Kirjoittaja Aihe: "palvelin kone 2012-2015" Mikä on teidän arvionne huomisen kotiserveri koneesta.  (Luettu 2583 kertaa)

HannuTapio

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1264
  • OpenJDK + JavaScript testailuu ja säätelyy.
    • Profiili
    • Hannun netti internet sotaisa aihe lautapelejä.
Hei!

On kaiken maailman MiniPC konetta ja Sheevapluginia nykyään.

Mutta, mikä on teidän arvionne siintä mitä tarkoittaa kotiserveri vuonna 2015 ??
Eli, mistä koti serverin rauta koostuu vuonna 2015 ??

moni ytimet voi tehdä todellisen läpimurron 2013 mennessä, 8/16/32 ydin 6Ghz ja 256bit.
myös tera tason USB4 ja FlashDrivet ovat varmaankin jo totta ja itsestään selvää ??

//----

Kiitos,,
« Viimeksi muokattu: 17.03.09 - klo:05.16 kirjoittanut JariTapio »
Suomalainen Linux netti lautapelejä indie .. ( Gimp, Inkscape, Netbeans, Audacity ) ..
Blogi - [ https://lautapelimestari.com ]
Pelisivut - [ https://lautapelisivusto.com | https://hannunsankarit.com | https://lautapelikenraalit.com ]
--

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5777
    • Profiili
Mutta, mikä on teidän arvionne siintä mitä tarkoittaa kotiserveri vuonna 2015 ??
Oma veikkaus, että yleisinkäyttökohde on tiedostopalvelin ja samalla korkealaatuisen videon striimaus (ja dvb tallennus) tietokoneisiin, pelikonsoleihin ja mobiililaitteisiin (dlna). Tämä tietysti on jo nykypäivää, mutta veikkaisin että tuo on ihan normaalia 2015 ja koteihin tunkee lujaa tuollaisia palvelimia.
Lainaus

Eli, mistä koti serverin rauta koostuu vuonna 2015 ??
En tiedä mistä se koostuu, mutta peruslaitteena tavalliseen digiboksiin on naitettu suht kattavia palvelinominaisuuksia ja tehty laitteeseen helppokäyttöinen GUI. Tämä härpäke löytyy siis tv:n vierestä, eikä mistään pölyisestä kaapista tai eteisen nurkasta tms.

Tämä on oma näkemys ja tällaisiahan on jo. Kysymys on vain siitä kuka tekee "killer applicationin". Lukuisia laitevalmistajia pitäis potkia perseelle ja lujaa ja mm. Nokialla olisi ihan hiton hyvä sauma alkaa panostaan kunnolla näihin, eikä alkaa herätteleen kiinnostustaan nyt umid laitteisiin (tollot ei ymmärrä, että muut on jo liian kaukana ja mihin ne on hukanneet innovatiiivisuuden?! Ei mitään mullistavaa tuotetta _vuosiin_).

Villi veikkaukseni, että the laitteen puskee ulos ensimmäisenä Apple, joka on mielestäni kieltämättä parhaiten tällä hetkellä ajan hermolla. Nörtin DIY palvelin on luonnollisesti edelleen lähes samalla raudalla kuin pöytäkoneet ja läppärit, mitä nyt pienempiä ja energiatehokkaampia.

Tuli nyt mieleen, että olisikohan odotettavissa pitkälti tällaista laitetta myös seuraavan sukupolven "pelikonsolilta"? Viimeisen sukupolven aikana pelikonsoliin tuli vaatimattomasti toimivat nettiyhteydet, videotoisto-ominaisuudet, tulostusmahdollisuus suoraan laitteelta (eli muidenkin kuin alkuperäisen valmistajan laitteiden tuki), digiboksi, fah client, kuvapankki, musiikkitoistin ja linux käyttö mahdollisuus vaikkakin todella rampautettuna. Monet näistä ominaisuuksista on toki aika heikosti toteutettuina, mutta pitääkin ajatella kuinka radikaali muutos on tapahtunut pelkästä pelikonsolista. Kun oikein ajattelee, että tietokonemyynnissä käyttöjärjestelmien osuudessa Windows on laskussa, muutahan se ei voi tehdä kun niin yleinen on ja Sony näytti että "pelikonsolilla" voi tehdä muutakin kuin pelata, niin tuntuisi oikeastaan toisaalta luonnolliselta, että Microsoft tekee radikaalin panostuksen ja voittaja saattaa sittenkin olla se, eikä Apple.

Jos suunta on tämä mitä luulen sen olevan, niin ehkä raudasta vielä sen verran, että siinä tapauksessa laitteisiin on kait lähes pakko integroida jokin vähävirtainen esim. arm-tyyppinen ratkaisu, jolla laitetta voi pitää päällä 24/7 pienellä virralla ja tarvittaessa päästää piru irti tehokkaammasta raudasta.

Ked

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 394
    • Profiili
Jos historiaa katsoo taaksepäin, niin ihmisillä on ollut tapana yliarvioida lähitulevaisuus ja aliarvioida kaukainen tulevaisuus.

Tavallaan 6 vuotta on pirun pitkä aika kun miettii missä ajassa kännykät, laajakaistat, dvd-levyt, digiboksit yms. yleistyi kun leviäminen alkoi. Toisaalta on vaikea arvioida onko kehityksen säilyminen yhtä nopeana mahdollista myös seuraavat 6 vuotta.