Käytät sitten mitä hyvänsä työkaluja, niin kannattaa huomata tässä asiassa kolme eri vaihetta:
1.
Osion (partition) luonti. Tosin tämähän sinulla jo oli tehtykin.
Työkalut, esim: Gparted, fdisk
2.
Tiedostojärjestelmän teko osioon ja samalla sen nimen (label) tekeminen. Jälkimmäinen ei ole oleellista tässä tapauksessa.
Gparted (samalla kun osioi), mkfs -komento, disk utility.
3.
Tiedostojärjestelmän käyttäminen.
Interaktiivinen tapa, mount-komento, fstab-automatisointi, kirjainmerkki (bookmark - luodaan Connect to Server valikosta) tai Disk Utility.
Näistä käytän eri tyyppisillä levyillä seuraavasti:
- ulkoiset levyt - interaktiivinen tapa, mutta nimi (label) pitää olla oikea, jotta voi käyttää esim. scriptejä backup-tarkoituksiin. Nimi luodaan tiedostojärjestelmän luonnin yhteydessä ja sitä voi ehkä muuttaakin jälkikäteen (mutta pitää osata) riippuen tiedostojärjestelmän tyypistä.
- kirjainmerkki (Sijainnit (Places) valikosta) - verkkolevyille. Klikkaan näitä vain tarpeen mukaan auki
- sisäiset levyt - fstab-automatisointi käyttäen UUID:tä, jotta levy pysyy aina saman kirjaimen takana, siis esim. sdc erotuksena sdd:stä - todella tarpeen jos levyä käytetään Sambassa)
Joku muu saattaa käyttää eri tavalla riippuen levyjen käyttötarkoituksestakin.
Työkalut, kuten Gparted ja Disk Utility, ovat "ihan kivoja", mutta en käytä niitä, koska jos on jotakin epämääräistä jossakin tapauksessa, niin pitää kuitenkin käyttää fdisk ja mkfs -ohjelmia ongelmien selvittämiseksi. Joten miksi vaivautua, koska mielestäni nämä työkalut pitää hallita ja näillä työkaluilla asia kuitenkin sujuu nopeammin. Satunnaiselle käyttäjälle nämä graafiset työkalut lienevät helpompia.