Asiaa on käsitelty jonkin verran aiemminkin, mutta tuolloin SSD-asemat olivat vielä nopeudeltaan heikohkoja.
Eli kysymykseni kuuluu, jos liitän 2.5" 64-128 Gigan SSD-aseman pöytäkoneeseen, niin toimiiko tuo Ubuntun kanssa yhteen ilman hirveää säätämistä? Nykyään luku- ja kirjoitusnopeudet SSD-asemilla ovat sitä luokkaa, että valinta alkaa olla järkevä. Levyjen käyttöiän kannalta lienee hyvä idea poistaa swapin käyttö kokonaan turhien luku/kirjoitusoperaatioiden välttämiseksi ja tyytyä koneen keskusmuistiin. Onko tämä helppoa Ubuntussa?
Ihmettelen puheita ajureista, koska eivätkö kiintolevyille riitä pelkkä siirtoväylä (sata/pata) noudattaminen ja luulisi loppujen toimintojen olevan kiintolevyn sisäisiä. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole?
Muille harkitsijoille huomautukseksi, että lukemani perusteella SSD-asemat hidastuvat selvästi, jos niiden kapasiteetista on 50% tai yli käyttössä. Siksi kannattaa valita kunnon kokoinen asema. Lisäksi esimerkiksi 30-40 gigan asemat ovat varsin kalliita verrattuna 64 gigaiseen (eroa vain kymppi-pari).
Tervetuloa vaan kerhoon! Nämä Asus eee pikkukoneethan alkujaan käyttivät ssd massamuistia, vaikka nykyään lienevät myös käkikellotekniikallakin varustettuja.
Luullakseni muistimoduulin vaihtaminen ssd:ksi ei näy koneen toiminnassa mitenkään, kunhan vaan ovat yhteensopivat muuten. Nopeushan lienee ssd:llä parempi, mutta ei kai ole iso ero.
Se syy, miksi ssd on valittu joskus näille pikkukoneille, on luullakseni iskunkestävyys. Joten pyörittimen vaihtaminen siihen ei mielestäni ole juurikaan perusteltua pöytäkoneella, jota ei junan pöydällä pidetä työmatkalla. Tässä asiassa on myös menty takapakkia, kun on kannettavissakin yhä enemmän siirrytty takaisin isoihin mekaanisiin, jotka eivät kestä tärinää. Pyörivää levyä tarvitsevat kai Windows koneet, koska niillä tapahtuu luku/kirjoitus operaatioita huikeasti enemmän kuin Linuxilla.
Swapin poistaminen lienee ssd:n kannalta samantekevää. Varmaankin ssd:n säästötoimista helpoin se kyllä on. Poistin sen itsekin gpartedilla livenä ajamalla ja partitioimalla vaan sen kylmästi veks. Tarpeeton se on siksi, että jos on giga tai enemmän keskusmuistia, ei swappia käytetä juuri koskaan, mutta konetta ei sitten saa lepotilaan, valmiustilaan kyllä. Lepotilassa keskusmuistin sisältö pannaan swappiin. Jos on 1 Gt rammia voi kone hyytyä jotain google-earth lentoa tehdessä, mutta en tarvitse sellaisia. Toisaalta swapin voi vallan mainiosti pitääkin.
Ssd.n säästämisestähän puhutaan siksi, kun sillä on rajallinen määrä luku/kirjoitus kertoja. Puuttumatta siihen, montako niitä kertoja on odotettavissa, voin vain kaiuttaa lehdistöä, että se määrä on koko ajan suurentunut tekniikan kehittyessä.
Itse tein tuon säästämisen siten, että poistin journalointia mahdollisimman paljon. En halunnut käyttää ext2 tiedostomuotoa, vaan haluan kaiken nopeushyödyn uudemmista ext3 ja ext4 muodoista. Siirsin siis tilapäistiedostot pois levyltä rammiin, jolloin myös Firefoxin nopeus kohosi huikeaksi. Sinne meni myös lokin pito, joten supo ei löydä tältä koneelta rikostietoja, jos ehdin sen sammuttaa ja ram tyhjenee. Aikaleimauksen otin pois päältä kokonaan.
Mitä tulee muistin täyttöasteen vaikutukseen koneen nopeuteen... en taida ymmärtää mihin sellainen käsitys voisi perustua??? Tämä 901:seni on niitä varhaisimpia malleja. Tässä on kaksi muistimodulia. Toinen on 4 Gt ja siinä on systeemi. Se on n. 75% täynnä (ja siksi poistin sen swapin), enkä mistään hitaudesta voi valittaa. Toinen moduuli on 16 Gt ja siinä on kotikansiot. Vaikuttaa varmaan pieneltä, mutta en taida ikinä saada sitä täyteen. Useimmiten siirtelen isoimpia tiedostoja muualle varmempaan talteen, joten siitä on nytkin vapaana 10 Gt (ja siihen olisi hyvin voinut se swapinkin sijoittaa).