Soneralla on asiaa :P

[Ubumpi]

"Jos modeemin läpi menee jatkuvasti liikennevirtaa, niin sen sisällä oleva puskuri voi täyttyä. Silloin se täytyy joko vaihtaa uuteen tai reset-nappulasta tyhjentää se puskuri, sanoo Soneran viestintäjohtaja Ahti Martikainen."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/monesta_suomalaiskodista_loytyy_vasahtanyt_modeemi_2377971.html

[idioottiaasi]

Mahtavaa uutisointia. Taitaa YLE-uutisten  puskuri olla myöskin täynnä.

Siivompaa kieltä!!  -Storck

[_Pete_]

eth0:
         RX bytes:226833833230 (226.8 GB)  TX bytes:149990449150 (149.9 GB)


Pitääköhän jo pian puskurit tyhjentää?

[kuutio]

Lähdenkin tästä ostamaan uutta tietokonetta, kun vanhassa tuli RAM-muisti täyteen ja kone hidastui selvästi.

EDIT: Riittäisiköhän muistikampojen keittäminen?

[idioottiaasi]

Vaimokin hidastuu vuosi vuodelta. Täytynee vaihtaa se uuteen, koska en oikein pidä tuosta puskurien tyhjennys -vaihtoehdosta.

[Karvameduusa]

Ahti Martikaisen kanssa olen samaa mieltä vanhoista ADSL purkeista. Ne eivät välttämättä tukeneet ADSL2, ADSL2+, Annex M, Annex J ja Annex L:ää. Jakokeskuksen sijainti on yleisin syy hitaisiin laajakaista liittymiin. Tästä ei voi syyttää muuta kuin operaattoria. Ahti Martikaisen puskuri ja reset nappulan jutun kanssa olen eri mieltä. Jos näin joutuu tekemään on konffaajassa tai purkissa jokin vialla.

[asuspoju]

jaa noissako on joku ihmeen puskurikin olemassa?

[ubu hui]

Ehkäpä eräällä tavalla pitää paikkaansa. Olen ollut naapurilla mikrotukena (sokeiden maassa on silmäpuoli kuningas  ), naapurin sonera-yhteyden vuoksi piti silloin tällöin soitella ah niin ihanaan tukinumeroon ja pyytää tyhjentämään mikä-lie-arp-taulukko. Siitä oli aikoinaan ohjekin telewellin sivulla.
Ja vot, soiton jälkeen netti pelasi taas jonkin aikaa....

[Ganymedes]

On sillä Soneralla ainakin hyvät johtajat 

Siinä mielessä pitää paikkansa, että kaitpa noissa halpispurkeissa joku tulee täyteen kun niitä saa (sai) boottailla harva se päivä. Yleensä vika ei kuitenkaan ollut modeemissa. Eikä se pojat vaihtamalla parantunut, heh heh.

Juuri katsoin Ciscon reitittimestä, johon vaihdoin: uptime 255 days - siitä voi SMC:n, Zyxelin, A-linkin ja D-linkin omistajat repiä huumoria  . 255 päivää sitten taisi olla viimeksi sähkökatko talossa, joten siksi ei ole pitempi.

[HMi]

On sillä Soneralla ainakin hyvät johtajat 

Siinä mielessä pitää paikkansa, että kaitpa noissa halpispurkeissa joku tulee täyteen kun niitä saa (sai) boottailla harva se päivä. Yleensä vika ei kuitenkaan ollut modeemissa. Eikä se pojat vaihtamalla parantunut, heh heh.

Juuri katsoin Ciscon reitittimestä, johon vaihdoin: uptime 255 days - siitä voi SMC:n, Zyxelin, A-linkin ja D-linkin omistajat repiä huumoria  . 255 päivää sitten taisi olla viimeksi sähkökatko talossa, joten siksi ei ole pitempi.

Juu virnuile vaan!
T:A-Linkin omistaja.

[jake]

kyllä tuon adsl-modeemin tosiaan joutuu parikin kertaa vuodessa boottaan. Eli kyllä siinä jokin varasto täyttynee. Onko se tuo välivarasto eli puskuri, niin mistäs sen tietäisin...

[Hajakenttä]

Joka joskus on digitaalipiirejä suunnitellut kyllä tietää, että ei niitä noin huonosti tehdä. Täyttyvä rekisteri vain johtaa ylivuotoon, joka puolestaan johtaa rekisterin tyhjentämiseen, joka taas johtaa tiedon siirtymiseen bittien taivaaseen, joka taas johtaa erroriin tiedon tarkastamisessa, joka ei näy mitenkään vaan tieto vaan noudetaan uudelleen. Hitauttakaan sellaisesta ei tule, koska se on äärimmäisen harvinainen tapahtuma.

Modeemit ovat elektronisia laitteita siinä missä mikä tahansa. Sen vanhenemisen suurin aiheuttaja on lämpö. Koittakaa vaan laitteen pinnasta kädellä, onko lämmin? Lämpö aiheuttaa lämpöliikettä piirilevyllä. Piirit ovat pintaliitoskomponentteja ja niiden juotos liitokset nitkuttavat itsensä poikki hitaasti, mutta varmasti. Jo paljon sitä ennen kuivuvat elektrolyyttikondesaattorien elektrolyyttinesteet lämmön ansiosta. Niitä on ainakin purkin virtalähteessä, myös purkin itsensä sisällä, sekä siinä pistorasiamöykyssä. On ääriimmäisen harvinaista, että itse piirikomponentit vikaantuisivat ilman jotain salamaniskua tai vastaavaa.

Jos modeemi täytyy bootata virtakytkimellään ajoittain, siinä on huono softa. Olen joskus päivittänyt adsl modeemin uuteen ohjelmaan siitä syystä. Se pätki päivittäin. Nykyinen ei juurikaan vaadi boottaamista, koska sammutan sen aina yöksi, joten sen pitkän aikavälin toimintavarmuus on tällä kertaa testaamatta. Edellinen modeemini kävi niin kuumana, että en uskaltanut jättää yöksi päälle, tulipalovaaran vuoksi. Nykyinen on paljon viileämpi, mutta opittu tapa jatkuu. Modeemi on samassa kytkimellisessä jatkoroikassa, jossa muutkin tietokonelaitteet. Sähköäkin säästyy, ja maailma pelastuu.

[raips]

Oikeastaan hän puhuu totta, mutta jälleen kerran niin mukavasti väärillä termeillä.

Sillä ei ole merkitystä miten paljon dataa (kilotavuja, megatavuja, gigatavuja jne) kulkee, vaan että kuinka moneen IP-osoitteeseen.

Reittimissä (mitä kaikki ADSL/WLAN modeemitkin nykyisin ovat) oleva Linux käyttöjärjestelmä kirjaa jokaisen ulosmenevän IP-osoitteen reititystaulukkoon ensimmäisellä yhteyskerralla jotta seuraavilla kerroilla sitä ei jouduta erikseen hakemaan. Kun reititystaulukko täyttyy, silloin alkaa ongelmat jos ei taulukkoa tyhjennetä jollakin tavalla. Mutta IP osotteita mahtuu melkoinen määrä yleiseen 2-4 megatavun kokoiseen välimuistiin.

P2P-verkkoja käyttävät taas voivat joutua nopeasti ongelmiin (jopa muutamassa päivässä) kun tuhansia osoitteita kysellään ja tallennetaan minuutissa, riippuen tietenkin millaisesta verkkoyhteydestäkin (/verkosta) on kyseessä.

Näiden syiden vuoksi jotkut joutuvat tyhjentämään reitittimen välimuistin joko käsin tai sitten tekemään tehdasasetuksien palautuksen jos ei Linux (useimmiten) ole valmistajan toimesta configuroitu oikein.

Jokainen voi tutustua (ja jos yhtään säätelee verkkoja niin hyvin suositeltavaa) IP-protokollan toimintaan... Suosittelen.

[ditl]

Reittimissä (mitä kaikki ADSL/WLAN modeemitkin nykyisin ovat) oleva Linux käyttöjärjestelmä kirjaa jokaisen ulosmenevän IP-osoitteen reititystaulukkoon ensimmäisellä yhteyskerralla jotta seuraavilla kerroilla sitä ei jouduta erikseen hakemaan. Kun reititystaulukko täyttyy, silloin alkaa ongelmat jos ei taulukkoa tyhjennetä jollakin tavalla. Mutta IP osotteita mahtuu melkoinen määrä yleiseen 2-4 megatavun kokoiseen välimuistiin.

EIkö ADSL modeemi tunne internettiin menevälle liikenteelle vain yhden osoitteen: tilaajajohdon toisessa päässä olevan DSLAM laitteen liitännän osoite. Modeemin ei tarvitse tietää enempää koska muita reittejä internettiin ei ole.

[raips]

Reittimissä (mitä kaikki ADSL/WLAN modeemitkin nykyisin ovat) oleva Linux käyttöjärjestelmä kirjaa jokaisen ulosmenevän IP-osoitteen reititystaulukkoon ensimmäisellä yhteyskerralla jotta seuraavilla kerroilla sitä ei jouduta erikseen hakemaan. Kun reititystaulukko täyttyy, silloin alkaa ongelmat jos ei taulukkoa tyhjennetä jollakin tavalla. Mutta IP osotteita mahtuu melkoinen määrä yleiseen 2-4 megatavun kokoiseen välimuistiin.

EIkö ADSL modeemi tunne internettiin menevälle liikenteelle vain yhden osoitteen: tilaajajohdon toisessa päässä olevan DSLAM laitteen liitännän osoite. Modeemin ei tarvitse tietää enempää koska muita reittejä internettiin ei ole.

Kuten sanoin, riippuu verkosta (verkkotekniikasta) että tuleeko virheitä. Joskus muinoin (pari vuotta sitten) Soneran ADSL verkot oli parissa kunnassa niin "hassusti" säädetty että oikeastaan kaikki samaan aluejakamoon kuuluvat koneet näkivät toisensa ja tunsivat toisensa (puhuttiin tuhansista tietokoneista).
Myös entisen HTV:n eli Welhon kaapeliyhteyksissä ollut ainakin 10 vuotta sitten mukavuuksia että aluejakamon kaikki koneet näkivät toisensa. HTV:llä kun oli silloin (edelleenkin pitäisi olla) periaate että 100/30Mbits nopeus varattiin alueen kaikkien asiakkaiden välillä. Se miten hyvin sitten HTV kaapelimodeemi toimi oli riippuvainen alueen koosta (kuinka monta asiakasta ja miten paljon muut käyttivät yhteyttä). Ei ollut yhtään harvinaista että tosiaan ADSL modeemeja joutui resetoimaan usein ja joskus jopa jakamon puolelta etänä.

Naurettavaksi asian teki että jokaiselle myytiin 10Mbits/512kbits yhteyttä.... Ja että kaikki joilla ei ollut palomuuria, olivat ihan suorassa yhteydessä toisiinsa kuin lähiverkossa (A la Soneran tapaus). Siinä oli sitten joskus mukava vain katsoa kun pelkästään lähiverkon selailulla näki satoja tietokoneita, tiedostot jaettuna nätisti.... P2P oli silloin vielä täysin tuntematon käsite ja waretusta ei oikein ollut. Elettiin jotain vuoden -99 aikaa silloin jolloin väellä oli Windows 98 käytössä useimmiten.

Oi sitä ihanuutta kuka silloin verkkoja suunnitelikaan ja toteutti kun ei tietoturvasta tarvinnut välittää murto-osaakaan mitä tänä päivänä. Helpolla olivat päässeet.

Mutta huomasit oikein että jos on vain yksi osoite nähtävillä niin ongelmia ei tule. Silloin vain lähiverkon koko olisi rajoitus ja... mitä nyt yhteen kotitalouteen koneita yleensä keskimäärin mahtuu (1-3) niin ongelmia ei tule todellakaan. Mutta kuten jo mainittu, jos se Linux käyttöjärjestelmä on väärin säädetty reitittimeen niin kyllä se itsensä lukkoon vetää. Ja silloin joskus juurikin niitä laitteita ruvetaan sitten vaihtamaan jos ei firmwarea voida päivittää enää joka korjaisi tilanteen.

[ditl]

Mulla on ollut kai halvin ADSL modeemi: RoadRunner84. Ei mitään vaikeuksia, vuosia yhtäsoittoa päällä.
Kehno laite se on mekaniikan takia, Ethernet liittimista repsahtaa muoviset hennot lukitussalvat heti alkuunsa.

[Tommi S.]

Mutta huomasit oikein että jos on vain yksi osoite nähtävillä niin ongelmia ei tule. Silloin vain lähiverkon koko olisi rajoitus ja... mitä nyt yhteen kotitalouteen koneita yleensä keskimäärin mahtuu (1-3) niin ongelmia ei tule todellakaan.

Juu ei, tästähän ei ole kyse ollenkaan.

Se ongelma tulee jos on käytössä NAT, eli osoitteen muunnos. Jos kotona on useampia koneita jotka ovat yhteydessä ulkoverkkoon saman modeemin kautta, niin silloin ne näkyvät ulkoverkkoon pelkästään yhdellä IP-osoitteella. Tällöin eri koneet ja koneilla pyörivät sovellukset täytyy erotella antamalla niille oma porttinumero ulkoverkkoon päin, ja näitä porttinumeroiden ja sisäverkon IP-osoitteiden (ja porttinumeroiden) välisiä vastaavuuksia se reititin kirjaa niihin "välimuisteihinsa".

Ongelmia voi tulla silloin jos nuo vastaavuustaulut eivät koskaan vanhene, ja kun käynnistät Firefoxin tänään niin se arpoo itselleen porttinumeron x, ja huomenna porttinumeron y, ja kun kuluu tarpeeksi monta päivää niin niitä porttinumeroita on reitittimen taulut täynnä. Mutta käsittääkseni ongelma on melko teoreettinen, ja korjautuu esim. sillä että irrottaa purkista virtajohdon ja kytkee uudelleen.

[raips]

Se ongelma tulee jos on käytössä NAT, eli osoitteen muunnos. Jos kotona on useampia koneita jotka ovat yhteydessä ulkoverkkoon saman modeemin kautta, niin silloin ne näkyvät ulkoverkkoon pelkästään yhdellä IP-osoitteella. Tällöin eri koneet ja koneilla pyörivät sovellukset täytyy erotella antamalla niille oma porttinumero ulkoverkkoon päin, ja näitä porttinumeroiden ja sisäverkon IP-osoitteiden (ja porttinumeroiden) välisiä vastaavuuksia se reititin kirjaa niihin "välimuisteihinsa".

Kuten mainitsin jo. Mutta ei koske vain NAT:ia. Riippuu hyvin paljon verkon rakenteesta ja asetuksista.

Mutta käsittääkseni ongelma on melko teoreettinen, ja korjautuu esim. sillä että irrottaa purkista virtajohdon ja kytkee uudelleen.

Ongelmia voi tulla silloin jos nuo vastaavuustaulut eivät koskaan vanhene, ja kun käynnistät Firefoxin tänään niin se arpoo itselleen porttinumeron x, ja huomenna porttinumeron y, ja kun kuluu tarpeeksi monta päivää niin niitä porttinumeroita on reitittimen taulut täynnä.
Ei ole vain teoreettinen vaan ihan yleinen, mutta silti ei useimmissa laitteissa tuota kärsi tapahtua. Resetoiminen (tehdasasetuksien laittaminen) tai välimuistin tyhjentäminen asetuksista pelastaa silloin tilanteen. Pelkkä virtajohdon irroittaminen ei aina auta. Nimittäin riippuu taas asetuksista että miten ovat säätäneet laitteen käyttäytyvän ongelmatilanteissa (sähkökatkokset ym).

Ei ole montaa vuotta kun joutui ADSL-modeemeja korjailemaan siten että yhdisti sarjaportin kautta ja nollasi. Virtaliittimen irroitus ei ollut mikään varmin keino "korjata tilannetta".

[Tommi S.]

Se ongelma tulee jos on käytössä NAT, eli osoitteen muunnos.

Kuten mainitsin jo. Mutta ei koske vain NAT:ia. Riippuu hyvin paljon verkon rakenteesta ja asetuksista.

En tiedä mihin viittaat tuolla mainitsemisellasi, mutta esim. NAT-tauluun ei kirjata IP-osoitteita siksi että niitä ei tarvitsisi uudelleen hakea. Tuo kuulostaa pikemminkin DNS välimuistitukselta, tms.
Ja ongelma ei siis poistu sillä että modeemi näkee vain yhden yhdyskäytäväosoitteen ulkoverkkoon.

Tietenkin modeemi voi seota ihan mistä syystä tahansa, jos on seotakseen, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä minkään välimuistin täyttymisen kanssa. Pelkästään se että modeemi välillä jumittaa ei siis tarkoita että olisi kyse juuri reititystaulun täyttymisestä.

[raips]

En tiedä mihin viittaat tuolla mainitsemisellasi, mutta esim. NAT-tauluun ei kirjata IP-osoitteita siksi että niitä ei tarvitsisi uudelleen hakea. Tuo kuulostaa pikemminkin DNS välimuistitukselta, tms.

DNS ei liity asiaan vaan IP reititystaulukko ja NAT osoitteenmuunnostaulukko ja sääntötaulukko on kyseessä. Myöskin nyt täytyy huomioida puhutaanko OSI 3 vai OSI 4 (vai molemmista) tasoista ja mistä protokollista (kuten esim IP, TCP ja UDP) ja mistä tekniikoista (kuten esim NAT) jotka yhdessä tekevät monenlaisia toimintoja ja välimuistiin tallentamista käytönaikana.

Ja ongelma ei siis poistu sillä että modeemi näkee vain yhden yhdyskäytäväosoitteen ulkoverkkoon.

Luitko mitä kirjoitin? Riippuu tilanteesta, verkosta, asetuksista ja laitteistosta mistä lopulta oikein riippuu.

Tietenkin modeemi voi seota ihan mistä syystä tahansa, jos on seotakseen, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä minkään välimuistin täyttymisen kanssa. Pelkästään se että modeemi välillä jumittaa ei siis tarkoita että olisi kyse juuri reititystaulun täyttymisestä.

Kuten sanoin jo, ei välttämättä tarkoita mutta usein on siitäkin kyse juurikin modeemeissakin joissa ei ole mitään erikoisia toimintoja (kuten NAT) kun on bugi firmwaressa että TCP ja UDP protokollien standardeja ei noudateta.

NAT:n ongelmat on todella usein syynä että se kerää omaan osoitteenmuutostaulukkoon etenkin P2P-verkkoja käyttävillä (ja etenkin jos on useampia koneita, kuten alunperin sanoin) kun tuhansiin IP-osoitteisiin lähdetään dataa välittämään.
Näistäkin syistä P2P-verkoissa on haluttu päästä siirtymään mm. UDP protokollan käyttöön TCP:n sijasta jotta päästään pienempään verkon rasitukseen ja ongelmatilanteiden vähenemiseen käyttäjien puolella juurikin verkkolaitteiden (erilaisia yhdistelmälaitteita tai ketjutettuja laitteita) välimuistien täyttymiseen jotka lopulta vaatii että ne joko resetoidaan tai käskytetään käsin välimuistien tyhjennys. (Kaikissa laitteissa kun ei sääntötaulukot tyhjene virrankatkaisun yhteydessä, en muista enää oliko se standardissa että saiko ne tyhjentyä virtojen katketessa vai ei).