Törmätään päinvastaiseen ongelmaan: on graafisia ohjelmia, joille ei ole tekstuaalista vastinetta. Esimerkiksi Blender on pitkään kärsinyt tästä. Ohjelmassa on tietorakenteita, joihin on hyvin vaikea päästä käsiksi. Vaikkapa kulkuneuvon mukana pyörivien pyörien ohjelmoiminen on pelkillä graafisilla välineillä tuskallisen vaikeaa, tekstuaalisesti se olisi lähinnä triviaalia. Sittemmin ongelmaa on yritetty paikata skriptikielien tukena, Blenderissä Pythonilla. Varsinainen ongelma kuitenkin säilyy.
Ratkaisu tähän olisi erottaa asetustiedot ohjelmalogiikasta. Esimerkiksi MVC-ohjelmointimallilla (Model-View-Controller, malli–näkymä–ohjain) päästäisiin tähän.
Komentorivityökaluja tarvitaan, mutta samoin tarvitaan graafisia työkaluja. Tämän lisäksi tarvittaisiin ohjelmoijalle sekä graafinen että tekstuaalinen ohjelmointirajapinta. Kaikki nämä kolme (tai neljä) tulisi olla yhtä aikaa olemassa: ls-komennon tulee toimia komentoriviltä, mutta samoin graafisen käyttöliittymän tulee pystyä esittämään tiedostojen ikonit graafisesti, sekä ohjelmointikielellä tulee saada käyttökelpoinen listaus hakemistorakenteesta. Myöskin graafisen ikoninäkymän ulkoasuun tulisi voida vaikuttaa tekstuaalisesti, ja graafinen tiedostolistaus tulisi olla suoraan erillisenä komponenttina ohjelmoijan käytettävissä.
Miksi ajatella lähestymistapoja toisistaan erillisinä, kun niitä voisi ajatella yhtenä kokonaisuutena?