Ltsp-suunnittelua

[immoT]

Atk-luokan päivityksestä on jäänyt Fujitsu-siemensin 200-500Mhz / 64m ram koneita.
Suunnitelmissa on tehdä näistä muutama nettikone yhdistykselle.

Toimiiko näin vanhoissa ltsp5?
Kannattaako serveriin laittaa yksi vai kaksi verkkokorttia(serveriksi tietysti joku tehokone)?
Pitääkö reitittimen/hubin asetuksia säätää?
Serverille käsin ip?
Toimiiko flash firefoxissa suoraan, jos asennan flashplugin-nonfreen?

Näkyvätkö asennetut ohjelmat automaattisesti päätteiden puolella?
Toimiiko muistitikut tässä 8.04 versiossa suoraan?
Onko dhcp-serveri valmiiksi käytössä? vaikuttaako adsl-boksin dhcpn toimintaan?

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Asmo Koskinen]

Atk-luokan päivityksestä on jäänyt Fujitsu-siemensin 200-500Mhz / 64m ram koneita.
Suunnitelmissa on tehdä näistä muutama nettikone yhdistykselle.

Toimiiko näin vanhoissa ltsp5?
Kannattaako serveriin laittaa yksi vai kaksi verkkokorttia(serveriksi tietysti joku tehokone)?
Pitääkö reitittimen/hubin asetuksia säätää?
Serverille käsin ip?
Toimiiko flash firefoxissa suoraan, jos asennan flashplugin-nonfreen?

Näkyvätkö asennetut ohjelmat automaattisesti päätteiden puolella?
Toimiiko muistitikut tässä 8.04 versiossa suoraan?
Onko dhcp-serveri valmiiksi käytössä? vaikuttaako adsl-boksin dhcpn toimintaan?

0. Atk-luokan päivityksestä on jäänyt Fujitsu-siemensin 200-500Mhz / 64m ram koneita.

Jos nämä ovat Pentium-koneita, niin ei toimi. Päätteen tärkein komponentti grafiikkapiiri. Lue tämä Wiki-sivu:

http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu

1. Toimiiko näin vanhoissa ltsp5?

Jos ne ovat Pentium-koneita heikolla grafiikkapiirillä, niin eivät toimi.

2. Kannattaako serveriin laittaa yksi vai kaksi verkkokorttia(serveriksi tietysti joku tehokone)?

Yksi verkkokortti riittää mainiosti.

3. Pitääkö reitittimen/hubin asetuksia säätää?

Ei tarvitse, kunhan palvelin tietää samat asiat kuin mikä tahansa verkossa oleva tietokone (gateway, dns jne).

4. Serverille käsin ip?

Kyllä, ehdottomasti kiinteä ip-osoite.

5. Toimiiko flash firefoxissa suoraan, jos asennan flashplugin-nonfreen?

Toimii. Tämä palautuu taas kysymykseen grafiikkapiirin tehokkuuteen.

6. Näkyvätkö asennetut ohjelmat automaattisesti päätteiden puolella?

Näkyvät.

7. Toimiiko muistitikut tässä 8.04 versiossa suoraan?

Toimivat.

8. Onko dhcp-serveri valmiiksi käytössä? Vaikuttaako adsl-boksin dhcpn toimintaan?

Samassa lähiverkossa ei saa olla kuin yksi dhcp-palvelin, joko ltsp-palvelin tai joku muu. Omalla työpaikallani Windows 2003 hoitaa dhcp-palvelun, ltsp-palvelimessa ei ole lainkaan dhcp-palvelinta. Oman työpaikkani lähiverkossa on siis vain yksi dhcp-palvelin.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[immoT]

4. Serverille käsin ip?
Kyllä, ehdottomasti kiinteä ip-osoite.

Netti ei toimi, kun laitoin kiinteän ip:n 192.168.222
Clienttikone ei käynnisty, on kiinteä ip tai ei.
Joku dhcp lataus siinä pyörii, mutta boottaa sitten koneen omaan ubuntuun.

Teen kunnollisen ohjeen wikiin, jos saan tämän systeemin toimimaan.

Kahden verkkokortin palvelimessa olisi varmaan helppo tehdä niin että dhcp palvelin toimii clientteihin päin (eth1 kortista) ja Eth0 nappaa internet-yhteyden ja ip:n dhcp:llä adsl-purkilta.

..kokeilen vielä ltsp-manageria ->> ei toimi, tulee harmaa laatikko ja "api not stable yet"

[Asmo Koskinen]

Netti ei toimi, kun laitoin kiinteän ip:n 192.168.222
Teen kunnollisen ohjeen wikiin, jos saan tämän systeemin toimimaan.

Tuo ip on väärin - 192.168.222.1 tai joitain, siinä on neljä kenttää, esimerkiksi 127.0.0.1

Wiki-ohjeita on jo aika monta... Myös kahdella verkkokortilla.

http://wiki.ubuntu-fi.org/Edubuntu_7.10_Classroom_Server

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Ville Pöntinen]

Netti ei toimi, kun laitoin kiinteän ip:n 192.168.222

Juu, kuten Asmo sanoi, ei osoite voi olla tuollainen. Silloin palvelin itse ei pääse mihinkään eikä kukaan saa siihen yhteyttä.

Meilläkin on verkossa koululla Windows-DHCP-palvelin, joka jakaa ip:t koneille. Sinne on pitänyt laittaa päälle vipu, joka ohjaa pxe-bootti-pyynnöt, en muista tarkkaa sanamuotoa, mutta kuitenkin palvelin välittää net-bootin LTSP-palvelimen kiinteään ip-osoitteeseen. Tämän jälkeen itse LTSP-palvelimella ei juurikaan tarvitse konffata mitään.

Ja siellä pitää olla asennettuna nimenomaan ltsp-server. ltsp-server-standalone-paketti asentaa myös DHCP-palvelimen, jolloin homma menee metsään.

En ole koskaan asentanut ltsp:tä adsl-boksin taakse. Riippuu varmaankin sen asetuksista, miten homma mahtaisi onnistua. Asmon kirjoittamissa ohjeissa on tämä http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_7.10_LTSP5 tapaus, mutta se edellyttää purkin lisäksi kytkintä ltsp-palvelimen (jossa on silloin kaksi verkkokorttia ja toimii dhcp-palvelimena aliverkkoonsa) ja clienttien väliin.

[immoT]

Eli näin, ja ip osoite tietysti laitetaan oikein. 

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Asmo Koskinen]

Eli näin, ja ip osoite tietysti oikein.

Kerro, miten tuo onnistuu. Kokeilin kerran kolmea dhcp-palvelinta kotona samassa lähiverkossa.

http://marc.info/?l=ltsp-discuss&m=119989903408831&w=2

Nythän minulla on siis täällä kotona linksys-wlan-kytkin-purkki pimeänä dhcp:n suhteen ja wlan-laitteille on määritelty kiinteät ip:t samassa verkossa kuin ltsp-palvelin. Vain päätteet saavat dynaamisesti ip:nsä ltsp-palvelimelta. Linksys saa oman ip:nsä dynaamisesti telewell-adsl-purkilta. Linksys-wlan-kytkin-purkki tekee käännökset telewell-adsl-purkista omaan verkkoonsa niin, että gateway ja dns löytyvät.

Tuossa on siis montakin ip-avaruutta sen lähiverkon, jossa ltsp-palvelin on, ja varsinaisen internetin välissä. Mutta vain yksi dhcp-palvelin varsinaisessa ltsp-verkossa.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[immoT]

#
# Default LTSP dhcpd.conf config file.
#

authoritative;

subnet 192.168.0.0 netmask 255.255.255.0 {
    range 192.168.0.20 192.168.0.250;
    option domain-name "example.com";
    option domain-name-servers 192.168.0.1;
    option broadcast-address 192.168.0.255;
    option routers 192.168.0.1;
#    next-server 192.168.0.1;
#    get-lease-hostnames true;
    option subnet-mask 255.255.255.0;
    option root-path "/opt/ltsp/i386";
    if substring( option vendor-class-identifier, 0, 9 ) = "PXEClient" {
        filename "/ltsp/i386/pxelinux.0";
    } else {
        filename "/ltsp/i386/nbi.img";
    }
}

------------------------------------------/etc/network/interfaces-------------------------------------------------------
# This file describes the network interfaces available on your system
# and how to activate them. For more information, see interfaces(5).

# The loopback network interface
auto lo
iface lo inet loopback

# The primary network interface
auto eth0
#iface eth0 inet dhcp

auto eth1
iface eth1 inet static
    address 192.168.0.254
    netmask 255.255.255.0
    network 192.168.0.0
    broadcast 192.168.0.255

Onkohan nämä nyt oikein?

edit: ei ole kun pääte ei käynnisty

[Asmo Koskinen]

    option domain-name-servers 192.168.0.1;
    option routers 192.168.0.1;

auto eth0

auto eth1
iface eth1 inet static
    address 192.168.0.254

Tuon mukaan ltsp-palvelin pääsee maailmalle osoitteesta 192.168.0.1 (reititin) ja samasta paikasta löytyy myös nimipalvelut.

Onko sinulla yksi vai kaksi verkkokorttia? Tuossa ei ole lainkaan määritelty eth0:aa?

Jos käytetään kahta, niin toisella annetaan kiinteä ip-osoite, sen mukaan, miten verkko on määritelty, mutta Alternate-asennus määrittää aina sen toisen tuolle 192.168.0.254. Katso tämä:

Palvelimen verkkokorttien ip-asetukset:

auto lo
iface lo inet loopback

auto eth0
iface eth0 inet static
address 192.168.1.101
netmask 255.255.255.0
network 192.168.1.0
broadcast 192.168.1.255
gateway 192.168.1.1
dns-nameservers 192.168.1.1

auto eth1
iface eth1 inet static
address 192.168.0.254
netmask 255.255.255.0
network 192.168.0.0
broadcast 192.168.0.255

Ensimmäisen verkkokortin (eth0) ip-numero annettiin asennuksen yhteydessä. Edubuntu määrittelee automaattisesti toisen verkkokortin asennuksen yhteydessä (eth1).

Toisen verkkokortin ip-numero on 192.168.0.254.

Ainoa asia mikä oikeasti pitää muistaa, on kiinteän ip-numeron antaminen, muuten asennus on normaali Edubuntu-palvelinasennus.

http://wiki.ubuntu-fi.org/Edubuntu_7.10_Classroom_Server

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[immoT]

Verkko on määritelty:
- Adsl boksi antaa kaikille laitteille ip:n dhcpllä
- Kaksi korttia:
- Serverissä eth0 verkkokortin ottamaan asetuksensa adsl-boksin dhcp:ltä
- Serverissä on eth1 verkkokortti päätteille menevässä piuhassa kiinni. (serveri kiinteällä ip:llä)


mutta
kun se ei toimi, pääte sanoo että image not found

saattaa olla että dhcp serveri ei ole päällä, näkeekö sitä mistään?

Tällä se olisi liian helppo tehdä, mutta kun ei käynnisty koko ohjelma:
http://people.ubuntu.com/~ogra/LTSPManager/Bildschirmfoto-LTSP%20Manager4.png

[immoT]

Tuon mukaan ltsp-palvelin pääsee maailmalle osoitteesta 192.168.0.1 (reititin) ja samasta paikasta löytyy myös nimipalvelut.

Ifconfig toisesta verkon koneesta:
eth0      Link encap:Ethernet  HWaddr 
          inet addr:192.168.0.100  Bcast:192.168.0.255  Mask:255.255.255.0
          inet6 addr: fe80::217:31ff:fe4c:b375/64 Scope:Link
          UP BROADCAST RUNNING MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
          RX packets:1043 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
          TX packets:1162 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
          collisions:0 txqueuelen:1000
          RX bytes:854648 (834.6 KB)  TX bytes:219316 (214.1 KB)
          Interrupt:18 Base address:0x4000

[JJK]

Kerronpa oman kokemukseni LTSP:n helposta asennuksesta.

Laitteisto:
-ADSL-modeemi jossa dhcp päällä.
-Serveri kahdella verkkokortilla.
-Kytkin
-Pääte

ADSL-modeemissa on määritetty ip:t serverille ja päätteelle mac-osoitteen perusteella.
Asennus alternate levyltä. Muistaakseni asennuksessa kysyttiin normaalin lisäksi vain kumpi kortti on nettiin.

Sitten homma onkin jo valmis. Mitään muita muutoksia en ole tehnyt.


Mutta aiemmin yritin asentaa LTSP:tä valmiiseen Ubuntun asennukseen. Sitä en koskaan saanut niin toimimaan. Ip:n se antoi päätteelle ja rupes ottaan yhteyttä palvelimeen niin tuli vain time outtia.

[Asmo Koskinen]

saattaa olla että dhcp serveri ei ole päällä, näkeekö sitä mistään?

Jotenkin olen edelleen sitä miltä, että aloita yhdellä dhcp-palvelimella - ltsp:n oma - ja kiinteällä palvelimen ip-osoitteella. Ota siitä adsl-purkista dhcp-palvelu pois päältä. Voit silloin käyttää kahta verkkokorttia tuon mainitun Edubuntu Classroom 7.10 ohjeen tapaan.

Kun saat päätteen käynnistymään, voit ryhtyä muuttamaan asetuksia, koska silloin sinulla on toimiva asennus, jota lähteä muokkaamaan.

Onko dhcp3-server päällä vai ei?

Koodia: [Valitse]

asmok@ubuntu:~$ cd /etc/init.d
asmok@ubuntu:/etc/init.d$ sudo ./dhcp3-server status
[sudo] password for asmok:
Status of DHCP server: dhcpd3 is running.
asmok@ubuntu:/etc/init.d$

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[immoT]

Nyt toimii!
Netti lähti toimimaan, kun laitoin adsl-boksin porttiin, missä ei ole nat päällä. (miksiköhän se ei natissa toiminut?) dhcp toiminnassa.
Pääte lähti toimimaan kun vaihdoin serverin verkkojohdon wan-pistokkeesta tavalliseen lan porttiin.
Asetustiedostoihin en koskenut

Äänet ei toimi flash playerissä

[Asmo Koskinen]

Nyt toimii!
Äänet ei toimi flash playerissä

Hyvä juttu.

Asenna "libflashsupport - Support library for sound output of Flash 9 with pulseaudio"

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[immoT]

Äänet toimii, mutta flash playeri kaataa firefoxin aika usein.
Serverin käyttäessä swappiosoita tuli hyvät "commodoren nauha kasettisoittimessa" äänet
Laitetaan lisää muistia

Päätteet pitäisi saada vielä kirjautumaan automaattisesti, nyt ei ole kuin tämä järjestelmänvalvojan tunnus.

Kannattaako laittaa kaikille koneille sama tunnus vai kaikille koneille eri tunnukset?

[Asmo Koskinen]

Kannattaako laittaa kaikille koneille sama tunnus vai kaikille koneille eri tunnukset?

Eri tunnukset. Saat /home/tunnus-hakemiston kuralle, kun siihen kirjaudutaan ja siitä pois monta kertaa ja yhtä aikaa...

Ota tästä mallia auto-loginille:

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP5-Mantykangas/ltsp-master/lts.conf

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.