Jäi vaivaamaan tämä USB-liittimen koskettamisen aiheuttama buuttaaminen sen verran, että ajattelin sitä ankarasti tuossa käydessäni kokemassa kalaverkot. Tuuralla jäätä hakatessa kertasin mitä tähän asti asiasta tiedämme:
1. Pelkkä USB-liittimeen koskeminen riittää ilmiöön. Vaikka pelkällä USB-tikulla.
2. Sähköiskuja tulee tarpeeksi muutenkin, siis sieltä ja täältä, ehkä eivät liity asiaan, epävarmaa.
3. Kokonaisia USB-laitteita on särkynyt. TTL harvoin palaa staattisilla purkauksilla, eikä ledit, MOS kylläkin.
4. Liittämällä maadoittamaton kotelo vastuksella maadoitukseen, jää liitokseen n. mA:n vaihtovirta pysyvästi. Sen on tultava jostain ja mentävä jonnekin.
5. Toinen laite samasta pistorasiasta ei käyttäydy virheellisesti. Epävarmaa?
Siinä vaiheessa kun irroittelin kilon haukea verkosta, tein johtopäätöksiä:
1.1. USB-tikun metalliholkki ottaa ensin kiinni maadoitukseen, joka ei ole maadoitus vaan koneen runko, joka on kelluvassa maassa. Seuraavaksi yhdistyy plukin jännitenastat ja signaalinastat, ja kelluva maa jännitteeineen yhdistyy niihin tuntemattomin seurauksin. Jos kelluvassa maassa on jännite se siirtyy signaalijohtimiin ja rikkoo laitteita, tai ei riko. Myös se siirtyy 5 voltin + johtimen ja sen miinusjohtimeen ja aiheuttaa syöttöjännitteen heilahduksen, joka on suunnaltaan ja määrältään satunnainen. Se riippuu vaihtosähköverkon senhetkisestä vaiheesta.
2.1. Staattiset purkaukset voivat teoriassa tehdä saman. Mutta kuka pitää sormin kiinni USB-tikun metalliholkista ja onnistuu työntämään tikun reikään koskematta silti sormin ensin koneen peltiä? Tosin, onhan niitä muovisia etulevyjä.
3.1. Jos potentiaaliero johtuu sähköviasta, se voi tietenkin olla paljon suurempikin kuin 1 mA.
4.1. Kun tämä on oikeasti mitattu sitä ei voi sivuuttaa. Jos virta tosiaan jää päälle, eikä kerralla tasaannu ja nollaannu, niin se ei voi olla peräisin sähköverkon maadoitusviasta. Nimittäin se kone ei ole kiinni maadoituksessa! Sen koneen virtalähdeyksikössä on pakko olla vika, joka yhdistää jonkin häviöllisen komponentin kautta toisen tai molemmat (verkko)virtajohtimet runkoon (tässä tapauksessa 20-25 kiloohmin häviövastuksella. Ja siis runkoon, ei maahan! Maahan yhdistäminen tapahtui vasta sen mittauksen avulla.
5.1. Tarina ei kerro: oliko tuo toinen kokeiltu laite juuri samassa pistorasiassa kuin DUT (devise under test).
Kun saapastelin polkua pitkin kotiin hyytävässä viimassa, mietin: Mikä saa koneen kelluvan rungon jännitteelliseksi 20 kilo-ohmin häviöllä? Mikä on sellainen komponentti?
Vaihtoehtoja on mielestäni kolme. Voi olla enemmänkin, mutta nämä tulivat mieleen. Ja se viima oli tosiaan niin kylmä, että kyllä ne loputkin olisivat tulleet, jos niitä olisi.
4.1.2. Verkkojohdossa on molemmissa päissä töpseli, joka on tarkoitettu maadoitettuun rasiaan (suojakosketin). Jos töpseli on paikoillaan huonosti ja kipinöi, kuumuus muuttaa muovia hiileksi ja siitä se vuoto syntyy. Testataan ja korjataan vaihtamalla verkkojohto.
4.1.3. Koneen virtalähdeyksikkö on viallinen. Sen verkkomuuntaja vuotaa ensiökäämistänsä rautoihin ja siitä maahan. Korjataan vaihtamalla virtalähdeyksikkö. Saattaa olla vaarallinen maadoittamattoman pistorasian takia, koska ei polta sulaketta vikatapauksessa ja sillä tavoin suojaa käyttäjää.
4.1.4. Koneessa on raudaton hakkurivirtalähde, jonka jokin puolijohdekomponentti on viallinen. Luultavasti päästää käyttösavut ulos lopullisesti kohtapuoleen. Saattaa olla vaarallinen maadoittamattomassa pistorasiassa, koska ei polta verkkosulaketta vikatapauksessa. Korjataan uusimalla virtalähdeyksikkö.
4.1.5. Koneessa on transienttisuoja virrtalähdeyksikössä, kuten kaikissa koneissa on. Yksinkertaisin on pari ferriittirengasta, joiden läpi molemmat verkkovirtajohtimet kulkevat ja tekevät pari kierrostakin. Niihin ei vikoja tule, mutta joissakin on myös ns. paukkusuoja, eli ukkos- ja muita isompia piikkejä estämään tarkoitettu kondensaattori - purkausputki yhdistelmä. Ne on yhdistetty kummastakin verkkojohtimesta maahan. Ne ovat kuluvaa tavaraa ja saattavat alkaa vuotaa, ja niitä vuotavia on paljon löydetty. Niitä on muissakin laitteissa ja ne ovat sytyttäneet tulipalojakin. Kun sellainen vuotaa hiljalleen ensialkuun se vuoto tapahtuu tietenkin sinne maadoittamattomaan runkoon ja nostaa sen rungon potentiaalia sitä mukaa kun vanhenee. Jos olisi maadoitettu pistorasia se poksahtaisi lähes heti lopullisesti. Tätä vikaa nyt kaikissa näissä esittämissänne tapauksissa pidän todennäköisimpänä. Korjataan vaihtamalla virtalähdeyksikkö, mutta ensin täytyy katsoa: sukeltaako sähköjohto suoraan sen virtalähdeyksikön sisään, vai onko transienttisuoja sen ulkopuolella koneen laatikossa. Jos on oikea ammattitaito voi yrittää korjata paukkusuojan vaihtamalla uusiin ne lasiset purkausputket ja niiden nappikondensaattorit.
