Hei työpöydistä.
Otetaan vähän takapakkia:
gnome kehittyi aikanaan X11- ikkunoinnin jatkumoksi,
kde.n piti valloittaa maailma QT- ikkunoinnin kautta,
xfce (windowmaker jne) tulivat Mac-tyyppisiksi.
Kukin omaksui lähtökohdistaan mukavia työtapoja:
'yksi-napautus', 'menu työpöydän napauksella',
'mac-laatikot', 'ms-tyyli', 'cde-tyyli' jne.
Kaikki ovat kuitenkin ajanmittaan lainanneet toisiltaan
hyviä piirteitä ja tulleet samankaltaisiksi.
Kaikkia riivaa kuitenkin pyrkimys kaikenkattavaan
työpöytään.
En pidä siitä, että ladataan kaikkia mahdollisia ohjelmia
työpöytä- versioon. Juuri tämä lihottaa kutakin työpöytää.
Pitäisi olla asennuksen yhteydessä esim 'perus-gnome', ...
joka asentaisi kaikin 'ro' (vain-lukua)- tyyliin, eli luku-, kuuntelu-,
katselu- koneeksi. Nyt vakioasennus tekee koneesta ei
ainoastaan 'rw' (kirjoita-ja-lue), vaan myös kehittelijä version.
Nämä pitäisi voida asentaa perusversioon haluttuina
paketteina. Jokainen saisi niin ohuen tai paksun työpöydän
kuin haluaa.
Kevyttä työpöytää ei taida löytää mistään kolmesta.
Ikävää tässä on se, että jos poistaa joitain osia, päivityksissä
kuitenkin asennetaan kaikki 'tarvittavat' uudelleen. Koeta
poistaa gnomesta (kde, xfce..) jokin osa: tarjouksena tulee
poistetaaan myös 'gnome-desktop' (...).
Se laihdutuskuureista.
