Maksaisitko Ubuntusta?

[Ganymedes]

...
Jos raha olisi eräänlainen arvostuksen mittari, niin miksiköhän Ubuntua ei arvosteta kun vain harva olisi valmis tukemaan taloudellisesti Ubuntun toimittajaa?
...

Siksi että et ole määritellyt mitä tämä Ubuntun maksullisuus tarkoittaisi. Ei maailmankaikkeudessa oikeasti voi muuttaa vain yhtä parametriä ja kuvitella, että kaikki muu pysyy samana.

Esimerkiksi seuraavia kysymyksiä herää:

Jos Ubuntun käyttö on maksullista:

- miten tuotteen jakelu järjestetään maailmanlaajuisesti? Ketkä ovat jälleenmyyjiä? Yritetäänkö solmia ensiasennussopimuksia, oletettavasti erittäin kalliita.
- vai tehdäänkö Ubuntusta suljettu rauta/ohjelmistojärjestelmä -kokonaisuus, tyyliin Mac? Kuka tämän jakelun ja myynnin tekisi, maksaa paljon?
- vai myydäänkö Ubuntua ainoastaan ulkomaisessa nettikaupassa? Tällöin siis ihmiset, joilla ei ole luottokorttia tai vastaavaa (Paypal) eivät voi sitä hankkia, riippuen maasta.

- jos tuote on maksullinen onko kaksi kertaa vuodessa tehtävät versiot enää oikeasti järkeviä ollenkaan?
- pitääkö jokaisesta uudesta versiosta maksaa päivitys, siis kaksi kertaa vuodessa?
- oletettavasti jokaisesta koneesta johon Ubuntun asentaa pitää maksaa?
- miten maksun valvonta toteutetaan, aktivoimalla kuten Windowsissa?

- miten piraattitoimintaa valvotaan, BSA:n kautta vai suostuisiko Teosto valvomaan tätäkin? (ehkä huono vitsi   )

- miten tuki järjestetään? Maailmanlaajuinen CRM-järjestelmä tietenkin pitää toteuttaa? Meneekö tuki maan omien jälleenmyyjien kautta vai suoraan maailmanlaajuisesti? Eri maiden lakia tietenkin pitää noudattaa ja esim. Suomen kuluttajakaupassa pitää voida asioida Suomeksi ja Ruotsiksi oli tuki sitten järjestetty miten hyvänsä.

- tuleeko Ubuntu Suomi maksulliseksi tukifoorumiksi?
- mikä on moderaattoreiden ja vakituisten avustajien palkkioperusta? Ei kai kukaan sentään ilmaiseksi tätä ryhtyisi tekemään, jos tuote on maksullinen  
- mitkä ovat Foorumin avustajien muodolliset pätevyysvaatimukset ja koulutusvaatimukset?
- miten pitkä on takuuajan ilmainen tuki, vai onko sitä ollenkaan, ehkä kaikki tukikyselyt maksavat?

- tuleeko Ubuntusta eri versioita, jos niissä on mukana suljettua koodia? GNU-lisenssi ei varmastikaan taivu kaikkeen mitä Ubuntussa on mukana, jos Ubuntu on maksullinen.

- kuka yleensäkään maksaisi Ubuntusta, jos Debianista hieman muokkaamalla saisi ilmaisen, lähes samalta näyttävän version, jota voisi mainostaa "avoimen maailman vastavetona maailman kaupallistumiselle"? Ehkä pitäisi laittaa oma Foorumi pystyyn, jossa tätä jaeltaisiin ilmaiseksi ... voisi vaikka tehdä vaikka kaksi testiversiota vuodessa ja parin vuoden välein keskittyä suurempiin muutoksiin ...    Jos saisi Debianin kökköä grafiikkaa parannettua, jonkun ammattitaitoisen designerin avulla, niin sehän alkaisi näyttää ihan hyvältä - tällähän jo pääsisi pitkälle. Tämän version voisi vaikkapa perustella Suomen koulutusjärjestelmän ja hyvinvointivaltion periaatteiden avulla, joiden avulla tehdään "yhteistä hyvää kaikille", tämähän voisi olla vaikkapa Suomen koulujen ja yliopistojen yhteisprojekti - ottaa pari teekkaria kesäksi tekemään tätä, sehän riittäisi - enää menevät sloganit puuttuvat  

... siinähän sitten yrittäisivät rahastaa Ubuntulla ... oletettavasti tuhat muutakin ihmistä miettisi vastavetoa Ubuntun muuttumiselle maksulliseksi, aikaisemmista lupauksista poiketen ...   

[Sorkkarauta]

"Siksi että et ole määritellyt mitä tämä Ubuntun maksullisuus tarkoittaisi. Ei maailmankaikkeudessa oikeasti voi muuttaa vain yhtä parametriä ja kuvitella, että kaikki muu pysyy samana."


Kysymyshän oli yksinkertaisen pelkistetty ja siihen liittyvät muuttujat vastauksen muodostumiseen käyttäjän vapaasti määriteltävissä: eli millä ehdoilla maksaisi jos maksaisi. Asia on hyvin yksinkertainen ja vapaamuotoinen.


Jokainen voi mielessään pohtia syitä, mitkä vaikuttaisivat siihen jos pitäisi maksaa. Yhtä hyvin voi miettiä, miksi ei tukisi taloudellisesti toimintaa, joka luo itselleen (eli maksajalle) arvoa.


ps.
Nämä esittämäsi asiat ovat kuin reaalitalouden tuotteiden jakeluketjuun liittyvistä kysymyksistä. Vähän otettu asioita sieltä, toisia täältä. Miksi edes aineetonta tuotetta pitäisi jaella kuvaamallasi tavalla? Se että tuote on maksullinen, voi se olla edelleenkin vapaasti saatavilla.

[matt1]

Siirryin Ubuntuun juuri ilmaisuuden vuoksi - oli ilmainen kone, ei jaksanut investoida käyttikseen. Sittemmin kun Windows hidastui ja Ubuntu parani, siirsin pari muutakin konetta L/Ubuntuun.
Windowsissa maksaa paitsi tuotteesta (huonompi kuin Ubuntu) myös yhteensopivuudesta (parempi) ja tuesta (puhelintuki vs keskustelupalsta). Siitä, että voi aina mennä paukuttamaan nyrkkiä pöytään jos joku ei toimi.  Toisaalta, ei ole olemassa "Windows-yhteisöä".

Se mistä maksaisin, olisi kurssi tai sarja kursseja jossa perus konttoristitaidoilla varustetusta aloittelijasta tehtäisiin Käyttäjä. Ja sitten jatkokurssista jossa Käyttäjästä tehtäisiin Tehokäyttäjä. Jopa jotain yleistä tietojenkäsittelystä voisin opiskella tai vaikka ohjelmoinnin alkeita. Kelpaisi luennot tai harjoitukset, virtuaalikurssikin kävisi.  Netistähän tuo kaikki löytyy, mutta hajallaan, eikä tule opiskeltua.

Peruskurssi voisi maksaa kymppejä, koko hommaan jatkokursseineen olisin valmis panemaan kolminumeroisen hinnan. Tämä vaan heittona, voihan olla että olisi muitakin halukkaita ja että homma oikeasti kannattaisi jollain hinnalla.

Varo ettet satuta kättäsi, kun paukutat nyrkkiä pöytään

Paljonko muuten mahtaa maksaa windowsin peruskurssit, siis sellaiset joissa oppii perusteiden alkeet, kuten suojauksien asetukset jne?
(Kun olen vieraantunut windowsista jo NT:n aikoihin, NT5 oli se "viimeinen pisara" ja w98 viimeinen jota jotenkin osasin ylläpitää)

Jos niin käy että joudun perehtymään seiskaan.

Olen kyllä sopuisa ihminen ja nyrkit on säilyneet ehjänä:)

Windowsin kurssit ovat varmaan kalliita. MÄärättömän kalliita kursseja pääsee järjestämään, jos saa riittävän hyvän markkinaosuuden työpaikkojen työasemista. Ensi viikolla pitäisi olla uuden MS-officen koulutusta

[Ganymedes]

...
ps.
Nämä esittämäsi asiat ovat kuin reaalitalouden tuotteiden jakeluketjuun liittyvistä kysymyksistä. Vähän otettu asioita sieltä, toisia täältä. Miksi edes aineetonta tuotetta pitäisi jaella kuvaamallasi tavalla? Se että tuote on maksullinen, voi se olla edelleenkin vapaasti saatavilla.

Esitetyt asiat olivat toki vain esimerkkejä ja luokkaa "heittoja". Mutta toisaalta ne olivat kuitenkin aivan perusasioita, joita minkä hyvänsä ohjelmistotuotteen kansainvälisessä myynnissä pitää vähintään huomioida - tavalla tai toisella, esittämäni asiat olivat kysymyksiä ja vaihtoehtoja, että näinkö vai noinko?

Rahan maksaminen on kyllä aivan reaalitaloutta. Jopa Habbo-hotellin rahat ovat reaalitaloutta - koska niillä on reaalirahan vastine ja niiden varastamisesta lienee jo valmiita reaalimaailman tuomioitakin.

Tuotetta voi toki jakaa vapaasti, mutta on melko harvinaista, että maksullista tuotetta saisi käyttää ilman mitään kontrollia.  On melko selvää, että jos tuote on maksullinen, niin sen tukea ei voi jättää toteuttamatta ja organisoimatta - esim. jossain Suomessa tuskin edes kuluttajaviranomaiset tuollaista hyväksyisivät. Toisaalta voisihan olla niin, että tuotetta saisikin vain WEBistä - tällöin sitä ei tarvitsisi kääntää Suomeksi ollenkaan - suuri säästö - eri juttu kuinka mieleinen päätös kullekin? Tuossa voit miettiä esim. VMware Workstationin myyntimallia - joka toimii juuri noin (vapaasti saatavana, ei vapaasti käytettävissä, ei suomennettu, ei merkittävää jälleenmyyntiä Suomessa (luulisin, en ainakaan itse ole ollut Suomen myynnistä kiinnostunut)).

Tässä oikeasti kiinnostaa enemmän se, että miten Linuxia yleensäkään voi myydä kuluttajille kaupallisena versiona? Varmaan joku olisi sen jo tehnyt - hyvin kannattavasti - jos olisi sen keksinyt ... paitsi ehkä Google Androidin kanssa ... käsittääkseni hyvin kannattava toimintamalli, mutta ei perustu siihen että kuluttaja maksaisi siitä mitään. No tämä Google-juttu ei oikein kuulu tähän koska sulautetuissa järjestelmissä Linux kyllä jyllää "maksullisena" muutenkin (esim. vaikkapa LaCie verkkolevyssä).

[matt1]

Se mistä maksaisin, olisi kurssi tai sarja kursseja jossa perus konttoristitaidoilla varustetusta aloittelijasta tehtäisiin Käyttäjä. Ja sitten jatkokurssista jossa Käyttäjästä tehtäisiin Tehokäyttäjä. Jopa jotain yleistä tietojenkäsittelystä voisin opiskella tai vaikka ohjelmoinnin alkeita. Kelpaisi luennot tai harjoitukset, virtuaalikurssikin kävisi.  Netistähän tuo kaikki löytyy, mutta hajallaan, eikä tule opiskeltua.

Peruskurssi voisi maksaa kymppejä, koko hommaan jatkokursseineen olisin valmis panemaan kolminumeroisen hinnan. Tämä vaan heittona, voihan olla että olisi muitakin halukkaita ja että homma oikeasti kannattaisi jollain hinnalla.

Itse asiassa et maksaisi Ubuntusta vaan Ubuntun koulutuksesta.

Jos raha olisi eräänlainen arvostuksen mittari, niin miksiköhän Ubuntua ei arvosteta kun vain harva olisi valmis tukemaan taloudellisesti Ubuntun toimittajaa? No, sinänsähän tämä on vähän absurdia pohdiskelua, kun liiketoiminta perustuu vapaaseen jakeluun,.

En näkisi rahaa minkäänlaisena arvostuksen mittarina. Jo vapaasti julkaistun LInuxin / Ubuntun omistus ei ole määriteltyä eikä poissulkevaa. Talousoppineiden vakioesimerkki vastaavasta tapauksesta  on ilma: arvostettua, välttämätöntä, ei korvattavissa muulla, mutta kukaan ei voi väittää omakseen eikä estää toista käyttämästä - siispä se on ilmaista. Koulutus- tai tukipalveluita taas ei ole olemassa muualla tai muulloin kuin tekohetkellä ja läsnäoleville - omistus on määriteltävissä ja poissuljettavissa - ja se voidaan hinnoitella.

Jos Ubuntusta voisi pyytää hintaa, hintaan vaikuttaisi vielä lähes korvaavien tuotteiden, vaikka nyt MIntin ja Fedoran ja biljoonan muun tuotteen korvaavuus, hinta ja saatavuus.

[Sorkkarauta]

Esitetyt asiat olivat toki vain esimerkkejä ja luokkaa "heittoja". Mutta toisaalta ne olivat kuitenkin aivan perusasioita, joita minkä hyvänsä ohjelmistotuotteen kansainvälisessä myynnissä pitää vähintään huomioida - tavalla tai toisella, esittämäni asiat olivat kysymyksiä ja vaihtoehtoja, että näinkö vai noinko?

Rahan maksaminen on kyllä aivan reaalitaloutta. Jopa Habbo-hotellin rahat ovat reaalitaloutta - koska niillä on reaalirahan vastine ja niiden varastamisesta lienee jo valmiita reaalimaailman tuomioitakin.

Tuotetta voi toki jakaa vapaasti, mutta on melko harvinaista, että maksullista tuotetta saisi käyttää ilman mitään kontrollia.  On melko selvää, että jos tuote on maksullinen, niin sen tukea ei voi jättää toteuttamatta ja organisoimatta - esim. jossain Suomessa tuskin edes kuluttajaviranomaiset tuollaista hyväksyisivät. Toisaalta voisihan olla niin, että tuotetta saisikin vain WEBistä - tällöin sitä ei tarvitsisi kääntää Suomeksi ollenkaan - suuri säästö - eri juttu kuinka mieleinen päätös kullekin? Tuossa voit miettiä esim. VMware Workstationin myyntimallia - joka toimii juuri noin (vapaasti saatavana, ei vapaasti käytettävissä, ei suomennettu, ei merkittävää jälleenmyyntiä Suomessa (luulisin, en ainakaan itse ole ollut Suomen myynnistä kiinnostunut)).

Tässä oikeasti kiinnostaa enemmän se, että miten Linuxia yleensäkään voi myydä kuluttajille kaupallisena versiona? Varmaan joku olisi sen jo tehnyt - hyvin kannattavasti - jos olisi sen keksinyt ... paitsi ehkä Google Androidin kanssa ... käsittääkseni hyvin kannattava toimintamalli, mutta ei perustu siihen että kuluttaja maksaisi siitä mitään. No tämä Google-juttu ei oikein kuulu tähän koska sulautetuissa järjestelmissä Linux kyllä jyllää "maksullisena" muutenkin (esim. vaikkapa LaCie verkkolevyssä).

Noissa "heitoissa" on se huono puoli että ne tahtovat sotkea asiayhteyttä, joka paljastaa sen, että olet hieman kysymyksen ymmärtämisessä eksyksissä. Näen suhtautumisesi asiaan siten, että "maksu Ubuntusta" tapahtuisi "osta kaupasta ja käytä" -periaatteella. Niinhän ei ole missään esitetty.

Kun kysyttiin, että maksaisitko Ubuntusta, ei tarkoita sitä että se pitäisi välttämättä ostaa.  Kysymys oli vain käyttäjän halusta tehdä taloudellinen transaktio Ubuntua tuottavalle organisaatiolle, eikä siihen ole asetettu minkäänlaisia ehtoja suuntaan tai toiseen.

"Rahan maksaminen on kyllä aivan reaalitaloutta. Jopa Habbo-hotellin rahat ovat reaalitaloutta - koska niillä on reaalirahan vastine ja niiden varastamisesta lienee jo valmiita reaalimaailman tuomioitakin."

Mitä ihmettä tämä asiaan liittyy? Maksuvälineen muoto ei ota kantaa siihen, onko käyty kauppa reaalitaloutta vai mitä. Vai mitä tarkoitit tällä tuossa aiemmassa asiayhteydessä?

Sitten sanot seuraavaa:
"Tuotetta voi toki jakaa vapaasti, mutta on melko harvinaista, että maksullista tuotetta saisi käyttää ilman mitään kontrollia.  On melko selvää, että jos tuote on maksullinen, niin sen tukea ei voi jättää toteuttamatta ja organisoimatta"

Tämä on täysin ohjelmistotoimittajan tahdonvaltainen asia. Ja mitä tulee kysymykseen, se ei ollut kysymys Ubuntun maksullisuudesta vaan halusta maksaa.

On melko selvää, että jos tuote on maksullinen, niin sen tukea ei voi jättää toteuttamatta ja organisoimatta - esim. jossain Suomessa tuskin edes kuluttajaviranomaiset tuollaista hyväksyisivät."

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Perustelen seuraavasti:

Aineeton tuote, olipa se tässä tapauksessa esimerkiksi ohjelmisto tai tiedosto, ei tarvitse maakohtaista tukea. Itse asiassa se ei tarvitse välttämättä mitään tukea, koska kahden välinen EULA määrittelee osapuolten väliset sopimusehdot, jotka perustuvat osapuolten tahdonvaltaisuuteen. Edelleenkin sekoittelet fyysisiä tuotteita ja niitä koskevia tuotevastuita vertaillen niitä aineettomien tuotteiden vaatimuksiin. Fyysisissä tuotteissa myyjällä on lakisääteinen tuotevastuulaki, mitä ilmeisesti yritit tässä esittää myös aineettomille tuotteille?

Kyllä Linuxilla rahaa tehdään - sitä tehdään muuten ihan hemmetisti. Sitä myydään kuluttajille, mutta sitä ei myydä Linuxina. Toisin sanottuna jokin tuote tai esimerkiksi palvelu hyödyttää Linuxia, eli Linux on käytännössä näkymätön osa tuoterakennetta. Aivan kuten mainitsit Lacien.

[Sorkkarauta]

En näkisi rahaa minkäänlaisena arvostuksen mittarina. Jo vapaasti julkaistun LInuxin / Ubuntun omistus ei ole määriteltyä eikä poissulkevaa. Talousoppineiden vakioesimerkki vastaavasta tapauksesta  on ilma: arvostettua, välttämätöntä, ei korvattavissa muulla, mutta kukaan ei voi väittää omakseen eikä estää toista käyttämästä - siispä se on ilmaista. Koulutus- tai tukipalveluita taas ei ole olemassa muualla tai muulloin kuin tekohetkellä ja läsnäoleville - omistus on määriteltävissä ja poissuljettavissa - ja se voidaan hinnoitella.

Jos Ubuntusta voisi pyytää hintaa, hintaan vaikuttaisi vielä lähes korvaavien tuotteiden, vaikka nyt MIntin ja Fedoran ja biljoonan muun tuotteen korvaavuus, hinta ja saatavuus.

Tuottajaorganisaatiolle raha lienee mittari kannattavuudelle, ts. saadaanko kustannukset hoidettua vai ei. Tosin Ubuntussa ansaintalogiikka ei ole rakennettu loppukäyttäjän tuotteen maksullisuuden ympärille joten sitä tuskin tuottajaorganisaatio on huomioinut.

Kuinkahan Ubuntun käyttäjät tekisivät mikäli tuottajana toimiva Canonical tekisi "Wikipediat", eli pyytäisi käyttäjiltään rahoitusta toiminnan turvaamiseksi.

[Ganymedes]

Nuo asiani olivat kyllä ihan riittävästi perusteltuja jo edellä, kontekstin ollessa maksullinen tuote. Ei tosiaankaan tullut edes mieleen, että joku voisi myydä maksullista käyttöjärjestelmää Suomessa ilman mitään organisoitua tukea missään ja millään tavalla. Jos joku lakimies tekee siitä ehkä, paino sanalla ehkä, laillista, ei siinä mitään järkeä ole.

Mutta nuohan eivät olleet niitä asioita mitä edes tarkoitit. Toisaalta, jos suljet pois kokonaan maksullisen tuotteen vaihtoehdon, niin miksi et sitten sulkenut sitä jo kysymyksessä? Yksinkertainen kysymys ei tarkoita yksinkertaista vastausta.

Tarkoitit siis ainoastaan tätä:

Ubuntu on kaupallinen tuote. Ubuntun omistaa Canonical. Canonicalin omistaa (ainakin yli 50%) yksi henkilö.

Jatkossa: Ubuntu on maksuton, vapaasti levitettävä tuote. Ubuntusta silti kuluttajat maksaisivat.

Tulkitsen, että tarkoitat vapaaehtoista maksamista. Tulkitsen, että tarkoitat sitä, että tälle yhdelle henkilölle maksetaan rahaa - siis jos konkreettisesti "Ubuntusta maksetaan", niin eihän se raha mihinkään muuallekaan mene kuin Ubuntun omistajalle.

Täytyy kyllä sanoa, että avustuksieni kohde on kyllä ensisijaisesti varmaankin jossakin muualla kuin yksittäisissä, ulkomaisissa liikemiehissä. Mutta tuossahan oli taas paljon tulkintaa mukana sen suhteen, että kenelle oikeastaan maksetaan ... tosin otsikko ei tästäkään paljasta muuta logiikkaa.

[Timo Jyrinki]

Minulla on jotenkin sellainen käsitys että Debian on rahoitettu juuri "tehtailun" vuoksi yksityisten yritysten / teollisuuden toimesta. Käsittääkseni Ubuntulla ei tätä rahoituspohjaa ole käytössään, poislukien Shuttleworthin osuus.

Tuo on kyllä väärä tieto, koska Debiania tehdään puhtaasti vapaaehtoisten toimesta ilman ainuttakaan yritysten kustantamaa henkilöresurssia. Kerran kokeiltiin rahoitettua työtä, mutta se ei oikein toiminut vaikka rahoitusta olisi löytynytkin. Toki jos ajatellaan itse paketoituja ohjelmistoja niin sama rahoituspohjakirjo toki kuin kaikilla muillakin jakeluilla, mutta siis Debian-jakelua tekevät noin tuhat - kaksi tuhatta vapaaehtoista vapaa-ajallaan ja mahdollisen rahoituksen (ajan lisäksi) hoitavat omasta pussistaan. Tämän riippumattomuuden ja toisaalta laajuutensa takia Debian myös nähdään usein tärkeimpänä vapaiden ohjelmistojen projektina, kokoon panevana ja yhdistävänä voimana.

Itse kysymykseen on todettava, että se on tosiaan hieman yksinkertaistava kysymyksen asettelu. Tavallisena käyttäjänä joo toki, maksaisin Ubuntusta ja olen maksanutkin kun Dellin Ubuntulla ostin. Mutta koska en ole tavallinen käyttäjä, ja tiedän että Ubuntu on ennen kaikkea Canonical-yrityksen tavaramerkki, sijoittaisin (kuten olen sijoittanutkin) lahjoitusroposeni suoraan sinne missä se merkittävin työ tehdään - Debianille, FSF Europelle jne. Totta kai puhtaasti Ubuntunkin eteen tehtävä työ on tärkeää, ja olen sinänsä vapaa-ajallani tehnyt satoja tunteja esim. Ubuntun suomenkielisten käyttäjien hyödyksi töitä, mutta Ubuntun minun mielestäni (ainakin nykyään) kuuluu kuitenkin rahallisesti pyöriä sillä Canonicalin liiketoiminnalla, koska Canonical hallitsee tavaramerkkiäkin. Jos Canonical vapauttaisi tavaramerkin käytön niin, että tulevaisuus ei olisi ad infinitum kiinni Canonicalissa, ajattelisin hieman eri tavalla. Ubuntu Foundation on toki jo olemassa, mutta sitä ei välttämättä koskaan "kytketä päälle".

Ubuntulla on nimenä kuitenkin niin paljon merkitystä, että on tavalliseen tapaan isojen kuvioiden kannalta vähemmän merkityksellistä, että voin forkata Ubuntusta Timo-Linuxin vaikka huomenna. Tarvittaisiin melko suuren yrityksen resurssit sekä nykyistä yhteisöä (meitä) houkuttelevampi agenda, jotta Ubuntu voitaisiin aidosti forkata. Eikä sinänsä tarvetta olekaan koska Ubuntu on edelleen oikein hyvin tasapainoillut pois lukien Markin/Canonicalin jossain määrin turhan kuristava ote liiketoiminnan puolella. Niin, tuossa se on tiivistettynä - koska liiketoiminta on rajattu turhan tiukasti Canonicalin ympärillä pyörimään, en näe suuria syitä lahjoittaa rahaa juuri Ubuntulle. Sen sijaan aikaa ja työtä Ubuntun eteen olen hyvinkin valmis lahjoittamaan, koska ne hyödyttävät loppujen lopuksi kaikkia muitakin tahoja vapaiden ohjelmistojen tiedon ja työn jakamisen ansiosta. Varsinkin kun ison osan "Ubuntu-työstä" olen tehnyt suoraan esim. Debianissa ja Gnome-projektissa - olen vain alun perin tehnyt ne omaa Ubuntu-käyttöäni ajatellen.

[Sorkkarauta]

Minulla on jotenkin sellainen käsitys että Debian on rahoitettu juuri "tehtailun" vuoksi yksityisten yritysten / teollisuuden toimesta. Käsittääkseni Ubuntulla ei tätä rahoituspohjaa ole käytössään, poislukien Shuttleworthin osuus.

Tuo on kyllä väärä tieto, koska Debiania tehdään puhtaasti vapaaehtoisten toimesta ilman ainuttakaan yritysten kustantamaa henkilöresurssia. Kerran kokeiltiin rahoitettua työtä, mutta se ei oikein toiminut vaikka rahoitusta olisi löytynytkin. Toki jos ajatellaan itse paketoituja ohjelmistoja niin sama rahoituspohjakirjo toki kuin kaikilla muillakin jakeluilla, mutta siis Debian-jakelua tekevät noin tuhat - kaksi tuhatta vapaaehtoista vapaa-ajallaan ja mahdollisen rahoituksen (ajan lisäksi) hoitavat omasta pussistaan. Tämän riippumattomuuden ja toisaalta laajuutensa takia Debian myös nähdään usein tärkeimpänä vapaiden ohjelmistojen projektina, kokoon panevana ja yhdistävänä voimana.

Itse kysymykseen on todettava, että se on tosiaan hieman yksinkertaistava kysymyksen asettelu. Tavallisena käyttäjänä joo toki, maksaisin Ubuntusta ja olen maksanutkin kun Dellin Ubuntulla ostin. Mutta koska en ole tavallinen käyttäjä, ja tiedän että Ubuntu on ennen kaikkea Canonical-yrityksen tavaramerkki, sijoittaisin (kuten olen sijoittanutkin) lahjoitusroposeni suoraan sinne missä se merkittävin työ tehdään - Debianille, FSF Europelle jne. Totta kai puhtaasti Ubuntunkin eteen tehtävä työ on tärkeää, ja olen sinänsä vapaa-ajallani tehnyt satoja tunteja esim. Ubuntun suomenkielisten käyttäjien hyödyksi töitä, mutta Ubuntun minun mielestäni (ainakin nykyään) kuuluu kuitenkin rahallisesti pyöriä sillä Canonicalin liiketoiminnalla, koska Canonical hallitsee tavaramerkkiäkin. Jos Canonical vapauttaisi tavaramerkin käytön niin, että tulevaisuus ei olisi ad infinitum kiinni Canonicalissa, ajattelisin hieman eri tavalla. Ubuntu Foundation on toki jo olemassa, mutta sitä ei välttämättä koskaan "kytketä päälle".

Ubuntulla on nimenä kuitenkin niin paljon merkitystä, että on tavalliseen tapaan isojen kuvioiden kannalta vähemmän merkityksellistä, että voin forkata Ubuntusta Timo-Linuxin vaikka huomenna. Tarvittaisiin melko suuren yrityksen resurssit sekä nykyistä yhteisöä (meitä) houkuttelevampi agenda, jotta Ubuntu voitaisiin aidosti forkata. Eikä sinänsä tarvetta olekaan koska Ubuntu on edelleen oikein hyvin tasapainoillut pois lukien Markin/Canonicalin jossain määrin turhan kuristava ote liiketoiminnan puolella. Niin, tuossa se on tiivistettynä - koska liiketoiminta on rajattu turhan tiukasti Canonicalin ympärillä pyörimään, en näe suuria syitä lahjoittaa rahaa juuri Ubuntulle. Sen sijaan aikaa ja työtä Ubuntun eteen olen hyvinkin valmis lahjoittamaan, koska ne hyödyttävät loppujen lopuksi kaikkia muitakin tahoja vapaiden ohjelmistojen tiedon ja työn jakamisen ansiosta. Varsinkin kun ison osan "Ubuntu-työstä" olen tehnyt suoraan esim. Debianissa ja Gnome-projektissa - olen vain alun perin tehnyt ne omaa Ubuntu-käyttöäni ajatellen.

Kiitos tarkennuksesta. Olen samaa mieltä, että tehty työ on arvokkaampaa kuin muutaman euron lahjoitukset.