinen ohjelma ei, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, kykene itse säikeistykseen. Vielä enempien lisäytimien hyöty riippuu, kuten mainittu, enemmän työtavoista,

Tietokoneiden rinnakkaisprosessointia on tutkittu voimallisesti jo 80-luvulta lähtien, mutta vasta nyt, moniydinprosessorien tultua merkittävän yleisiksi, on suurin osa ohjelmoijista alkanut kiinnostua aiheesta. Tästä syystä sovellukset ovat vielä pääosin säikeistämättömiä. Tähän pakottaa myös prosessorien maksiminopeuden yläräjan lähestyminen ja tehonkulutuksen pienentämispyrkimykset, virrakulutuksen kasvaessa kellotaajuuden funktiona.

Samasta syystä 1,6GHz tuplaytiminen on empiiristen havaintojeni mukaan melkoinen nuhapumppu, ainakin WindowsVista-käytössä. 

Ubuntun Linuxydinhän on nykyään jo oletuksena asetuksella SMP(symmetric multi processsing).

T:Jallu59

[Valkonaama]

Eli prossuni antaa yhteensä 3.2GHz vai vaan 1.6GHz? Ymmärrän kyllä hyvin, että pelkästä kellotaajuudesta ei kannata katella prossuja (Celeronit...)

Kiitos kuitenkin. Sain kattavan tietopläjäyksen prossuista!

[Ganymedes]

Lyhyesti sanottuna:

Se antaa vain 1.6 GHz, mutta keskimääräisessä käytössä on tuon Jallun antaman prosenttimäärän, 15-50% ripeämpi kun samanaikaisesti tapahtuu kaikenlaista muutakin.

Yksittäinen, tavanomainen sovellus toimii 1.6 GHz:n vauhdilla.

Koneen tehokkuus on kaikenkaikkiaan tietysti muistakin asioista kiinni kuin vain pelkästään prosessorista.

[oh1xe]

Kiitos paljon hyvästä tietopaketista.
Olenkin ihmetellyt miksi wanha yksiydin 3.4Ghz kone on vikkelämpi kuin uudempi kaksiytiminen.
Varsinkin videoiden teossa tuntuu pystyvämmältä.