Ext3 vs ReiserFs DualBootissa

[Koivu]

Ajattelin sijoittaa uuteen ulkoiseen kiintolevyyn. Pöytäkoneessa on käytössä Ubuntu ja Winukka XP ja läppärissä Kubuntu.

Haluaisin kuulla mielipiteitä mikä olisi paras tiedostojärjestelmä uudelle aparaatilleni?
Ehtoina on, että pelkkä lukeminen ei riitä, vaan kirjoittamisen pitää onnistua sekä Linuxin että Winukan puolella, ja mielellään ilman kummempia kikkailuja.

Pääasiallisesti kiintolevy tulee Linux käyttöön, joten suorituskyky ja nopeus on Linuxissa tärkeämpää kuin Windowsissa.

Kiintolevy tulee puhtaasti tiedon varastointi tarkoitukseen, eli minkään valtakunnan system filuja siellä ei tulla säilyttämään.

Tällä hetkellä minulla on käytössä ulkoinen kiintolevy alustettuna NTFS:lle. Lukeminen ja kirjoitus onnistuu Linuxista ihan hyvin, mutta se on uskomattoman hidasta, ainakin jos vertaa Windowsin puolelle. Mietin, että jos uuden kiintolevyn alustaisi Reiserfs:lle, sillä jos olen oikein ymmärtänyt niin se on hieman Ext3:sta nopeampi. Reiserin "turvattomuus" ei myöskään olisi ongelma, sillä kuten mainittua, tulee kiintolevy tiedon varastointi tarkoitukseen. Mutta kuinka hyvin ja sulavasti ReiserFs toimii Wintoosan kanssa? Entä Ext3? Vai kannattaako valita jokin muu tiedostojärjestelmä?

[juyli]

Haluaisin kuulla mielipiteitä mikä olisi paras tiedostojärjestelmä uudelle aparaatilleni?
Ehtoina on,

Vähäsen ohi aiheen, mutta olen ratkaissut vastaavan tilanteen, osioimalla levyn paloihin, joihin on laitettu käyttötarkoitukseensa parhaiten soveltuva tiedostojärjestelmä. Koska nykyisin levyt ovat melkoisen suuria, en pitäisi tuota osioimista ongelmana.
Windows käyttöön ainoa käypä tiedostojärjestelmä lienee ntfs. Linuxille tiedostojärjestelmähän voi olla lähes mikä tahansa.
PS. USB-väyläiset ulkoiset asemat ovat yhä aika hitaita, FW-väylä ehkä oleellisesti nopeampia USB3 -väylää odotellessa. Jos mahdollista asentaisin mieluummin pöytäkoneeseen uuden kiintolevyn tai vaihtaisin nykyisen kiintolevyn tilalle isomman.

[Tomin]

Windows käyttöön ainoa käypä tiedostojärjestelmä lienee ntfs. Linuxille tiedostojärjestelmähän voi olla lähes mikä tahansa.

Niin no... Ext3 (ja 2:lle) on ajurit Windowsiin (ja näköjään myös ReiserFS:lle pikaisen googlauksen jälkeen), mutta ne eivät ole Microsoftin tekemät (en sano että olisi huono asia) eivätkä myöskään valmiiksi mukana Windowsissa.

Oletan, että alkuperäinen kysyjä tietää tämän.

Itselläni ei ole kokemusta noiden ajureiden luotettavuudesta tai nopeudesta, mutta lukemani mukaan se Ext3-ajuri on oikeasti Ext2-ajuri eikä siksi tue journalointia joten tiedostoilla on paha tapa fragmentoitua ja kaivata eheytystä (defragmentointia). (kai termit olivat oikein... )

[Koivu]

@juyli: Ikävä kyllä levyn osioiminen ei ole mahdollista tässä tapauksessa. Samaan dataan on pakko päästä käsikisi kummastakin käyttiksestä. Niinikään hakusessa on nimenomaan siirrettävä kiintolevy, joten sen on pakko olla USB-lätty.


Hmm... Tulipa tässä mieleen, että teoriassa tiedostojärjestelmä voisi olla myös FAT. Osaako Linuxi kuinka nopeasti lukea / kirjoittaa FATille? Entä tarvitseeko asennella Ubuntuun erillisiä ajureita? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin eikös USB-tikut monesti ole alustettuna FATille?

[fingerling]

Sanoisin että tiedon tallennukseen paras Linux tiedostojärjestelmistä olisi XFS. Se on vakaa, erittäin suorituskykyinen isoilla tiedostoilla ja hyvin tuettu. http://en.wikipedia.org/wiki/XFS Monet noista ominaisuuksista on vasta nyt tulossa Ext4 järjestelmään. XFS:lle ilmeisesti löytyy myös windows ajurit. FAT:tia en ottaisi järjestelmäksi, ennemmin NTFS taikka sitten se ext3.
Huomaa että jos alustat Ext3 muotoon sen pitää olla 128bittinen, uusin ubuntu heittää ainakin itsensä uudelle 256bit versiolle joka sitten on päivitettävissä uuteen ext4 järjestelmän helpommin.

[salai]

Minä en oikein ymmärrä, mikä teillä on ongelmana.

Itsellä on ollut puoli vuotta 500 gigainen ulkoinen USB-kovalevy. Siinä on 16 gigan ext3:lle asennettu Ubuntu 8.10, jolta voin buutata tarvittaessa. Loppu formatoitu ntfs:ksi, jotta pystyn käyttämään sitä helposti sekä Ubuntun että XP:n kanssa (eikä fat32:n 4 gigan tiedostoraja tule vastaan). Kerran olen joutunut ajamaan chkdskin XP:ssä jonkun virtakatkon jälkeen.

En ole huomannut mitään ongelmia nopeuden kanssakaan, tallennan sinne kaikki Linuxin ISO-tiedostot, digiTV:n ohjelmat Ubuntusta ja Acroniksella tehdyt Windowsien levykuva-backupit.

EDIT: Siis eihän siihen voi laittaa muuta kuin ntfs:n tiedostojärjestelmäksi, jos sitä aikoo käyttää esim. kavereitten Windows-systeemien levykuviin ja varmuuskopiointiin.

[mgronber]

ReiserFS:lle ei taida olla kirjoitustukea Windowsin puolella joten valinta on varsin helppo: Ext3.

Windows-ajurit tukevat ainoastaan ext2:sta. Käytännössä tämä tarkoittaa että ext3-osiot liitetään ext2-osioina jolloin journalinti ei ole käytössä. Tällä ei minun tietääkseni ole mitään vaikutusta tiedostojen fragmentoitumiseen vaikka täällä niin jo väitettiin.

Sen sijaan sillä on vaikutusta silloin kun osiota ei irroiteta (unmount) järjestelmästä hallitusti (lue: kone kaatuu tai sähköt katkeavat). Järjestelmä huomaa tämän kun levy yritetään seuraavan kerran liittää järjestelmään ja silloin journaloimattoman levyn tarkistaminen voi kestää jopa tunteja. Hieman tarkemmin aiheesta voi lukea edellisessä kappaleessa olevan linkin takaa.

[retu]

Mulla on ollut jo aika pitkään käytössä kaksi Lacien usb-levyä joista 1. käyttää fat32-tiedostojärjestelmää. Toimii ihan hyvin ja nopeasti sekä windows että linux käytössä. 4Gt kokorajoitus vaatii toisinaan split-ohjelman käyttöä, mutta onneksi aika harvoin.

Tuo 2. uudempi levy tuli alustettua ntfs:lle juuri tuon kokorajoituksen takia (ja koska niihin aikoihin ubuntuun tuli ntfs-3g). Sekin pelaa muuten ihan ok, mutta hitaus kieltämättä kyrsii ajoittain. Toisinaan windowsin chkdsk myös löytää jotain korjattavaa, tosin mitään vakavaa ei ole sattunut. Windowsissa ntfs kyllä toimii selvästi nopeammin kuin linuxissa, jossa ntfs tekee melkoisesti prossukuormaa. Vanhoilla romuilla, kuten nämä minun koneet, usb+ntfs ei siksi ole kovin hyvä yhdistelmä ulkoiselle levylle. Onneksi ionice auttaa, jos isompaa satsia kopioidessa tarvitsee käyttää konetta johonkin muuhunkin.

Hankin sitten kolmanneksi 2.5" WD passport usb-levyn, kun sattui sopiva tarjous kohdalle. Tuon levyn kanssa päätin testailla/vertailla eri tiedostojärjestelmiä. Alustin levyn vuoronperään fat32, ntfs, ext3, jfs ja xfs systeemeillä. Kokeilin kotikoneella (via M1000) ja töissä tuplaydinpenalla (hp dc7700). Jfs, xfs ja fat32 olivat selvästi nopeimmat, kun taas hitain oli ntfs. 

Tällä hitaalla koneella ntfs kirjoitus onnistui 6Mt/s ubuntussa ja 10Mt/s xp:ssä, HP:llä 30Mt/s ubuntussa. Jfs vanhalla koneella 22Mt/s ja HP:llä 35Mt/s. Fat32 vastaavasti 20Mt/s ja 26Mt/s. Xfs ja jfs olivat muuten samoissa, mutta xfs teki enemmän prossukuormaa (mutu). Ext3 oli selvästi hitaampi kuin nuo muut (paitsi ntfs), joten en sitä sitten testannutkaan sen enempää. Olisi tietty voinut tuunata journalointiasetuksia...

Tiedän ettei tämä nyt ollut mikään kovin perusteellinen testi, mutta pointti onkin että tiedostojärjestelmän nopeuteen vaikuttaa myös käytetty PC. Kannattaa siksi kokeilla mikä on se itselle paras vaihtoehto ja valita pääasiallisen masinan mukaan. Valitettavasti vaihtoehdot on aika huonot, jos linux<>windows siirrettävyys on tärkeää.

Laitoin levylle lopuksi jfs:n, kun se tuntui parhaalta kompromissilta (xfs ei journaloi). Myöhemmin muutin myös home osion ext3->jfs. Hyvin on toiminut molemmat. Tuo WD:n levy sammuttaa itsensä, jos se unohtuu pidemmäksi aikaa kiinni. Tällöin uudelleen mounttaus ei onnistu ennen fsck ajoa. Mutta jfs:n fsck kestää noin kolme sekuntia. 

Muoks!
Näköjään xfs journaloi sittenkin, käyttää metadatan journalointia kuten jfs:kin, muistin väärin 

[Koivu]

Hankin sitten kolmanneksi 2.5" WD passport usb-levyn, kun sattui sopiva tarjous kohdalle. Tuon levyn kanssa päätin testailla/vertailla eri tiedostojärjestelmiä.

Minkäsnimisillä ohjelmilla testailit noita kirjoitus nopeuksia? Vai näkeekös jostain suoraan?

Siis eihän siihen voi laittaa muuta kuin ntfs:n tiedostojärjestelmäksi, jos sitä aikoo käyttää esim. kavereitten Windows-systeemien levykuviin ja varmuuskopiointiin.

Voihan siihen alustaa osion ntfs:lle ja laittaa sinne Windowsin tarvitsemat ajurit.

[salai]

Siis eihän siihen voi laittaa muuta kuin ntfs:n tiedostojärjestelmäksi, jos sitä aikoo käyttää esim. kavereitten Windows-systeemien levykuviin ja varmuuskopiointiin.

Voihan siihen alustaa osion ntfs:lle ja laittaa sinne Windowsin tarvitsemat ajurit.

En oikein ymmärrä. Minullahan on ntfs:ksi alustettu osio nimenomaan siksi, ettei levykuviin käyttämäni (vanhempi) Acronis tue esim. ext3:sta ja haluan kyllä lukea ja tallettaa tiedostoja Windowsistakin levylle ilman minkään ylimääräisen ajurin asennusta.

Ulkoisella kovalevyllä olevaan Ubuntuun on taas kätevä ja nopea buutata, jos esim. kaverin sekaisin mennyt kone tukee USB-buuttia ja sieltä täytyy pelastaa yksittäisiä tiedostoja ja kansioita tai vaikka osioida kovalevyä. Jopa joitain virusohjelmia voi ajaa Ubuntusta käsin Windowsille.

Jos kone ei buuttaa USB:ltä, niin sitten kokeillaan CD/DVD-vaihtoehtoa. Jos sekään ei toimi laitetaan kovalevy kiinni toisen koneen USB:hen kätevällä ja monipuolisella liitosjohdolla (à 18 €).

[retu]

Hankin sitten kolmanneksi 2.5" WD passport usb-levyn, kun sattui sopiva tarjous kohdalle. Tuon levyn kanssa päätin testailla/vertailla eri tiedostojärjestelmiä.

Minkäsnimisillä ohjelmilla testailit noita kirjoitus nopeuksia? Vai näkeekös jostain suoraan?

Ihan dd:llä vaan. Se näyttää lopuksi nopeuden. Tein testiä varten scriptin joka loi kerralla useamman tiedoston ja poisti ne lopuksi, vaan eipä se näköjään ole enää tallessa.

Voit testata terminaalissa vaikka näin.

Kirjoitustesti:

Koodia: [Valitse]

dd if=/dev/zero of=/media/disk/tst.tmp bs=64k count=64k
Olettaen että testattava levy on liitetty /media/disk-hakemistoon, luo sinne 4Gt tiedoston tst.tmp ja tulostaa lopuksi yhteenvedon josta näkyy kirjoitusnopeus.

Lukutesti:

Koodia: [Valitse]

dd if=/media/disk/tst.tmp of=/dev/null bs=64k
Lukee edellä luodun tiedoston. Kirjoitus- ja lukutestien välissä kannattaa tehdä levylle unmount/mount ettei cache vaikuta lukutestiin.

On tietysti olemassa erityisiä testiohjelmiakin ja testin voi tehdä muutenkin monipuolisemmin. Noista nettisivuista sain kimmokkeen omalle testille. En kuitenkaan jaksanut perehtyä testiohjelmiin. Mulla on ulkoisella levyllä vain muutamia kymmeniä isoja tiedostoja, cd- ja dvd-kopioita, varmuuskopioita, yms., joten katsoin dd-komennon riittävän.

Siis eihän siihen voi laittaa muuta kuin ntfs:n tiedostojärjestelmäksi, jos sitä aikoo käyttää esim. kavereitten Windows-systeemien levykuviin ja varmuuskopiointiin.

Voihan siihen alustaa osion ntfs:lle ja laittaa sinne Windowsin tarvitsemat ajurit.

Pienellä osiolla fat16 on järkevämpi, jää enemmän vapaata tilaa. Samoin, ext2 voi olla järkevämpi sinne levyn loppuosaan, kun ei ole journal-lokia, jättää enemmän tilaa kuin ext3.

[mgronber]

Samoin, ext2 voi olla järkevämpi sinne levyn loppuosaan, kun ei ole journal-lokia, jättää enemmän tilaa kuin ext3.

Jos nyt puhutaan ihan kunnollisista massamuisteista eikä mistään minimaalisista muistitikuista niin ext2 ei ole missään tapauksessa järkevämpi. Normaaleissa kiintolevyissä journal on suuruusluokaltaan promillen kymmenyksen ja promillen välillä.

Jos levyn kapasiteettiä haluaa maksimoida niin paljon hyödyllisempää on vähentää rootille varattua tilaa ja valita käyttötarkoituksen mukainen tavu/inode-suhde.