Koneelle kannattaisi näemmä pitää asentaa "portmap"-niminen paketti. En ole ihan perehtynyt, mitä se tekee (NFS on hämärä eläin), mutta joka tapauksessa sen kanssa mounttaaminen tuntuu etenevän olennaisesti nopeammin (sekunteja vs. minuutteja).
Mutua: puuttuvan osion ei pitäisi haitata elämää käynnistyksessä, varsinkin jos kyseessä on osio, jolla ei ole systeemin omia tiedostoja. Juuriosio jos on hukassa, ollaan ongelmissa ja ilman /usr:ää on ikävää, mutta /homen puuttuminen ei sinällään systeemiä itseään haittaa, käyttäjiä kyllä. Jos /warez puuttuu, eletään reissussa mainiosti.
Jos siis bootissa verkko puuttuu kokonaan tai muuten ei ole reittiä koneelle nimeltä palvelin (eli esimerkiksi kone ei tiedä verkkointerfacensa osoitetta koska DHCP ei toimi tai nimipalvelu ei osaa selvittää mikä moisen palvelimen osoite olisi) tai toisaalta jos palvelin palauttaa reject-viestin (nfs-serveri ei ole päällä), homman pitäisi mennä sujuvasti. Mountpointti jää tyhjäksi ja jatketaan boottia.
Sen sijaan jos palvelimelle on reitti, mutta syystä tai toisesta se ei vastaa laisinkaan (verkko välissä on katki, palvelin ei ole päällä, sen palomuuri ei anna mitään vastausta pyyntöön) saatetaan odotella melko tovi, ennen kuin luovutetaan. Samaten jos nimipalvelu kyllä pelaa koneen mielestä, mutta on hitaalla päällä, saatetaan odotella melko tovi, löytyisikö "palvelin", ennen kuin tulee ymmärrys, että ei. Tämä voi tuntua käyttäjän mielestä jumiutumiselta, mutta kyllä sen tuosta pitäisi aikansa odotettuaan toeta.
Sen sijaan jos jo mountattu nfs-jako "tippuu alta", saattaa ilmeisesti seurata ongelmia?