dvb-kortti ja tv:n katselu ubuntussa/linuxissa? [RATKAISTU]

[Tomin]

Hmm... En ole tehnyt muistaakseni tuolle Hardylleni muuta kuin laittanut tikun kiinni ja asentanut ohjelmat. Kernel päivitykset eivät ole vaikuttaneet toimintaan. Voipi olla, että Ubuntun 2.6.24:ssä on joitakin patchejä tuosta uudemmasta.

http://linux.fi/wiki/Linux_ja_digi-tv

Artec T14BR USB2.0 DVB-T    
Toimii. Firmware: Kernel 2.6.25-.27 dvb-usb-dib0700-1.10.fw ja Kernel 2.6.28 dvb-usb-dib0700-1.20.fw (kansioon /lib/firmware/). Eri sisuskalut kuin Artec T14:ssa. Testattu: Arch Linux x86_64 Toimii suoraan: Ubuntu 8.04 ja 8.10

[umount]

Artec sinänsä on toimiva laite (tunnistuu ja ajuri latautuu), mutta kiinalaiseen leluantenniin menee aivan hermot. Johto on aivan onnettoman lyhyt (ja liian paksu) jotta saisin sen ulos, ja sisätiloissa se on täyttä pilipalitavaraa. Olen siirrellyt konettani sinne sun tänne epätoivoisissa yrityksissäni, ja koskaan se ei löydä kaikkia kanavanippuja samanaikaisesti. B (turhin itselleni) on yleensä ainoa, minkä se löytää, joskus A ja erittäin harvoin (aina eri paikassa kuin A) C. Signaali on parhaimmillaankin (Kaffeinessa) ollut n. 45%, ja yleensä se pyörii siellä 20-30%:ssa, joten ei paljon juhlita. Lisäksi jos saa A:n tai C:n näkymään, pitää suurin piirtein pitää antenni ilmassa jossain epämääräisessä paikassa, joten vaikka parituntinen pallopeli tai elokuva voi olla aikamoista tuskaa.

Omatoimisissa testeissäni kävin myös kokeilemassa laitetta ihan antenniverkon antennipistorasiaan, ja kyllähän ne kanavat siellä löytyivät, ja signaali huiteli yli 70%:ssa. Katselu onnistui aivan ok siellä. Tuo vaihtoehto ei vain onnistu normaalisti, joten se siitä.

Ei tällainen amatööri oikein tajua, miten signaali ei voi löytää joka nipusta perille, kun ne kuitenkin tulevat samasta mastosta (10-15 km:n päästä). Kanavanippujen parametrit ovat oikeat, kun ne kerran sain haettua kytkettyäni laitteen antennipistorasiaan (testasin sekä scan-komennolla että Kaffeinen haulla). Varmistin ne numerot myös digiboksin kautta.

Nyt kun kirosin tuon kiinalaisen muoviromun alimpaan helvettiin, joku tietysti voi ehdottaa paremman antennin hankkimista tai itse kyhäämistä. Mutta kun ei ole tykötarpeita eikä tajua koko touhusta, en tiedä, mitä tekisin. Onko sekään varmaa, että joku toinen sisäantenni vastaanottaisi signaalia yhtään paremmin? Romuja en halua haalia yhtään lisää. Loputon varustelukierre ei kiinnosta. Reikiäkään en voi ruveta porailemaan seiniin tai availemaan ikkunoita tai ovia, jotta saisin antennin pihalle. Parempi varmaan unohtaa koko juttu ja myöntää, ettei halvalla voi saada hyvää.

[realpet]

Jos suoraa tukea ei ole, voit kääntää ja asentaa uusimmat V4L-DVB-ajurit, mutta niiden kanssa on joko vältettävä kernelin päivittämistä tai asennettava ajurit aina uudelleen päivityksen jälkeen.

Onko noille v4l-ajureille dkms-ohjeita jossain vai toimiiko noi mantis-ohjeet query-replaceamalla mantis->v4l-dvb?
http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/Mantis_with_DKMS

- Petri

[Tomin]

Parempi varmaan unohtaa koko juttu ja myöntää, ettei halvalla voi saada hyvää.

Enpä olisi niin varma, jos jaksaa nähdä vähän vaivaa: http://murobbs.plaza.fi/elektroniikka/464155-diy-digitv-antenni.html
Tuolla on parikin antennia (alussa), joita voisi kokeilla ja keskustelu jatkuu muutaman sivun jos jaksaa lukea.

Se on kyllä totta, että nuo Artecin mukana tulevat litteät antennit on ihan onnettomia. Ainakaan minulla ei toimi. Onneksi tuo viritin on aina samassa paikassa, joten voin käyttää ulkoantennia.

[nm]

Ei tällainen amatööri oikein tajua, miten signaali ei voi löytää joka nipusta perille, kun ne kuitenkin tulevat samasta mastosta (10-15 km:n päästä).

Antenni ei vastaanota kaikkia taajuuksia yhtä hyvin, ja lisäksi fyysiset esteet ja häiriösignaalit vaikuttavat eri taajuuksiin eri tavalla. Selvästi antennisi toimii parhaiten sillä taajuusalueella, jolla B-kanavanippua lähetetään paikkakunnallasi.

Nyt kun kirosin tuon kiinalaisen muoviromun alimpaan helvettiin, joku tietysti voi ehdottaa paremman antennin hankkimista tai itse kyhäämistä. Mutta kun ei ole tykötarpeita eikä tajua koko touhusta, en tiedä, mitä tekisin.

Tietyn kanavanipun vastaanottamiseen voi kokeilla yksinkertaista dipoliantennia. Minimissään et tarvitse oikeastaan muita tarvikkeita kuin riittävän pitkän antennikaapelin, puukon ja viivottimen tai mittanauhan. Tosin kaapelin päähän sopiva antennipistoke ja siihen kytketyt rautalanganpätkät ovat ehkä käytännössä toimivampi ratkaisu. Lisää vinkkejä voi lueskella vaikkapa tuosta: http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=51943

Onko sekään varmaa, että joku toinen sisäantenni vastaanottaisi signaalia yhtään paremmin?

On varmaa, mutta itse en osaa ehdottaa mitään tiettyä kaupallista ratkaisua. Yksi vaihtoehto olisi sopia myyjän kanssa kokeilusta.

[nm]

Onko noille v4l-ajureille dkms-ohjeita jossain vai toimiiko noi mantis-ohjeet query-replaceamalla mantis->v4l-dvb?
http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/Mantis_with_DKMS

Ei onnistu ihan niin helposti. Menuconfigissa ja dkms.confissa pitää määritellä eri moduulit sen mukaan mitä haluat kääntää ja asentaa.

[umount]

Kaipa tässä vielä ennen pyyhkeen kehäänheittoa pitää kokeilla jonkin antennin rakentamista, mutta kun on aivoton, herkkäkääminen, vaihtovirrallinen valopää, ei millään tajua kaikkea tai menee sekaisin eri ohjeiden ja käsitteiden kanssa. Suojautukaa siis tyhmien kysymysten sarjatulelta.

Jos siis pelkästä antennijohdosta tekee antennin, mikä se kuorittavan pätkän (onko se se piiska?) pituus tulee olla? 11 cm, vai tuon 300/taajuus tulos metreinä? Ja minkä taajuuden valitsen siihen, kun kunkin nipun perusteella pituudeksi tulisi 0,39 m (- 0,52 m) - 0,61 m? http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=51943 tähän laskutoimitukseen lisättiin vielä joku 0,95 lyhennyskerroin, jolla lopullinen mitta selviäisi. En myöskään käsitä niiden piiskojen asettamista, toisaalta molemmat vaakasuoraan (90 asteen kulmassa antenniin, kuin T-kirjainko?) mutta kuitenkin toinen maahan (?) ja toinen sisäjohtimeen. Tarvitsen aika lailla lisävalaistusta ja rautalangan vääntämistä.

En tiedä, kävisikö vastaanottoon sellainen cd-koteloon kiinnitetty kuorittu antennijohto, kuten http://www.kyrsa.com/diy/diy_digitv_antenni_v2.gif näyttää. Ainakin osaan hahmottaa sen paljon paremmin. Mietin kuitenkin, minkä pituinen antennilanka siihen pitäisi valita. On kuitenkin yli 20 cm eroa noilla ym. ääriarvoilla, ja jos valitsee jonkun keskiarvon, näkyykö sitten mitään hyvin? Toiseksi, miten se antennilangan pää sitten liitetään itse antennikaapeliin, vai olenko ymmärtänyt (tämänkin) väärin?

Tässä ajaudutaan nyt rajusti OT-kiertoradalle, mutta voihan tästä kadonneen signaalin metsästyksestä saada joku muukin teknologiaturistiluokan tumpeloista jotain irti.

[nm]

Jos siis pelkästä antennijohdosta tekee antennin, mikä se kuorittavan pätkän (onko se se piiska?) pituus tulee olla? 11 cm, vai tuon 300/taajuus tulos metreinä?

Tuolla laskutoimituksella saadaan aallonpituus. Dipoliantennin koko pituudeksi käy puoliaallon pituus (tai hieman vajaa, riippuen langan materiaalista), jolloin vastakkaisiin suuntiin osoittavat piiskat ovat neljäsosa aallonpituudesta. Siis kuorittava osa on DVB-vastaanotossa luokkaa 10-15 cm, taajuudesta riippuen.

Ja minkä taajuuden valitsen siihen, kun kunkin nipun perusteella pituudeksi tulisi 0,39 m (- 0,52 m) - 0,61 m?

Yksi dipoli sopii hyvin vain yhden taajuuden vastaanottamiseen, eli se kannattaa sovittaa tarkalleen jonkin kanavanipun vastaanottoon. Jos haluat vastaanottaa yhdellä virittimellä kaikkia kolmea nippua, kannattanee kysellä jostain elektroniikkaliikkeestä valmis antenni kokeiltavaksi.

En myöskään käsitä niiden piiskojen asettamista, toisaalta molemmat vaakasuoraan (90 asteen kulmassa antenniin, kuin T-kirjainko?) mutta kuitenkin toinen maahan (?) ja toinen sisäjohtimeen.

Koaksiaalikaapelissa on kaksi johdinta: sisimmäisenä kuparilanka, sen ympärillä eriste ja sitten metallinen tai ohuista langoista punottu suojavaippa eli maa. Toinen dipolin piiska siis tehdään maasta ja toinen sisäjohtimesta, tai langat liitetään niihin. Johtimet eivät saa koskettaa toisiaan missään kohdassa. Antennin on tarkoitus näyttää T-kirjaimelta, jossa antennijohto on pystyssä ja piiskat osoittavat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin vaakatasossa.

[Blackheart]

"Parempi varmaan unohtaa koko juttu ja myöntää, ettei halvalla voi saada hyvää." Välitettavasti usein myös totta. Yleensä valmistaja sanoo paljon. Mitä tunnetumpi merkki sen laadukkaampi se on halppis tuotteissakin. Philps yäk Hi-Fi laitteissa jota se mielellään tekee, mutta partakoneena se on ykkönen.

LG? Mulla on LG pölynimuri, mutta siihen ei saa mistään kunnon kaupasta pölypusseja. Paripäivää sitten repiin oman pölypussi viritelmän pois ja ajelin kämpän ilman pölypussia. Katellaan kuinka kauan se kestää. Sitten vaihdan luudan varteen.

Artec on aika tuntematon merkki DigiTV puolella, mutta toimii yleensä ja on halpa.

Itse ostin ION Profile PRO LP-soittimen ja ajattelin että se on niin kuin jokin 20€ Hobbyhall Denver levari. Pääasia että saa noi pari rakasta levyä digitaaliseen muotoon. No kello muuttikin ääntä kun soitin saapui ja pääsi testailemaan. Sisään rakennettu RIAA, mutta soi huomattavasti paremmin, kuin tuo vahvistamaton DUX, mikä joskus on ollut ihan varteen otettava soitin. Mikä parasta, toimii Linux pohjaisissa käyttiksissä "heittämällä". (Audacity)

[umount]

Yksi dipoli sopii hyvin vain yhden taajuuden vastaanottamiseen, eli se kannattaa sovittaa tarkalleen jonkin kanavanipun vastaanottoon. Jos haluat vastaanottaa yhdellä virittimellä kaikkia kolmea nippua, kannattanee kysellä jostain elektroniikkaliikkeestä valmis antenni kokeiltavaksi.

Tuo dipoli ei sitten ole paras vaihtoehto tilanteessani, koska ei ole kuin yksi viritin käytössä.

Koaksiaalikaapelissa on kaksi johdinta: sisimmäisenä kuparilanka, sen ympärillä eriste ja sitten metallinen tai ohuista langoista punottu suojavaippa eli maa. Toinen dipolin piiska siis tehdään maasta ja toinen sisäjohtimesta, tai langat liitetään niihin. Johtimet eivät saa koskettaa toisiaan missään kohdassa. Antennin on tarkoitus näyttää T-kirjaimelta, jossa antennijohto on pystyssä ja piiskat osoittavat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin vaakatasossa.

Kiitos lisävalaistuksesta ja havainnollistamisesta. Tiesin kyllä, että "ground" liittyy asiaan, mutta lukemastani ohjeesta ei sen merkitys käynyt suoraan selville.

Kävin hakemassa antennikaapelin, mutten viitsinyt ruveta heti rikkomaan sitä ja säheltämään omin päin (en ollut vielä lukenut edellisiä viestejä). Kokeilin kyllä liittää kaksi 11 cm rautalankaa kaapelin vapaan pään liittimeen, toinen sinne keskelle ja toinen vaivalloisesti (toisella rautalangalla) kiinnitettynä liittimen ulkoreunaan, ja yritin saada ne 90 asteen kulmaan itse kaapeliin, mutta tein varmasti jotain väärin. Signaali ei ollut kuin 10% luokkaa, vaikka siirtelin antennia ympäriinsä.

No, sitten laitoin sen laitteen turboantennin antennikaapelin jatkeeksi ja rupesin taas kokeilemaan, ja monien siirtojen ja *kelevaroitusten jälkeen sain A-C kanavaniput (E:kin joskus) näkymään samanaikaisesti. Nekin tulevat vielä kahdesta eri lähettimestä, taajuuksien perusteella. Signaali ei vieläkään ollut parhaimmillaan kuin 45%, ja C-nippu tulee juuri ja juuri n. 30%:lla näkyviin, mutta jotain edistystä kuitenkin.

Jos nyt jonkinlainen status quo löytyi, taidan jättää sen antennin väsäämisen tuonnemmaksi, varsinkin jos tuo dipoli ei ole lopulta paras vaihtoehto. Täällä jo kärsivällisesti auttaneille (erityisesti tomppeli ja nm) paljon kiitoksia, kuin myös niille Linux-ajurien tekijöille.

Itse katselusta vanhalla koneellani voi todeta, että muisti ei todellakaan ole kynnyskysymys. Kaffeine ja Me-tv (molemmat Hardyn varastoista) pyörivät ihan hyvin alle 140MB:n kokonaislastilla. Tosin oma Xubuntuni (jossa muutenkin on turhat palvelut karsittu) on kevyempi kuin perus-Gnome. Katselussa kuva välillä pätkii tai nykii, mutta tiedä sitten, onko se vain signaalin heikkoutta tai enemmänkin prosessorin ylikuormaa.

Periaatteessa tämä ketju on ratkaistu.

[nm]

Katselussa kuva välillä pätkii tai nykii, mutta tiedä sitten, onko se vain signaalin heikkoutta tai enemmänkin prosessorin ylikuormaa.

Voi olla kumpaa tahansa, mutta signaaliongelmissa on yleensä muitakin oireita, kuten kuvan palikoituminen ja äänen katkominen.

Prosessorin ja eri ohjelmien kuormaa voi seurata vaikka päätteessä top- tai htop-ohjelmalla.