Kotiverkko thin clienteista vai PC:istä?

[charmless]

Tämä kysymys saattaisi sopia paremmin Laitealueelle, mutta menköön tänne. Ja vaikka kysymys syleileekin Edubuntua & LSTP:tä, kysymys ei ole pelkästään Ubuntu-spesifiinen. Uskoisin kuitenkin, että tältä foorumilta saattaisi irrota parhaimmat kommentit.

Käyttäjät:
- kaksi aikuista
- kolme muksua (eka kouluun syksyllä)

Tarpeet:
...parin kuukauden sisällä:
- 1 aikuisten kone
- 1 lasten kone

...parin vuoden sisällä:
- 2 aikuisten konetta
- 2-3 lasten konetta

Reunaehdot:
- softa avointa
- rauta sähköpihiä, hiljaista ja pienikokoista
- ei tarvetta videomuokkaukselle, raskaille peleille yms.
- pääkäyttö: nettiselaus, sähköposti, kuvien ja musan jako, Edu-ohjelmat, toimisto-ohjelmat
- ylläpito helppoa

Toki hinta on yksi tärkeä kriteeri. Mitä lähestymistapaa suosittelisitte kotiverkon rakennukseen:

1) palvelin + 3-4 thin clientiä
- yksi tehokone joka suoriutuu palvelinaskareista
- loput thin clienttejä hyllystä tai itse rakennettuna

2) jokaiselle omat PC:t
- yksi tehokkaampi kone optisella asemalla yms.
- loput energiapihejä pikkukoneita (esim. linutop, zonbu)

3) joku muu, mikä?


Tällä hetkellä perheessä yksi ikivanha pöytäkone, jossa Xubuntu Fluxboxilla ja vanha IBM:n läppäri, jossa W2k. Näitä siis tuskin voidaan hyödyntää jatkossa. Roku Soundbridge tosin pysyy ja sitä varten täytyy saada Firefly-serveri (mt-daapd) pyörimään jossain koneessa. Yksi vaihtoehto on tietty hankkia tuota varten NSLU2.

Jälleen kerran, kiitokset jo etukäteen.

[Asmo Koskinen]

- kaksi aikuista
- kolme muksua (eka kouluun syksyllä)

- softa avointa
- rauta sähköpihiä, hiljaista ja pienikokoista
- ei tarvetta videomuokkaukselle, raskaille peleille yms.
- pääkäyttö: nettiselaus, sähköposti, kuvien ja musan jako, Edu-ohjelmat, toimisto-ohjelmat
- ylläpito helppoa

Toki hinta on yksi tärkeä kriteeri.

Minä nyt olen vähän jäävi vastaamaan tähän 

LTSP ehdottomasti. Kotona minulla on pöytäkone, pääte ja läppäri. Olen testaillut myös 64-bittistä ympäristöä, mutta siihen ei kannata mennä lapsiperheessä (eikä koulumaailmassa, tylsässä toimisto-ympäristössä kyllä). Oikealla oleva ruutu on tyhmä pääte.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP5_64/Studio_LTSP_x86_64.png

Tämän päivän Duo/Quadro-koneet kahden gigan rammilla pyörittävät helposti vaikka viisi yhtäaikaista päätetta. Ja samalla se pöytäkone on täysi PC video/audio-ominaisuuksineen.

Itse suosin Intel-emoja, joissa on Intelin integroitu grafiikkapiiri, toki myös äänipiiri. En pelaa 3D-pelejä, joten en tarvitse NVidian tai ATIn kortteja.

Käytettynä saa ihan hiljaisiakin vanhoja P4-koneita, joista ottaa kovalevyn pois, sellaisesta saa päätteen kotiin halvalla. Tässä kuvassa on kaikki, mitä vanhasta PC:stä tarvitaan:

http://www.arkki.info/howto/Wiki/AOP2008/esitys/temp/Nice_Thin_Client.png

Jos haluaa kotiin uusia, oikeita päätteitä, niin suosittelen joko Linutop2- tai ThinCan-päätteitä. Ne ovat paljon tehokkaampia kuin HP t5135 samassa hintaluokassa.

t5135  - http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=14254
Linutop2 - http://www.linutop.com/linutop2/linutop2.en.html
ThinCan - http://www.artecgroup.com/thincan/models.html

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[charmless]

Alkuperäinen visio oli tosiaan pystyttää verkko LTSP:n ympärille. Ratkaisussa on jotain joka vetää perusinsinööriä puoleensa Jossain vaiheessa aloin kuitenkin miettiä, että onkohan LTSP "ylimitoitettu" kotikäyttöön ja/tai hankala pystyttää/ylläpitää. Kiitos Asmo siis rohkaisusta!

Lähiverkko kannattaa yksinkertaisuuden vuoksi toteuttaa varmaankin Ethernetillä ja langatonta vain sinne missä välttämätöntä? Kaapelointi asettaa omat haasteensa, mutta nyt sekin on hyvä huomioida kun muutamme uuteen asuntoon ja teemme remonttia.

Lapseni aloittavat näillä näkymin koulutaipaleensa koulussa, jossa oppilasverkko on toteutettu LTSP:n ympärille. Siinäkin on muuten yksi hyvä syy tutustuttaa jälkipolvi pingviiniin jo ennen koulua 

--
Ville

[Asmo Koskinen]

Lähiverkko kannattaa yksinkertaisuuden vuoksi toteuttaa varmaankin Ethernetillä ja langatonta vain sinne missä välttämätöntä? Kaapelointi asettaa omat haasteensa, mutta nyt sekin on hyvä huomioida kun muutamme uuteen asuntoon ja teemme remonttia.

LTSP ei toimi wlanissa, lanissa tottakai. Ja 100 megan verkko riittää oikein hyvin, jos ei ole mahdollista vetää uusinta uutta ja gigabitin verkkoa kotiin.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[mgronber]

Lähiverkko kannattaa yksinkertaisuuden vuoksi toteuttaa varmaankin Ethernetillä ja langatonta vain sinne missä välttämätöntä?

LTSP ei toimi wlanissa, lanissa tottakai.

Väitän että LTSP toimii langattoman sillan ylitse. En näe mitään syytä miksei se toimisi.

Ja 100 megan verkko riittää oikein hyvin, jos ei ole mahdollista vetää uusinta uutta ja gigabitin verkkoa kotiin.

Minkä kaistanleveyden arvioisit minimiksi yhtä päätettä kohden?

[Asmo Koskinen]

Väitän että LTSP toimii langattoman sillan ylitse. En näe mitään syytä miksei se toimisi.
Minkä kaistanleveyden arvioisit minimiksi yhtä päätettä kohden?

Totta kai toimii, olen sen testannut. Siihen aikaan käytin SuSEa:

http://linux.fi/index.php/WLAN_ja_LTSP

En tiedä mitä tarkoittaa kaistanleveys tässä kohtaa. Kyllä 10 megan verkkokin riittää aivan mainiosti, jos sitä kysyt. ADSL voi olla pullonkaula, jos kaikki pelaavat Flash-pelejä, ei kai mikään muu nykytekniikalla.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[mgronber]

Väitän että LTSP toimii langattoman sillan ylitse. En näe mitään syytä miksei se toimisi.
Minkä kaistanleveyden arvioisit minimiksi yhtä päätettä kohden?

Totta kai toimii, olen sen testannut.

Mitä sinä sitten menit muuta väittämään?

Kyllä 10 megan verkkokin riittää aivan mainiosti, jos sitä kysyt.

Juuri sitä tarkoitin. Halusin vain varmistua etteivät vaatimukset ole liian kovat wlan-sillan kannalta.

[charmless]

Jatkanpa tätä itseni aloittamaa ketjua, koska "projektini" on edennyt asennusvaiheeseen. Minut oli suht helppo ylipuhua, joten päädyin server/client-ratkaisuun. Mulla on nyt pari Artecin ThinCan DBE61A-PXE päätettä ja HP:n Dual Core pöytäkone serverinä. Pöytäkone tosin on 64-bittinen - vastoin Asmon suositusta... Pöytäkoneessa on vielä Vista asennettuna (tuli kylkiäisenä) ja tarkoitus oli jättää se Ubuntun rinnalle.

Kysymys: hyllyllä olis jo Ubuntu Server 64-bit asennuslevy (8.04 LTS). Onnistuuko LTSP:n+Edubuntun+normi-Gnome-työpöydän asennus tuolla levyllä kivuttomasti? Vai onko helpompaa asentaa Edubuntu sillä alternate-CD:llä (classroom tjsp.)?

[Asmo Koskinen]

Vai onko helpompaa asentaa Edubuntu sillä alternate-CD:llä (classroom tjsp.)?

Ehdottomasti Alternate, siinä on valmiina LTSP.

http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_8.04_Alternate_(x86_32)
http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_8.04_Alternate_(x86_64)

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Ville Pöntinen]

Pöytäkone tosin on 64-bittinen - vastoin Asmon suositusta... Pöytäkoneessa on vielä Vista asennettuna (tuli kylkiäisenä) ja tarkoitus oli jättää se Ubuntun rinnalle.

Minusta molemmat huonoja valintoja...

64-bittisellä on omat ongelmansa jotka korostuvat nimenomaan ltsp-ympäristössä. Vistan käynnistäminen jättää päätteesi pimeäksi; sille kai sitten on suuri tarve. Silloin varaisin ko. tarkoitusta varten jonkin toisen koneen.

Kysymys: hyllyllä olis jo Ubuntu Server 64-bit asennuslevy (8.04 LTS). Onnistuuko LTSP:n+Edubuntun+normi-Gnome-työpöydän asennus tuolla levyllä kivuttomasti? Vai onko helpompaa asentaa Edubuntu sillä alternate-CD:llä (classroom tjsp.)?

Classroom on omana "jakelunaan" menneisyyttä, mutta tuolla Alternate-levyllä Edubuntu-vaihtoehto on mukana, kuten Asmo jo totesi. Mutta sekä ltsp-server, ltsp-server-standalone, edubuntu-desktop ja vaikka edubuntu-server ovat asennettavissa "normi" -ubuntuun jälkikäteen.

[charmless]

64-bittisellä on omat ongelmansa jotka korostuvat nimenomaan ltsp-ympäristössä. Vistan käynnistäminen jättää päätteesi pimeäksi; sille kai sitten on suuri tarve. Silloin varaisin ko. tarkoitusta varten jonkin toisen koneen.

Mitä tarkalleen ottaen ovat 64-bittisen ongelmat LTSP-ympäristössä? Tai ylipäänsä Ubuntun kanssa? Pystyykö ongelmat kiertämään jotenkin vai estävätkö jonkin oleellisen ohjelman/konfiguraation täysin?

EDIT: Jaa, Googletin nopeasti ja ainakin Flashin kanssa näyttäisi olevan ongelmia. Mitäs muuta? 64-bittinen käyttis ei ole mikään ehdoton, jos niikseen tulee.
 
Päätteen pimeneminen ei ole ongelma, koska päätteiden ei tarvitse olla saatavilla 24/7. En tosin usko, että Vistaa käynnistellään useasti, mutta koska kovalevytilaa on riittävästi, ajattelin jättää sen rinnalle - lähinnä "varmuuden vuoksi".

[Asmo Koskinen]

Mitä tarkalleen ottaen ovat 64-bittisen ongelmat LTSP-ympäristössä? Tai ylipäänsä Ubuntun kanssa?

Käännetään kysymys vähän toisinpäin - jos et tiedä, että tarvitset jostakin erittäin perustellusta syystä 64-bittistä käyttäjärjestelmää, niin älä asenna sitä.

Minulla on Mäntykankaalla kaksi järeää palvelinta, joissa on kummassakin kaksi tuplaydin Xeon-prosessoria ja kummassakin 6 gigaa muistia. 32-bittinen server-kerneli hallitsee nuo koneet hienosti. En minä tiedä yhtään syytä, miksi koulumaailmassa ja LTSP-ympäristössä pitäisi käyttää 64-bittistä käyttöjärjestelmää.

Mutta minä tiedän monta hyvää syytä, miksi 64-bittistä käyttöjärjestelmää ei pidä käyttää. Kuten itsekin huomasit, niin Google kertoo niistä lisää.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[charmless]

Katselin Asmo linkkaamiasi ohjeita ja thin clienttien asennus vaikutti varsin suoraviivaiselta. Yksi kysymys jäi askarruttamaan: onko mitään mahdollisuutta jättää WLAN-tukaria toimimaan DHCP-serverinä muille verkon laitteille siten, että LTSP/Edubuntu-serverini toimisi DHCP-serverinä vain päätteille? Linksysin WRT54G:ssa ei näytä olevan optiota IP-osoitteiden jakoon esim. MAC-osoitteiden perusteella.

Jos menee vaikeaksi, laitan suosiolla staattiset IP-osoitteet muille koneille ja saa LTSP-serveri jakaa päätteille IP-osoitteet.

[Asmo Koskinen]

Jos menee vaikeaksi, laitan suosiolla staattiset IP-osoitteet muille koneille ja saa LTSP-serveri jakaa päätteille IP-osoitteet.

Selkeä nyrkkisääntö on tämä: LTSP-lähiverkossa ei saa olla kuin yksi DHCP-palvelin. Kotona kaikilla ei-päätteillä (wlan/läppärit, wlan/N800) on kiinteät ip-osoitteet samassa osoite-avaruudessa, jota LTSP/DHCP jakaa.

Ja poikkeus vahvistaa säännön.

Työpaikalla Windows 2003 -palvelin jakaa ip-osoitteet, LTSP-palveliemlla ei ole lainkaan DHCP-palvelinta.
Mäntykankaalla on kaksi LTSP/DHCP-palvelinta ja silloin tarvitaan DHCP failover -tekniikkaa.

"Another common method of loadbalancing is to use DHCP loadbalancing. There's an excellent writeup on the topic at: https://wiki.edubuntu.org/EdubuntuDHCPload-balancingFailover"

http://doc.ubuntu.com/edubuntu/edubuntu/handbook/C/ch03s06.html

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[charmless]

Ensimmäiset kokeilut tehty. Kotona on remppa ja verkon rakennus vielä kesken, joten tein ekan testin siten, Ubuntu serveri oli WLAN:n yli kiinni tukiasemassa, mutta Thin Can piuhalla. Istunnon käynnistäminen kesti turkasen kauan ja aloin jo epäillä laitehankintojeni järkevyyttä. Loppujen lopuksi työpöytä ei edes latautunut kunnolla vaan jäi mustaksi harmaita ylä/alapalkkeja lukuunottamatta.

Toisen testin tein tänään siten, että myös serveri oli piuhalla kiinni tukiasemassa. Johan alkoi tapahtua: login-ruutu tuli päätteen ruudulle todella ripeästi. Ääniä sun muita hienouksia en vielä ehtinyt kokeilla, mutta muuten työpöytä näytti toimivan sujuvasti! Tästä on hyvä jatkaa! Kiitos vinkeistä ja kannustuksesta!

[AION]

LTSP toimii WLANin yli, mutta itse huomasin jopa suuren eron kun vaihdon 1GBs D-Linkin pikku kytkimestä HP:n Pro Curveen 1GBs, koska LTSP vaatii jonkin verran kaistaa ja alhaisia yhdistysaikoja kytkimeltä.

Jos päätteitä aikoo tehdä, kannattaa miettiä Intelin Mini-ITX emoja joissa on Celeroni integroituna ja DDR2 muistipaikka. Joskus laskin, että koko purkki Mini-ITX koossa niillä osilla kustantaisi vähän alle 200€

[Asmo Koskinen]

LTSP toimii WLANin yli, mutta itse huomasin jopa suuren eron kun vaihdon 1GBs D-Linkin pikku kytkimestä HP:n Pro Curveen 1GBs, koska LTSP vaatii jonkin verran kaistaa ja alhaisia yhdistysaikoja kytkimeltä.

Jos päätteitä aikoo tehdä, kannattaa miettiä Intelin Mini-ITX emoja joissa on Celeroni integroituna ja DDR2 muistipaikka. Joskus laskin, että koko purkki Mini-ITX koossa niillä osilla kustantaisi vähän alle 200€

Teimme jo vuosia sitten (SuSE 9.2/LTSP 4.1) tuollaisen testin: http://linux.fi/index.php/WLAN_ja_LTSP

Linux Journal keksi sen vasta vähän myöhemmin http://www.linuxjournal.com/article/9850

Jep, Intel Celeron-pohjainen pääte voisi olla aika optimaalinen (parempi kuin Atom-pohjainen):

"Video: Intel® Graphics Media Accelerator X4500HD onboard graphics subsystem with integrated HDMI + DVI-I display ports"

http://www.intel.com/products/desktop/motherboards/dg45id/dg45id-overview.htm
http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2008/08/19/intelin-uusi-emolevy-facebook--ja-youtube-sukupolvelle/200821438/7?rss=8

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[nore]

Minulla on Mäntykankaalla kaksi järeää palvelinta, joissa on kummassakin kaksi tuplaydin Xeon-prosessoria ja kummassakin 6 gigaa muistia. 32-bittinen server-kerneli hallitsee nuo koneet hienosti. En minä tiedä yhtään syytä, miksi koulumaailmassa ja LTSP-ympäristössä pitäisi käyttää 64-bittistä käyttöjärjestelmää.

Minne maaginen 4 gigan muistiraja katosi 32-bittisistä järjestelmistä? Joku kernel-päivitys? Mikä nyt on yläraja? Hyvä tietää tämäkin, ei kun vaan tilaamaan muistia.

[Asmo Koskinen]

Minne maaginen 4 gigan muistiraja katosi 32-bittisistä järjestelmistä? Joku kernel-päivitys? Mikä nyt on yläraja?

En tiedä, koeta kaivaa täältä.

http://packages.ubuntu.com/hardy/linux-server

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[nore]

Lisäksi PAE hidastaa jonnin verran muistinkäsittelyä eikä se ole ongelmavapaa kaikilla kamppeilla. Ihan syystä PAE ei ole käytössä desktop-distroissa.

PAE on ilmeisesti valmiiksi käytössä 32 bittisessä Edubuntussa?