Hei!
Yritän saada lähiverkkoa toimimaan Ubuntu Suomen wikin ohjeiden avulla, mutta tuli ongelmia. En pääse enää verkkoon läppärillä eikä se ilmeisesti näe pöytäkonettakaan. Ongelma syntyi suunnilleen silloin kun asensin Samban, mutta tilanne ei korjautunut vaikka poistinkin sen.
Ajattelin seuraavaksi yrittää ratkaista syntynyttä ongelmaa ottamalla IPv6:n pois käytöstä, mutta kaikki löytämäni ohjeet kehoittavat muokkaamaan /etc/modprobe.d/aliases tiedostoa mitä ei minulla näytä olevan. Onko IPv6:n käytöstä pois ottamiseen olemassa jotain muuta konstia? Vai onko se edes tarpeellista?
On muutakin mikä askarruttaa. Käsittääkseni, kun ei ole määrätty kiinteää IP:tä koneelle, se arpoo käynnistyessään aina uudet. Ja komennolla ifconfig saa sen näkyviin (inet addr kohta?). Jos näin on, ei pingaaminen onnistunut kumpaankaan suuntaan.
Kannattaisiko käyttää kiinteää IP:tä? Ongelmaksi tosin tulee se, että asun kerrostalossa jossa kullekin huoneistolle on määrätty yksi oma IP. Mitenkäs tähän kannattaisi suhtautua kun kuitenkin on kaksi konetta?
Aika hajanainen selitys, mutta niin omat ajatuksetkin tällä hetkellä. Toivottavasti joku Teistä osaisi auttaa...
Juu - hajanaiselta tuntuu mutta yritetään, ja toivottavasti joku muukin yrittää auttaa. Ensiksi esitän oman mielipiteeni kotiverkkojen rakentamisesta:
1 Jos verkossa on enemmän kuin yksi kone, niin yksi niistä on dedikoitu serveri , vanhakin kone kelpaa tai
sitten esim. tuollainen K-Citymarketin 300-euron ASPIRE REVO pikkuruinen purkki, joka ei kuluta virtaa
ja on hiljanen. Voi siten olla jatkuvasti päällä.
Siihen sitten asennetaan ubuntu-serveri kaikessa synkeydessään.
Jos työasemat ovat linux-koneita, niin et välttämättä tarvitse edes sambaa, vaan ssh riittää.
2 Hommataan rautapalomuuri, jossa MAC-suodatuksella varmistetaan , ettei serveriltä lähde mitään liikennettä ulospäin. ( Jos nyt vaikka jokin mato sattuis pesiytymään tuohon servuun).
3 Kaikki yhteiskäytössä oleva materiaali (kuvat videot ym) on servulla
4 Työasemat eivät jaa toisilleen mitään palveluita (eikä ole tarvetta kun on tuo serveri).
5 Työasemien palomuuri sulkee kaiken liikenteen sisälle päin ;
sudo ufw default deny
sudo ufw enable
6 Pienissä verkoissa voi hyvin käyttää kiinteitä osoitteita.
a serveri vastaa välittömästi ilman viiveitä
b serverin palomuurin voi tehdä tarkasti.
serverin palomuuri voisi olla vaikka seuraava:
sudo ufw default deny
sudo ufw allow proto tcp from 192.168.0.2 to any port 22
sudo ufw allow proto tcp from 192.168.0.3 to any port 22
sudo ufw enable
Tässä olisi siis avattu SSH kahdelle työasemalle
Serverin /etc/hosts tiedoston loppuun lisätään nämä asemat
192.168.0.2 asema1
192.168.0.3 asema2
Serverin /etc/hosts.allow tiedostoa muokataan
ALL: 192.168.0.2, 192.168.0.3
Molempien työasemien /etc/hosts tiedostojen loppuun
Lisätään serverin kiinteä osoite esim.
192.168.0.10 servunnimi
Ja vuodatuksen loppuun:
Oletko muuten tarkistanut mitä sulla lukee siellä /etc/resolv.conf tiedostossa.
Siellä pitäisi olla rivi kuten :
nameserver 192.168.0.254
tai mitä Ip-osoitetta tarvitaan.
