dvb-kortti ja tv:n katselu ubuntussa/linuxissa? [RATKAISTU]

[umount]

Otsikonmukainen yhdistelmä (mahdollisesti tallennuskin) kiinnostaisi kaapelipuolella, mutta epävarmuus vaivaa vielä tässä alkutaipaleella. Olen lueskellut useita ketjuja täälläkin, mutta niin moni juttu meni (vielä) yli hilseen. Siksi kyselen katselukokemuksistanne sekä lisätietoja kytkennöistä ja asetusten säätämisestä ja kustannuksista. 1.) Mitkä kortit toimivat linuxissa ja mitkä ovat winlose-jätettä? Onko olemassa yhteensopivien/tuettujen korttien tietokantaa/sivustoa, josta voisi tarkistaa ennen hankkimista? 2.) Onko mythtv tässä tilanteessa se ohjelma, jonka kanssa toimia, vai saako kuvan näytölle myös muulla tavalla? Me-tv? Mitä muita vaihtoehtoja on tarjolla? 3.) Miten kytkennät onnistuvat, vai onko niissä mitään ihmeellistä? Itselläni on tähän varattuna dvi-liitäntäinen lcd-näyttö (jossa myös vga) ja nvidian näyttis, jossa on vga, dvi sekä s-video, jos olen oikein ymmärtänyt. Voi olla tyhmä kysymys, mutta koittakaa kestää.

Toisena vaihtoehtona, mikäli ylipäänsä mahdollista, olisi tavallisen tai HDMI-digiboksin kytkentä koneeseen/näyttöön. Onnistuuko tuo, ja millä kaapeli-/adapteriyhdistelmällä? Kaikki selkokielinen lisätieto on tervetullutta tässä hakuammunnassa. Xubuntu Hardy käytössä, ja mielelläni pysyn myös toimivassa LTS-versiossa.

[Tomin]

Niitä toimivia kortteja voi katsella tuolta: http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/DVB-C_Devices
Samasta paikasta löytyvät toimivat T, S ja S2 kortit ja tikutkin.

Jos on valmiiksi tuettu kortti niin toimii kyllä ihan nätisti liittämällä se kortti koneeseen (muista laittaa antennijohto) ja käynnistämällä joku sopiva ohjelma (Me-TV/Digital Television, Kaffeine, MythTV, VDR, muitakin saattaa olla). Jos tarkoitus on katsella telkkaria vain yhdellä koneella, jolla tehdään muutakin niin valitse tuo joko Kaffeine tai Me-TV (nykyinen nimi taitaa olla Digital Television). VDR on tunnetusti vähän vaikea asentaa ja tarkoitettu koneeseen, jolla nimenomaan katsotaan TV:tä. Jos tarve on katsoa telkkaria useammalla koneella, niin että vain yhdessä koneessa on tuo kortti, kannattaa valita MythTV. Kohtalaisen helppo asentaa ja pystyy lähettämään videon lähiverkon kautta (saman voi kyllä taiteilla myös VDR:llä ja Kaffeinessakin on jonkinlainen toiminto siihen, mutten tiedä miten tuo toimii).

Tuosta digiboksin kytkennästä sen verran, että ainakaan koneeseen sitä ei saa ihan niin helposti. Vaatii jonkun (kuvankaappaus) kortin, jossa sopivat sisääntulot videolle (eli komposiitti/s-video tai HDMI/DVI). Tuo näyttöön kytkeminen on paljon helpompi homma. Se vaatii, että näytössä on komposiitti tai s-video scarttia varten tai sitten HDMI tai DVI-liitin, jos käytössä on HDMI-digiboksi. Periaatteessa VGA-liittimeenkin voisi laittaa RGB-scartista kuvan, mutten tiedä toimiiko tuo niin helposti ja taitaa vaatia juottamista (itse tehdyn johdon).

Suosittelen sitä digiviritintä ja joko Kaffeinea tai MythTV:tä (ohjelma tarpeen mukaan).

[umount]

Kiitos vinkeistä. Tutkailin jo noita mahdollisuuksia antamasi linkin takaa. Kaipa joku niistä osuu kohdalle. Itse kortin/tikun asennuksesta on vielä vähän epäselvää. Esim. Anysee E30C Plus -tikku (yksi mahdollisuus ja vielä saatavilla). Sen kohdalla wikissä lukee (vapaa käännös), että uusin versio (numero?) ei ole tuettu, mutta kolme edellistä ovat. Kun ei viitsisi sikaa säkissä raahata, onkohan kenelläkään tietoa noista toimivista tikun versioista ja miten selvitän sen versionumeron itse (paketista tai itse tikusta, esim. kaupassa). Löytääkö järjestelmä sen tikun ihan omatoimisesti ja onko ajurit asennettavissa ilman mieletöntä säätämistä? En nyt ihan kädetön päätteessä ole, mutta ei toisaalta hirveästi innosta tuntemattomien komentojen tykitys sudollakaan.

Kun nyt vielä jahkailen pci-kortin ja usb-tikun välillä, onkohan laitteiden luotettavuudessa, ts. signaalin vastaanotossa ja laadussa, huomattavaa eroa? Vielä usb:n kohdalla, vaatiiko tikku usb 2.0, kun oletetussa tv-koneessani on todennäköisimmin vielä 1.1? Mitä vaikutusta sillä on signaalin vastaanottoon ja katselukokemukseen? Onko parempi hylätä usb ja valita tuo pci-kortti?

Loppuun vielä tyhmät kysymykset -tiivistelmä. Yritin etsiskellä noita kuvankaappauskortteja (suomeksi), mutta ei oikein mitään tarttunut. Mitä eroa niillä on johonkin näyttikseen, jossa on joku noista videon vastaanottoon tarvittavista (komp./s-video/hdmi/dvi)? Omassa nvidian näyttiksessäni on dvi ja s-videokin. Joillain palstoilla noiden kaappauskorttien hinnaksi heiteltiin n. 20€. Onkohan noinkin edullisia kortteja todella saatavilla? Tuolla hintaluokalla ja jollain halvalla perusboksilla, jossa esim. s-video löytyisi, tuokin vaihtoehto voisi tulla kyseeseen.

[peran]

Kun nyt vielä jahkailen pci-kortin ja usb-tikun välillä, onkohan laitteiden luotettavuudessa, ts. signaalin vastaanotossa ja laadussa, huomattavaa eroa? Vielä usb:n kohdalla, vaatiiko tikku usb 2.0, kun oletetussa tv-koneessani on todennäköisimmin vielä 1.1? Mitä vaikutusta sillä on signaalin vastaanottoon ja katselukokemukseen? Onko parempi hylätä usb ja valita tuo pci-kortti?

Itselläni on 2 usb korttia Anysee ja Reddo Box ja 1 PCI kortti joku mantissa-ajuria kaipaava. Kaikki kyllä pelaavat, mutta toi mantissa-ajurillisen toimitaan saattaminen oli kaikkein työläintä, kun jouduin tekaisemaan purkkakoodia, jotta sain kuvan ulos. Nyt en uskalla päivittää kerneliä, kun koodini ei käänny uudemmissa kerneleissa. 
Veikkaisin kuitenkin, että USB-pohjaisilla korteilla on suurin mahdollisuus joskus tulla tuettujen piiriin. Vaikka itselläni ei ole tietotaitoa, kuinka Antti tekee ajureita, mutta haistaisin tarvittavat laitteet jotenkin seuraaviksi.
Linux, jossa ottaa logia usb-porteista. Virtuaalisesti Linuxin sisällä pyörivä Windows (Todennäköisesti XP), jolla on käytössään USB-portit. Windowsissa on asennettuna virittimen ajurit, ja logeista Antti näkee, kuinka viritin toimii. Varmaankin aika kokenut silmä (l. hyvät scriptit), kun on tehnyt niin monia ajureita.

PCI-laiteajurin tekeminen taas vaatii käsittääkseni hyvät speksit, jotta pystyy speksit implementoimaan Linux-ajuriksi. Kaverina voi tietenkin yrittää debugata Windows-ajuria minulle tuntemattomilla työkaluilla, mutta luulisi ton olevan huomattavasti hankalampaa kuin USB-Laitteen, kun kohdistuu kuitenkin laajemmalle fyysisille osoitteille. USB:ssähän riittää laitteen /dev/usbx tutkiminen.

Tosin tää on minulla harmaata veikkailua vain, kun en itse kuitenkaan osaa rakentaa ajureita.

[crope]

Itselläni on 2 usb korttia Anysee ja Reddo Box ja 1 PCI kortti joku mantissa-ajuria kaipaava. Kaikki kyllä pelaavat, mutta toi mantissa-ajurillisen toimitaan saattaminen oli kaikkein työläintä, kun jouduin tekaisemaan purkkakoodia, jotta sain kuvan ulos. Nyt en uskalla päivittää kerneliä, kun koodini ei käänny uudemmissa kerneleissa. 
Veikkaisin kuitenkin, että USB-pohjaisilla korteilla on suurin mahdollisuus joskus tulla tuettujen piiriin. Vaikka itselläni ei ole tietotaitoa, kuinka Antti tekee ajureita, mutta haistaisin tarvittavat laitteet jotenkin seuraaviksi.
Linux, jossa ottaa logia usb-porteista. Virtuaalisesti Linuxin sisällä pyörivä Windows (Todennäköisesti XP), jolla on käytössään USB-portit. Windowsissa on asennettuna virittimen ajurit, ja logeista Antti näkee, kuinka viritin toimii. Varmaankin aika kokenut silmä (l. hyvät scriptit), kun on tehnyt niin monia ajureita.

PCI-laiteajurin tekeminen taas vaatii käsittääkseni hyvät speksit, jotta pystyy speksit implementoimaan Linux-ajuriksi. Kaverina voi tietenkin yrittää debugata Windows-ajuria minulle tuntemattomilla työkaluilla, mutta luulisi ton olevan huomattavasti hankalampaa kuin USB-Laitteen, kun kohdistuu kuitenkin laajemmalle fyysisille osoitteille. USB:ssähän riittää laitteen /dev/usbx tutkiminen.

Tosin tää on minulla harmaata veikkailua vain, kun en itse kuitenkaan osaa rakentaa ajureita.

Joo nuin se suunnilleen menee. USB-laitteita on helpompi saada toimimaan koska sitä pystyy sniffaamaan ohjelmallisesti helposti. PCI-korteille ei ole sellaista ohjelmistopohjaista snifferiä, en tiedä onko se jotenkin mahdoton tehdä koska kukaan ei ole tehnyt vielä. Täten PCI -vekottimen ajureiden tekoon tarvitsee speksit, jotka ovat uskomattoman tiukassa saada yleensä. Periaatteessa PCI-laitetta voi sniffata logiikka-analysaattorilla, mutta sellaiset laitteen on kalliita. Pian jossain yliopistolla labrassa moinen voisi harrastelijalle onnistua, jos on opiskelija.

USB snifferillä laitteesta tulee äkkiä sata megaa logia koska kuvan siirto vie kaistaa. DVB-T streamissa tulee dataa noin 22Mbit/sec, mutta onneksi yleensä riittää sellainen sekunnin pätkä, kunhan vain kuva välähtää ruudulla niin sniffiä on tarpeeksi. Sitte se iso snifferin logi pistetään perser-scriptiin (v4l-dvb projektilla on muutama oma parseri tätä varten) ja saadaan ulos paljon pienempi logi josta on siis meidän kannalta turhaa tietoa poistettu. Tämän jälkeen kehittäjät vielä tekevät omia skriptejä joilla dataa käsitellään edelleen sopivampaan muotoon. Tyypillisesti meikä ensimmäisenä poistaa sed:illä kuvainformaation, logi on sen jälkeen enää tuhansia rivejä Sitte katselen editorilla sitä logia ja etsin datasta palasia joista harjaantuneella silmällä tunnistaa I2C-väylän viestejä. Elektroniikassa mikropiirit komminikoivat toistensa kanssa yleensä I2C-viesteillä. Sieltä sitte etsin tunerin I2C viestit, demodulaattorin I2C viestit, mahdollisen kaukosäätimen I2C viestit jne. pikkuhiljaa se logi alkaa aukeamaan ja viimein valkenee piirin toiminta. Sellaista värkkäystähän se on, alussa kaikki oli yhtä hebreaa mutta nykysten kun nuita logeja on tuijottanut kymmenistä laitteista ja piireistä niin aika nopsaan pystyy päättelemään asioita.

Pelkästä sniffistä jo näkee aikalailla kaiken tarvittavan. Sen lisäksi täytyy usein tutkia joidenkin rekistereiden laskentakaavoja disasm / decompile menetelmillä Windows-ajurista.

Antti

[crope]

Itselläni on 2 usb korttia Anysee ja Reddo Box ja 1 PCI kortti joku mantissa-ajuria kaipaava. Kaikki kyllä pelaavat, mutta toi mantissa-ajurillisen toimitaan saattaminen oli kaikkein työläintä, kun jouduin tekaisemaan purkkakoodia, jotta sain kuvan ulos. Nyt en uskalla päivittää kerneliä, kun koodini ei käänny uudemmissa kerneleissa. 

Kaikki nuo ovat nyt v4l-dvb -masterissa Anysee on ollut jo iät ja ajat, Reddo meni 2.6.32 ja Mantis liitettiin eilen! Ei taida Mantis keretä 2.6.33, ikkuna lie meni kiinni ja Mauro pisti eilen Linusille pyynnön liittää 2.6.33 ja ei näkynyt siinä listalla olevan...

Antti

[nm]

Löytääkö järjestelmä sen tikun ihan omatoimisesti ja onko ajurit asennettavissa ilman mieletöntä säätämistä?

Jos laite on tuettu kernelissä, se tunnistuu ja toimii suoraan. Jotkut laitteet (etupäässä DVB-T-kortit ja -tikut) tarvitsevat firmwaren, joka saattaa olla linux-firmware-nonfree -paketissa.

Jos suoraa tukea ei ole, voit kääntää ja asentaa uusimmat V4L-DVB-ajurit, mutta niiden kanssa on joko vältettävä kernelin päivittämistä tai asennettava ajurit aina uudelleen päivityksen jälkeen.

Kun nyt vielä jahkailen pci-kortin ja usb-tikun välillä, onkohan laitteiden luotettavuudessa, ts. signaalin vastaanotossa ja laadussa, huomattavaa eroa?

En ole ainakaan itse havainnut huomattavia väylästä tai kortin sijainnista (sisäinen/ulkoinen) johtuvia eroja. USB-laitteilla ongelmana on joskus riittämätön virransyöttö, ja PCI-kortit puolestaan ovat joskus herkkiä emolevyn, virtalähteen ja muiden korttien aiheuttamille häiriöille. Mallien ja piirisarjojen välillä on kyllä eroja.

Vielä usb:n kohdalla, vaatiiko tikku usb 2.0, kun oletetussa tv-koneessani on todennäköisimmin vielä 1.1? Mitä vaikutusta sillä on signaalin vastaanottoon ja katselukokemukseen?

Pitää olla USB2. Muuten tikku ei välttämättä toimi, ja ne jotka toimivat, pystyvät siirtämään vain kaksi kanavaa samanaikaisesti USB1.1-väylän läpi.

Onko parempi hylätä usb ja valita tuo pci-kortti?

Suomen markkinoilla ainoa "halpa" USB-laite on tietääkseni Reddo DVB-C, ja siinä on ongelmaa QAM256-vastaanoton kanssa. PCI-kortit ovat hieman kalliimpia, n. 60 - 100 euroa. Anyseet maksavat uutena yli 100 euroa, mutta käytettynä sitä voi saada huomattavasti halvemmalla.

Seuraavat kortit toimivat tietääkseni suoraan nykyisissä Linux-jakeluissa:

PCI: Technotrend DVB-C 1500 tai 1501, Satelco Easywatch DVB-C ja Terratec Cinergy 1200 (ei Cinergy C !)

USB: Anysee (kaikki DVB-C-mallit)

PCI-kortteihin saa tarvittaessa CI:n ja CAM:n. Anyseen kortinlukijalle ei ole tukea. Toisaalta erillinen kortinlukija ja softcam on halvempi ja vähemmän rajoittunut ratkaisu, jos ei tarvitse vastaanottaa korttilinkitystä edellyttäviä HD-kanavia. Vaatii tosin enemmän perehtymistä.

Loppuun vielä tyhmät kysymykset -tiivistelmä. Yritin etsiskellä noita kuvankaappauskortteja (suomeksi), mutta ei oikein mitään tarttunut. Mitä eroa niillä on johonkin näyttikseen, jossa on joku noista videon vastaanottoon tarvittavista (komp./s-video/hdmi/dvi)? Omassa nvidian näyttiksessäni on dvi ja s-videokin. Joillain palstoilla noiden kaappauskorttien hinnaksi heiteltiin n. 20€. Onkohan noinkin edullisia kortteja todella saatavilla? Tuolla hintaluokalla ja jollain halvalla perusboksilla, jossa esim. s-video löytyisi, tuokin vaihtoehto voisi tulla kyseeseen.

Mielestäni tämä on niin hankala vaihtoehto, että sitä ei kannata edes harkita. Vastaanotto rajoittuu yhteen kanavaan ja ajastetun tallennuksen toteuttaminen luotettavasti on erittäin vaikeaa. Myös kuvanlaatu on huomattavasti heikompi kaappauksen jälkeen.

[crope]

Erittäin hyvä analyysi nm:ltä.

Laittaisin Anysee E30C Plussan jos USB-laitetta kaipaisin, jos PCI laitetta kaipaa niin TerraTec Cinergy C-1200.

Cinergy C vaatii sen mantis -ajurin joka lie menee 2.6.34 Kerneliin ja tuo Kernel julkaistaan noin puolen vuoden päästä. Taitaa olla vasta Ubuntu 10.10 jossa Cinergy C täten toimii.

[umount]

Kiitos lisätiedoista. Kuva alkaa seljetä vähitellen, kun vaihtoehdotkin vähenevät. Hylkään siis suosiolla usb-viritelmät (vaikka jossain huutonetissä näkyikin joku laite, joka pitäisi olla myös usb 1.1-yhteensopiva) ja rupean haeskelemaan jotain noista sopivista pci-korteista. Helpointahan se olisikin selvitä yhdellä laiteostolla. Yksi kysymys vielä kuitenkin, kerneleihin liittyen. Hardyssahan on vasta 2.6.24, eikä se ilmeisesti muuksi muutu. Entä jos kortin ajurit eivät löydy tuosta versiosta? Haenko niitä sitten sieltä linuxtv.org:n sivuilta? Tuolla http://wiki.ubuntu-fi.org/digitv_info olevan ohjeen avulla se asennus sitten pitäisi onnistua, eikö?

Lopuksi vielä dvb-kortin ja ohjelmiston resurssivaatimuksista. Milläköhän muistimäärällä pärjää, ettei kone kuukahda rasituksessa? Koneessani (~1GHz prossu) on nyt vain 384MB muistia, ja emon max. on 512MB. Selviääkö tuolla määrällä, vai loppuuko puhti ylämäessä? Ei ole tarkoitus mitään ihmeitä tehdä, vain katsella ja tallentaakin, jos tarve vaatii. Jos noissa puitteissa ei onnistu, kaipa sitten pitää hakea jostain joku P4 tai vastaava.

[Tomin]

Veikkaan, että saat katsottua noillakin tehoilla. Ainakin VIA C3 Nehemiah (~1 GHz) toistaa ihan kivasti videota, vaikka on huomattavasti hitaampi kuin vastaava Pentium 3. Muisti ei taida olla niin tarkkaa eli jos se riittää normaalistikin niin kyllä telkkarinkin pitäisi näkyä. Tuossa VIA koneessani ei ole edes noinkaan paljoa muistia.

Ihan vinkkinä PCI-väylään saa myös niitä USB-kortteja, joilla saa niitä USB 2.0 -paikkoja (yleensä 4 paikkaa). Eli semmoistakin kannattaa harkita, koska se ei liene välttämättä kalliimpi vaihtoehto (ehkä 15€ + 30€ = 45€ eli aika edullinen PCI-korttiin verrattuna).

Se Wikin sivu on vähän vanhentunut, mutta se ohje lienee vielä käypä jos kernelistä ei tarvittavia ajureita löydy. Hardy on tosiaan vähän vanhentunut laitetuen osalta, joten siihen ne ajurit joutunee hommaamaan.

[nm]

Kiitos lisätiedoista. Kuva alkaa seljetä vähitellen, kun vaihtoehdotkin vähenevät. Hylkään siis suosiolla usb-viritelmät (vaikka jossain huutonetissä näkyikin joku laite, joka pitäisi olla myös usb 1.1-yhteensopiva) ja rupean haeskelemaan jotain noista sopivista pci-korteista. Helpointahan se olisikin selvitä yhdellä laiteostolla. Yksi kysymys vielä kuitenkin, kerneleihin liittyen. Hardyssahan on vasta 2.6.24, eikä se ilmeisesti muuksi muutu.

Hardyn kernelissä on tuki yllä mainituille PCI-korteille (paitsi Cinergy C:lle ja muille Mantis-korteille). IR-vastaanotin voi vaatia joissain tapauksissa uudemmat ajurit.

Hardyn kanssa ongelmana on kuitenkin vanhahkot ohjelmistoversiot. Voit joutua kääntämään ohjelmia itse, jolloin on ehkä käytännössä helpompaa asentaa suoraan Ubuntu 9.10, johon saa uudemmat binääripaketit.

Entä jos kortin ajurit eivät löydy tuosta versiosta? Haenko niitä sitten sieltä linuxtv.org:n sivuilta? Tuolla http://wiki.ubuntu-fi.org/digitv_info olevan ohjeen avulla se asennus sitten pitäisi onnistua, eikö?

Jep.

Lopuksi vielä dvb-kortin ja ohjelmiston resurssivaatimuksista. Milläköhän muistimäärällä pärjää, ettei kone kuukahda rasituksessa? Koneessani (~1GHz prossu) on nyt vain 384MB muistia, ja emon max. on 512MB. Selviääkö tuolla määrällä, vai loppuuko puhti ylämäessä?

Muisti riittää hyvin ainakin kevyemmille ohjelmille, kuten VDR:lle (joka pärjää n. 32 MB:lla ilman X-frontendia ja 64-128 MB:lla sen kanssa). MythTV vaatii sujuvaan käyttöön vähintään 256 MB muistia.

1 GHz:n prosessorissa ei ehkä riitä teho kunnolliseen lomituksenpoistoon. Athlon XP tai Pentium 4 antaisi hieman enemmän varaa, jos haluat ulos normaalin television laatuun verrattavaa kuvaa. Elokuvien ja muun progressiivisen materiaalin katselussa ei kuitenkaan tarvita lomituksenpoistoa.

Kuvaamaasi kokoonpanoon suosittelisin ohjelmistoksi VDR:ää. Olen kirjoitellut tällaisen asennusohjeen Ubuntu 9.04:lle ja 9.10:lle: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=29787.0
Hannon paketeilla ohje on sovellettavissa myös Hardyyn.

[nm]

Ihan vinkkinä PCI-väylään saa myös niitä USB-kortteja, joilla saa niitä USB 2.0 -paikkoja (yleensä 4 paikkaa). Eli semmoistakin kannattaa harkita, koska se ei liene välttämättä kalliimpi vaihtoehto (ehkä 15€ + 30€ = 45€ eli aika edullinen PCI-korttiin verrattuna).

DVB-T-vastaanottoon USB-laitteet ovat tosiaan nykyisin halvempi vaihtoehto. DVB-C-puolella USB-laitteet ovat kuitenkin melko kalliita.

[umount]

Ihan vinkkinä PCI-väylään saa myös niitä USB-kortteja, joilla saa niitä USB 2.0 -paikkoja (yleensä 4 paikkaa). Eli semmoistakin kannattaa harkita, koska se ei liene välttämättä kalliimpi vaihtoehto (ehkä 15€ + 30€ = 45€ eli aika edullinen PCI-korttiin verrattuna).

DVB-T-vastaanottoon USB-laitteet ovat tosiaan nykyisin halvempi vaihtoehto. DVB-C-puolella USB-laitteet ovat kuitenkin melko kalliita.

Eikö sekin voisi olla yksi vaihtoehto, että hommaisinkin tomppelin ehdottaman usb2.0-kortin sinne pci-paikkaan ja siihen liittäisin dvb-t -laitteen (usb), jonka antennin avulla (ilmeisesti ujuttamalla se ulkoilmaan) vastaanottaisin antenniverkon puolelta tavaraa? Suoraviivaista, mutta niin tehokasta

Kuvanlaatu ei nyt ole ihan ensisijainen kriteeri, kun en tuosta turbomyllystäni ole tekemässä mitään tallennuskonetta. Pääasia, että kuva näkyy ilman turhia tökkimisiä.

Hardyn kanssa ongelmana on kuitenkin vanhahkot ohjelmistoversiot. Voit joutua kääntämään ohjelmia itse, jolloin on ehkä käytännössä helpompaa asentaa suoraan Ubuntu 9.10, johon saa uudemmat binääripaketit.

Tiedän tämän, mutta mieluummin asentelen tarvittavat ohjelmat itse (varsinkin jos ne vielä löytyy .deb:nä) kuin asennan kokonaan uuden järjestelmän. Tuo kone on kuitenkin päivittäisessä peruskäytössä, ja kun LTS-päivitykset pelaavat, voin käyttää konetta aivan normaalisti. Jos nyt jonkun toisen koneen hommaisin, siihen tietysti voisi asentaa uusimman version, mutta mieluiten kokeilen ensin nykyisen koneeni kanssa. 

[Tomin]

Jos hankit sen DVB-T virittimen niin hanki Artec T14 BR. Niitä näkyy saavan Prismasta 30€ hintaan. Täällä kaksi kappaletta (toinen hankittu vastikään) ja hyvin toimii Hardy koneessa. Ei tarvitse erikseen ajureita.

[nm]

Eikö sekin voisi olla yksi vaihtoehto, että hommaisinkin tomppelin ehdottaman usb2.0-kortin sinne pci-paikkaan ja siihen liittäisin dvb-t -laitteen (usb), jonka antennin avulla (ilmeisesti ujuttamalla se ulkoilmaan) vastaanottaisin antenniverkon puolelta tavaraa? Suoraviivaista, mutta niin tehokasta

Toki. Näin teen itsekin kaapelitaloudessa, kun en viitsi turhaan hankkia uusia virittimiä. Jotkut kaapelioperaattorit lähettävät verkossaan myös DVB-T-signaalia, Welho kuulemma vuoteen 2015 saakka. Hyödynsin tuota palvelua muutaman vuoden, mutta jouduin nyt operaattorivaihdoksen vuoksi rakentelemaan antennit. Kerrostaloalueilla voi kyllä olla ongelmia katveiden kanssa pahemmin kuin maaseudulla.

Kuvanlaatu ei nyt ole ihan ensisijainen kriteeri, kun en tuosta turbomyllystäni ole tekemässä mitään tallennuskonetta. Pääasia, että kuva näkyy ilman turhia tökkimisiä.

Tallentaminen on melkeinpä pelkkää bittien siirtämistä ja siihen riittää vaikka vanha 200 MHz:n Pentium, kunhan levy on tarpeeksi nopea. Riittävällä signaalilla laatu säilyy alkuperäisenä.

Videon toistaminen on se eniten tehoa vaativa toimenpide ja huonon lomituksenpoiston jäljiltä kuvanlaatu voi olla huomattavasti heikompi kuin vanhalla CRT-putkella ja tavallisella digiboksilla. Esimerkiksi urheilun katsominen ilman fullrate-lomituksenpoistoa voi olla aika rasittavaa.

[Tomin]

Videon toistaminen on se eniten tehoa vaativa toimenpide ja huonon lomituksenpoiston jäljiltä kuvanlaatu voi olla huomattavasti heikompi kuin vanhalla CRT-putkella ja tavallisella digiboksilla. Esimerkiksi urheilun katsominen ilman fullrate-lomituksenpoistoa voi olla aika rasittavaa.

Ajattelin tässä kysellä, kun en pienen kysymyksen takia uutta aihetta viitsi tehdä (ja toisaalta saan sen selville kokeilemalla ennen pitkään itsekin, luulisin), että mitenkäs jos jättää lomituksen poiston pois ja käyttää tavallista televisiota? Senhän ei pitäsi vaikuttaa mitenkään, koska jos ulostulon säätää PAL-B:ksi niin kuva on muutenkin lomitettua? Se VIA nimittäin tulee kuvaputkitelkkariin kiinni. Onko muuten tuo kuva joka tulee digiboksilta (ihan semmoinen tavallinen) kumpaa, lomitettua vai lomittamatonta? Näkeekö sen jostain? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen...

[nm]

Ajattelin tässä kysellä, kun en pienen kysymyksen takia uutta aihetta viitsi tehdä (ja toisaalta saan sen selville kokeilemalla ennen pitkään itsekin, luulisin), että mitenkäs jos jättää lomituksen poiston pois ja käyttää tavallista televisiota? Senhän ei pitäsi vaikuttaa mitenkään, koska jos ulostulon säätää PAL-B:ksi niin kuva on muutenkin lomitettua? Se VIA nimittäin tulee kuvaputkitelkkariin kiinni.

Tämä voi olla yllättävän vaikeaa, koska näytönohjainten TV-ulostuloissa on usein ns. flicker-suodatin, joka rikkoo lomituksen, tai sitten ulostulo on skaalattu overscan-kompensoinnin vuoksi. Toinen ongelma on ajoitus, eli kuvakenttien piirtäminen pitää kytkeä tarkasti TV-ulostulon virkistykseen. Käytännössä tämä voi vaatia tukea sekä ajurilta että videosoittimelta. Esimerkiksi vanhoissa Matroxin G400/G450/G550-näytönohjaimissa on tuki lomitetulle videotoistolle ja se toimii Linuxissa ainakin DirectFB:n kautta.

Olen käyttänyt myös Nvidia Ti4200:aa VGA->RGB Scart -adapterin kanssa ja sillä sai bob-käsiteltyä (line-doubled) kuvaa ulos "uudelleenlomitettuna". Kenttien tahdistus pysyi muistaakseni paikallaan, kun käytin suljetun ajurin Sync to VBlank -asetusta. Sama onnistunee myös joidenkin näytönohjainten TV-ulostulon kanssa, jos näytönohjain tukee videotoiston tahdistamista vertikaalipalautukseen, eikä käsittele kuvaa liikaa.

Onko muuten tuo kuva joka tulee digiboksilta (ihan semmoinen tavallinen) kumpaa, lomitettua vai lomittamatonta? Näkeekö sen jostain? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen...

Digiboksin kuva on lomitettua, ellei jossain luksusmallissa ole sisäänrakennettua skaalainta. Silloinkin tavallisista Scart, S-video- ja komposiittilähdöistä saa ulos vain lomitettua PAL-videota.

[Tomin]

Hö höö. Siis jos se telkkari on kiinni S-Videolla, jonka on vissiin pakko olla lomitettua, vai kuinka, niin mitä tapahtuu jos laittaa lomituksen poiston pois käytöstä? No joka tapauksessa tavoite on saada kuvaputkitelkkarista TV-kuvaa näkymään. Eikä siitä sen enempää tai jaan tästä nämä viestit uudeksi aiheeksi. Voisin kyllä tehdä sen jo nytkin tai jos joku muu mode katsoo sen tarpeelliseksi niin tehköön.

[nm]

Hö höö. Siis jos se telkkari on kiinni S-Videolla, jonka on vissiin pakko olla lomitettua, vai kuinka, niin mitä tapahtuu jos laittaa lomituksen poiston pois käytöstä?

Jos TV-ulostulo ei suodata kuvaa, lomitettu lähdevideo nykii välillä ärsyttävästi edestakaisin ja välillä näkyy hyvin. Jos taas ulostulo tekee jotain suodatuksia, voi kuvassa näkyä muita virheitä tai sitten kuvanopeus puolittuu samaan tapaan kuin yksinkertaisilla lomituksenpoistomenetelmillä, eli liike ei ole sulavaa.

Elokuvat ja muu progressiivinen video näkyy muuten hyvin, mutta suodatettuna kuvan terävyys ei välttämättä ole paras mahdollinen (eikä se ole sitä muutenkaan S-videon kautta).

[umount]

Taas tuuli kääntyy ja mieli muuttuu, kun lisätietoa leijuu sisälle. USB kelpaa jälleen tälle jahkailijalle.

Tuosta tomppelin suosittelemasta Artec T14 BR:stä vielä, että tuolla http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/DVB-T_USB_Devices kerrottiin näin:

Artec T14BR DVB-T     ✔ Yes, in kernel since 2.6.25.

En nyt viitsi vänkäämään ruveta, mutta jos tuo laite ei toimisikaan suoraan 2.6.24:ssä, saisin asennettua tarvittavat ajurit sen wikin ohjeen avulla. Jos Hardyn kerneliin tulee päivityksiä, pitääkö sen jälkeen siis lyödä samat asennuskomennot uudestaan?

Suurkiitos kaikista neuvoista tähänkin saakka. Täytyy lähiaikoina (vaikka jouluyönä ) mennä katselemaan kauppoihin, josko tärppäisi. Onhan noita tikkuja tuolla käytettynäkin, mutta kun ei välttämättä tiedä niiden kunnosta eikä myyjän aivoituksista, niin parempi pelata varman päälle. Siat eivät kelpaa säkissä eikä säkin ulkopuolellakaan.