Lähinnä sitä miten sen saa ottamaan viimeisetkin tehonrippeet irti koneesta, nyt tuntuu siltä ettei tätä tapahdu.
linux-jakelut ovat nykyisellään kyllä sen verran tuunattuja, että vaikka tehoja saisikin vähän lisää kääntelemällä paketteja itse, niin minun mielestäni se ei maksa vaivaa, koska se aiheuttaa niin paljon ylläpito-ongelmia. tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö niin voisi siitäkin huolimatta tehdä.
Kaikki ns. yksinkertaiset tuunausoppaat on käyty läpi mutta eipä ne mitään vaikuta. Tämä innostaisi tuota kernelin säätöä oppimaan. Miten, mistä, millain. Veikkaan että kernelin kääntö on pakollista?
helpoiten kerneliin pääsee varmaan tutustumaan lataamalla ubuntun repoista kernelin sorsat ja ubuntun käyttämät patchit ja konffin. tutustumisen voi aloittaa muokkaamalla toimivaksi tiedettyä kernel-konfiguraatiota ja yrittämällä muokata asetuksia mieleisekseen (sikäli kun tietää mitä kerneliltä haluaa, mutta siinähän sitä sitten oppii
).
seuraava askel voisi tietysti olla se, että ottaa käyttöön jotain patcheja ubuntun valitsemien ulkopuolelta ja yrittää saada niitä uppoamaan ja kerneliä kääntymään. ainakin silloin kun minä vielä jaksoin (tai kun minun oli pakko) käännellä kerneliä, niin huomasin, että selvästi suurin vaikutus työpöytäkäyttöön oli valitulla skedulerilla. tosin noista joista linuxin oletuksenakin käyttämä skeduleri on vaihtunut ja ubuntulla on mielestäni käytössä eri skedulerit työpöytä- ja serverikonfiguraatioihin.
jos vielä syvemmälle haluaa, niin kai sitä sitten pitää koodiin puuttua. kerneli on kirjoitettu C-kielellä ja symbolisella konekielellä. lisäksi kernel-ohjelmointi poikkeaa aika paljon sovellusohjelmoinnista, joten jos ohjelmointikokemusta (tai ymmärrystä käyttöjärjestelmän ytimen toiminnasta tai suunnitteluperiaatteista) ei ole lainkaan, niin matka voi olla pitkä, eikä siirtymä ole välitön sovellusohjelmoijallekaan.