Newbielle pari vinkkii..

[crakkis]

Jeps..elikkä oon ihan uus linuxien kaa..mitä nyt tuli joskus joku redhatti koulus asennettuu mut enemmän sitä tuli seurattuu mitä pari väsäs eikä itellä ollu taitoja koko jutskaa..mut kuiteski aina ollu kiinnostust linuxiin päin ja tos lueskellessani TM 4/06 oli hyvä artikkeli ubuntusta ja aattelin että tätähän vois kokeilla.
Elikkäs ois pari kyssärii..
Oon ajatellu asentaa ubuntun xp pron rinnalle niin miten esim kaikkien ajureiden asennukset vaikuttaa pc:n toimintaan eli jos asennan xp:seen atin ajurit ja myös linuxiin omat atinsa niin kai kone ei mitenkää sekota ajureiden toimintaa..jne..tai onko yleensäkään mitään ristiriitoja kun on asennettuna sekä wintoosa & linukka

sittes täs on salee newbiein kyssäri ikinä linux osaajien seuras 
ton linux komentorivin kaa varmasti tulee vietettyy aikaa ..nii mistä se löytyy ja toimiiko se vaan copy paste menetelmäl kun oon noit foorumeit lueskellu ni siellon aina ollu jos jonki näköst koodinpätkää. tyylin et tee tollee ja koodi peräs
ni onks se sit vaa et kopioi kyseisen koodin ja painaa tyylii enterii ni astukset muuttuu / jotai asentuu / jotai tapahtuu..vai mikä on koko komento jutskan juju..

toivottavasti saan selventäviä vastauksia sillä odotan innolla linuxin nopeampaan ja luetettavampaan käyttöliittymän pariin pääsyä..

[muep]

Noh, alkuun vaikka noista windows-linux-yhteiselosta:

Eli linux asennetaan windowsista täysin erilleen omalle osiolleen. Käyttöjärjestelmät eivät oikeastaan toisistaan sitten juuri välitä, vaan hoitavat toimintonsa sen oman osionsa sisällä ja silleen.... Linuxin puolelta voi tosin Windows-levyä lueskella rauhassa. Vanhempien FAT32:a käyttävien Windowsien, levyille voi Linuxin puolelta jopa kirjoittaa. Windows ei ilman erikoisajureita "näe" Linux -osioita ollenkaan.

Jos siis asennat Windowsiin ajurin, niin se menee sinne Windowsin kiintolevyosiolle Windowsin systeemihakemistoihin. Jos taas asennat Linuxiin ajurin, se päätyy Linux -osiolle. Siispä yhteiselo menee varsin rauhallisesti, koska järjestelmät eivät ole toistensa tekemisistä kovin riippuvaisia.


Eipä ollut niin kauhean newbie-kysymys, on sama homma kuultu ennenkin.

Terminaali eli Pääte, joka on siis sen komentorivin käyttöön tarkoitettu ohjelma, löytyy Ubuntussa ihan tuolta ylävalikosta selaamalla, muistaakseni Apuohjelmat -valikon alta. Ohjeissa on usein juuri noita komentoja, koska niillä on helppo neuvoa täsmällisesti ja copy-paste on helppoa. Ohjeita lukiessa kannattaa kuitenkin käyttää hieman harkintaa, koska osa ohjeista voi olla virheellisiä. Päätteen kautta voi suorittaa vaikka koko käyttöjärjestelmän asennuksen, joten myös sen sekoittaminen on helppoa. Kannattaa opetella päätteen käyttöä ainakin sen verran, että suunnilleen tietää, mitä on tekemässä.

Päätteen kautta voi ajaa minkä tahansa ohjelman. Pääpiirteissään homma menee niin, että kirjoitetaan sinne riville komento ja painetaan enteriä. Ensimmäinen komennon sana on ohjelma, joka käynnistetään, joskus ei tarvitakaan sen lisäksi mitään. Yleensä tekstipohjaisissa ohjelmissa ohjelman nimen perään kirjoitetaan tälle käynnistettävälle ohjelmalle parametreja, joilla ohjataan ohjelman toimintaa. Päätteestä voi siis käynnistää vaikka Firefoxin komennolla firefox. Voidaan myös käyttää komentoa "firefox http://www.google.com" (ilman lainausmerkkejä), jolloin Firefox avaa sinulle Googlen sivun valmiiksi. Myös paljon monimutkaisempia rimpsuja voi parametreiksi tulla, mutta idean varmaan tajuat jo tuosta.

Onnea kokeiluihin.

[juyli]

Päätteen kautta voi ajaa minkä tahansa ohjelman. Pääpiirteissään homma menee niin, että kirjoitetaan sinne riville komento ja painetaan enteriä.

Ehkä firefox on parhaita esimerkkejä ohjelmasta, joka käynnistetään komentoskriptillä.
/usr/bin/ hakemistossa on  erilaisia ohjelmia, joita tavallinen käyttäjä käynnistää graafisen valikkonsa (esim. ikoni) kautta.
/usr/bin/firefox on kuitenkin vain varsin monipuolinen skripti käynnistää firefox-binääri esim. hakemistosta
/usr/lib/firefox-1.5.0.1
Vastaavalla tavalla käynnistetään esim. OpenOffice.org:n kirjoitusohjelma:
/usr/lib/openoffice.org2.0/program/swriter

Ai, mistäkö tuo kirjain s writerin käynnistämiseksi? Vastaus: Staroffice oli ennen Openofficia

[crakkis]

jepz jepz kiitos vastauksist ..tota en tiennykkää ettei winukal voi kirjottaa linux osioo ja toisipäi ..jos ei kummatki sit oo fat32 ?..eiks se ollu nii et saman kovon eri osiot voi formatoida käyttää eri tiedostojärjestelmää ..eli vaik puolet fat32 ja puolet ntfs??..miten sit jos haluu siirtää tiedostoi toiselta toiselle   ja minkä kokoinen osio sit kannattais tolle ubuntulle tehä..joku 10gb..?

"Linuxin puolelta voi tosin Windows-levyä lueskella rauhassa." eli varmistan että ymmärsinkö oikee et windows levyltä ..esim ntfs voi lukea eli katsoa leffaa, kuunnella musaa, katsella kuvia..jne jne ..mutta ei kirjottaa eli esim vaihtaa tiedostonnimeä kopioida jne ne tiedostoja..

tos taas pari hassuu kyssärii 

[Melmacian]

jepz jepz kiitos vastauksist ..tota en tiennykkää ettei winukal voi kirjottaa linux osioo ja toisipäi ..jos ei kummatki sit oo fat32 ?..eiks se ollu nii et saman kovon eri osiot voi formatoida käyttää eri tiedostojärjestelmää ..eli vaik puolet fat32 ja puolet ntfs??..miten sit jos haluu siirtää tiedostoi toiselta toiselle   ja minkä kokoinen osio sit kannattais tolle ubuntulle tehä..joku 10gb..?

Windowsista käsin voi käsittääkseni kirjoittaa ja lukea linuxin ext2-osioita, mutta ext3:a vain lukea. Ja kyllä, saman kovon eri osiot voivat käyttää eri tiedostojärjestelmää. Tiedostojen lukeminen ainakin onnistuu lähes minkälaiselta vaan osiolta ja kirjoittaminenkin fat32:een Linuxista käsin, mutta ei ntfs:ään.

"Linuxin puolelta voi tosin Windows-levyä lueskella rauhassa." eli varmistan että ymmärsinkö oikee et windows levyltä ..esim ntfs voi lukea eli katsoa leffaa, kuunnella musaa, katsella kuvia..jne jne ..mutta ei kirjottaa eli esim vaihtaa tiedostonnimeä kopioida jne ne tiedostoja..

Juuri näin.

[crakkis]

ok..tota mitäs meinaa noi ext2 ja ext3 osiot

onks toi ext2 joku vanhempi tiedostojärjestelmä..eli onks noi niiku winukan vastaavat (vanhempi fat32 ja uudempi ntfs esimerkiksi)
ja saaks tätä jossai vaihees asennuksen aikana muokattuu vai miten?

ja sit viel tällane et ku asentaa ubuntun ni pitääks olla esim. 10gb osioimaton alue mihin sen asentaa..elikkäs mitä tuol asennukses löytyy tuolt "muokkaa itse osio taulua" alta?

[Vapaan koodin kananmuna]

Ext3 on tosiaan uudempi ja vikasietoisempi tiedostojärjestelmä, joten sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Sieltä osiotaulun muokkauksesta ne kaikki säädöt löytyy, ei välttämättä tarvi olla edes osioimatonta tilaa, vaan ntfs osioita voi jälkikäteen pienentää (levyn eheytys tulee olla ajettuna ennen sitä). Järjestelmälle riittää noin 5 gigaa paremmin kuin hyvin (2 gigaa alkaa olla minimi) sen lisäksi tarvitsee n. gigan swapin (nyrkkisääntö 1-2 * RAMin määrä) Kotihakemistolle voi sitten osioida loput (liitospiste /home), toki kaikki voi laittaa samalle osiollekin (swap on helpoin laittaa erilliselle levylle).

[crakkis]

jeps..nyt o ubuntu asennettun ja hyvin rullaa..mites tota noi hda1 ja hdb1 ntfs kovoihin saan käyttöoikeudet linuxissa... pitääks jotenki mounttaa tyyliin "mount -t auto /dev/hda1 /home"
vai mitenkäs homma toimii?
miten voi muutes varmistaa et asentu oikee ati ajurit? ..ei toiminu toi .run ajuripaketti minkä imin atilta..nii löysin täältä komennot->

sudo apt-get install xorg-driver-fglrx           #komento installoi radeonin ajurit
echo fglrx | sudo tee -a /etc/modules        #komentaa kernel- moduulin

ja sit koklasin sitä gearii mutten nähny missää frameja   

[mikk0]

miten voi muutes varmistaa et asentu oikee ati ajurit? ..ei toiminu toi .run ajuripaketti minkä imin atilta..nii löysin täältä komennot->

sudo apt-get install xorg-driver-fglrx           #komento installoi radeonin ajurit
echo fglrx | sudo tee -a /etc/modules        #komentaa kernel- moduulin

ja sit koklasin sitä gearii mutten nähny missää frameja   

Siinähän tämän homman kauneus piilee, että sinun ei tarvitse imuttaa mitään paketteja ulkopuolisista lähteistä (kuten Atilta), vaan tuo apt-get hakee itse tarvitsemansa paketit suoraan Ubuntun palvelimilta.

Eli noiden kahden komennon jälkeen (sudo apt-get... ja echo fglrx...) lisäksi tarvitsee vain muuttaa tiedostossa /etc/X11/xorg.conf oleva "ati" muotoon "fglrx", eli vaikkapa näin:

Koodia: [Valitse]

sudo sed -i -e 's/ati/fglrx/' /etc/X11/xorg.confEli tuon Atin sivustolta ladatun paketin voit huoletta poistaa, sillä sitä ei tarvita.

Niin ja glxgear ei enää oletuksena näytä frameja, ellei sitä käynnistä komennolla glxgears -printfps

Mikko

P.S. Se copy ja paste -juttu menee helpoiten siten että maalaat kopioitavan tekstin ja klikkaat päätteellä keskimmäistä näppäintä, jolloin teksti ilmestyy sinne.

[crakkis]

kiitos vastauksest..kikkailen ja kokeilen ku kerkeen