Erot kovasti pitämääni Ubuntu 9.10:een ovat pieniä, mutta ratkaisevia. Asennustiedosto .exe ladataan koneelle, painetaan käyntiin, syödään pitsa, painetaan restartista, ja dual asennus on valmis. Ei säätöä, ei opettelua, ei mitään, se on siinä. Itselläni jolla on sentään tekninen koulutus, vaikkei tietotekninen, Ubuntu aikakausi alkoi siitä, ettei ollut hajuakaan siitä mikä on levykuva ... eli asennuslevyn tekokin otti koville. Tietenkään JoliCloud ei monelle tämän foorumin lukijalle riitä, vaan juuri tuota säätövaraa ja mahdollisuuksia kaivataan ja osataan käyttää. Mutta me karvahattuväki elikkäns enemmistö ei näitä kaipaa, vaan ne lähinnä pelottavat ja etäännyttävät yksinkertaisempien ratkaisujen piiriin.