Puhakan onnettomuus meni tällä lailla (jälkiä tulkiten paikanpäällä):
- oikealle kääntyvän nypyn ylitys, vauhtia arvioisin noin 150 km/h (valehtelivat ihmisiä rauhoittaakseen TV:ssä, että ehkä noin 110 km/h, itse ajelin siitä edellisenä iltana siviiliautolla noin 80 km/h kun ei ollut mihinkään kiire)
- ohjaus petti
- putosi vasemmalle valta-ojaan (metrin syvyinen)
- ojassa oli ojan korkuinen kivi, joka ei siis hievahdakaan kun siihen tööttää autolla
- kiven takana, noin 10 metrin päässä oli puhelintolppa, joka oli katkennut kuin tulitikku pään korkeudelta. Eli auto oli noussut kivestä ja lentänyt päin tolppaa
- edelleen 20 metrin päässä oli hyvin paksu mänty, josta oli kaarna lähtenyt. Onneksi ei osunut tähän sillä tällainen puu ei katkea kahden metrin korkeudelta niin vain
- noin 30 metrin päässä alkoi metsä, joka koostui ranteen paksuisista ja ohuemmista lehtipuista. Nämä olivat kaikki katkeilleet ja laonneet sekaan lentävän auton edessä
- auto oli pysähtynyt noin 15 metriä metsän sisään, perä menosuuntaan
- auton perästä oli hyvin vaikea erottaa, että mikä auto on kyseessä. Auto oli etupenkkiin asti tuhoutunut.
- kartanlukijan puolelta katto oli hivenen painut sisään
- kuskin puolelta ohjaamon raamit olivat täysin ehjät
Että tällaista jälkeä. Tässä olisi voinut käydä pahastikin.
Jonkun kuukauden sairaalareissun jälkeen Puhakka meni ja voitti N-ryhmän Suomen mestaruuden seuraavana vuonna
.
