1 000 000 virusta (sävel: Miljoona, miljoona ruusua...)

[Asmo Koskinen]

Miksi viimeisen vuoden aikana ei ole tehty yhtään Linux-virusta?

"Virusten, matojen ja troijalaisten yhteismäärä on ylittänyt miljoonan. Puolet haittaohjelmista on luotu viimeisen vuoden aikana."

http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=46&news_id=200810420&rss=8

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[mikael79]

Hmm... Kuinkahan kauan menee kun kone scannaa miljoonan viruksen tietokannalla kaikki koneen tiedostot esim. 120 gigaselta lätyltä... Ja tuolla tahdilla viruksia on 2 miljoonaa 2009 alussa..

Mahtaa wintöötin käyttäjiä hatuttaa

edit:typo

[Toni Alenius]

Hmm... Kuinkahan kauan menee kun kone scannaa miljoonan viruksen tietokannalla kaikki koneen tiedostot esim. 120 gigaselta lätyltä... Ja tuolla tahdilla viruksia on 2 miljoonaa 2009 alussa..

Mahtaa wintöötin käyttäjiä hatuttaa

edit:typo

199Gt levyn syyni levyn ollessa 70% täysi: 2½tuntia perusteellisella skannauksella, myös pakatut tiedostot syynätty, yhteensä tiedostoja skannattu 220Gt.

virustorjuntaohjelmana Avast! 4 Home, tietävästi neljänä vuonna peräkkäin tunnistanut kaikki sillä hetkellä olemassa olevat, tunnetut virukset.

E: Intel C2D 1,86Ghz L2 Cache 4MB FSB 1066Mhz, 4Gt 800Mhz CL4 DDR2, 7200RPM 320Gt SATA II 16MB cache, Windows XP Pro SP2.

[jori52]

Hmm... Kuinkahan kauan menee kun kone scannaa miljoonan viruksen tietokannalla kaikki koneen tiedostot esim. 120 gigaselta lätyltä... Ja tuolla tahdilla viruksia on 2 miljoonaa 2009 alussa..

Mahtaa wintöötin käyttäjiä hatuttaa

edit:typo

199Gt levyn syyni levyn ollessa 70% täysi: 2½tuntia perusteellisella skannauksella, myös pakatut tiedostot syynätty, yhteensä tiedostoja skannattu 220Gt.

virustorjuntaohjelmana Avast! 4 Home, tietävästi neljänä vuonna peräkkäin tunnistanut kaikki sillä hetkellä olemassa olevat, tunnetut virukset.

E: Intel C2D 1,86Ghz L2 Cache 4MB FSB 1066Mhz, 4Gt 800Mhz CL4 DDR2, 7200RPM 320Gt SATA II 16MB cache, Windows XP Pro SP2.

virustorjuntaohjelmana Avast! 4 Home, tietävästi neljänä vuonna peräkkäin tunnistanut kaikki sillä hetkellä olemassa olevat, tunnetut virukset.

Parhaita virusohjelmistoja lyö f-securen mennen tullen.

Terveisin jori52

[Kari Argillander]

Perussääntönä pidetään, että miljoona on vähän. Tämän voi todeta itse jos ohjelmoi jotain mukavaa.

[Toni Alenius]

virustorjuntaohjelmana Avast! 4 Home, tietävästi neljänä vuonna peräkkäin tunnistanut kaikki sillä hetkellä olemassa olevat, tunnetut virukset.

Parhaita virusohjelmistoja lyö f-securen mennen tullen.

Ja Nortonin, estää Vistassa Elisan Mokkulan toiminnan, tai oikeammin asennusohjelman suorittamisen, haittaohjelmana.

ja F-Securesta en sano kuin että mihin me enää viruksia tarvitaan tällaisilla virustorjuntaohjelmilla?

[eGetin]

Ei avasti parhaimmistoon kuulu. Tai sitten oli vain mahdotonta sille estää koneen pääsy botnettiin ja viruksen tuhota usb-ajurit...
AVG:tä käytin jonkun aikaa kun kyllästyin, onneksti Ubuntussa voi aina ottaa kaiken talteen, ja muutenkin sitä pääasiassa käytän. Hatuttaa vain kun tahtoisi pelata niin joutuu viruskipon starttaan (grubissakin lukee "Viruskippo jolla voi pelata").

[jori52]

Ei avasti parhaimmistoon kuulu. Tai sitten oli vain mahdotonta sille estää koneen pääsy botnettiin ja viruksen tuhota usb-ajurit...
AVG:tä käytin jonkun aikaa kun kyllästyin, onneksti Ubuntussa voi aina ottaa kaiken talteen, ja muutenkin sitä pääasiassa käytän. Hatuttaa vain kun tahtoisi pelata niin joutuu viruskipon starttaan (grubissakin lukee "Viruskippo jolla voi pelata").

Ota huomioon että Avast on ilmainen, on toiminut vaimon koneella3 vuotta ei ongelmia, säästetty noin 210 egeä.

Terveisin jori52

[Toni Alenius]

Ei avasti parhaimmistoon kuulu. Tai sitten oli vain mahdotonta sille estää koneen pääsy botnettiin ja viruksen tuhota usb-ajurit...

Botnettiin pääsyn estämiseen kyllä käytetään ennemmin palomuuria, ja taustasuojauksen tasosta paljon riippuu, pääseekö virus tekemään tuhojaan, itsellä on aina Wintöötin puolella taustasuoja täysillä, tässä myllyssä on kyllä vääntöä siihen omien säätöjen rinnalla, ja ajan pikatarkistuksen noin joka toinen kerta Wintööttiin mennessä, ja välillä myös Linuxin puolelta.

[kriitikko]

Miksi viimeisen vuoden aikana ei ole tehty yhtään Linux-virusta?

Lähde?

30sek etsinnällä löytyi esimerkiksi Virus.Linux.Alaeda
+ troijalaisia,  ja muuta ikävää.

Kuten F-Securen Hyppönen usein sanoo, niin virusten tekeminen on nykyisin hyvin ammattimaista ja sitä tehdään rahasta. Siellä missä on paljon käyttäjiä on tietysti parempi kohde virusten yms. levittämiseen. Linuxin muutaman prosentin markkinaosuus ei varmastikaan ole vielä kovinkaan houkutteleva kohde. Toki Linux-koneita löytyy nykyisin myös botti-verkoista, mutta saa nyt nähdä miten tilanne tästä kehittyy jos/kun Linux yleistyy.

''In a report titled "2005: *nix Malware Evolution," the Russian antivirus software developer pointed out that the number of Linux-based malicious programs -- viruses, Trojans, back-doors, exploits, and whatnot -- doubled from 422 to 863.''

[Toni Alenius]

+ toijalaisia,  ja muuta ikävää.

toijalaisia = toijaLAlaisia? 

[kriitikko]

+ toijalaisia,  ja muuta ikävää.

toijalaisia = toijaLAlaisia? 

Hah!
Molempia löytyi ... Toijalalaisia Linuxin käyttäjiä myös

[eGetin]

Ei avasti parhaimmistoon kuulu. Tai sitten oli vain mahdotonta sille estää koneen pääsy botnettiin ja viruksen tuhota usb-ajurit...

Botnettiin pääsyn estämiseen kyllä käytetään ennemmin palomuuria, ja taustasuojauksen tasosta paljon riippuu, pääseekö virus tekemään tuhojaan, itsellä on aina Wintöötin puolella taustasuoja täysillä, tässä myllyssä on kyllä vääntöä siihen omien säätöjen rinnalla, ja ajan pikatarkistuksen noin joka toinen kerta Wintööttiin mennessä, ja välillä myös Linuxin puolelta.

Koneessa oli Zonealarm joka sekin on nyttemmin mennyt vaihtoon ja Comodo tullut tilalle. Huomattu on että kun maksaa niin ei saa pahemmin mitään vastinetta verrattuna siihen että jaksaa etsiä sen kunnon ilmaissoftan.

[rhino]

Mutta kukas muka kaiken ilmaiseksi koodaa ja ylläpitää ja tukee ... ja elää palkatta esim. Suomessa.
Nythän ilmaisohjelmat on joko "harrastuksia", ponnahduslautoja tuotteisiin tai jonkun maksullisilla tuotteilla tai palveluilla ansaitsevan firman sponssaamia tai sitten saavat lahjoituksia eli maksuja. Mitään ilmaista ei kunnon laajemman toiminnan tasolla voi olla, ne rahat tulee jostain ei-ilmaisesta.

Ubuntunkaan Canonical ja sille linuxia ja linux-ohjelmia kehittävä "yhteisö" on joko liiketoimintaa pyörittävien firmojen tukemia tai niiden palkkalistoilla olevia ja osin sitten harrastusta, mutta nekin ihmiset tekevät muuten leipätyötään tai saavat muuten tuloja jostain.

Ja yritystoiminnan tai muun toiminnan välineinä käytettäviltä käyttöjärjestelmiltä, sovelluksilta ja järjestelmiltä edellytetään tietty pysyvyyttä, tukea yms. - tai muuten riski nojata niihin on liian suuri.

[Toni Alenius]

rhino: ja pointtisi edellä olevassa kommentissa oli?

[Ville Pöntinen]

Mutta kukas muka kaiken ilmaiseksi koodaa ja ylläpitää ja tukee ... ja elää palkatta esim. Suomessa.

Tunnen ihmisiä, jotka elävät palkatta vain laiskuuttaan. Ilmaista ylläpitäjää sen sijaan en ole tavannut. Ilmaisia ts. vapaaehtoisia koodaajia, kääntäjiä, bugeista raportoivia ihmisiä sen sijaan on onneksi olemassa.

Nythän ilmaisohjelmat on joko "harrastuksia", ponnahduslautoja tuotteisiin tai jonkun maksullisilla tuotteilla tai palveluilla ansaitsevan firman sponssaamia tai sitten saavat lahjoituksia eli maksuja. Mitään ilmaista ei kunnon laajemman toiminnan tasolla voi olla, ne rahat tulee jostain ei-ilmaisesta.

Moni Windowsille saatava ilmainen tuote on todella vain riisuttu versio saman yrityksen kaupallisesta ohjelmistosta. Silti joukossa on ohjelmia, joiden ilmainen versio on täysin riittävät useimmille käyttäjille esimerkiksi ZoneAlarm. Samoin (Windowsille) on olemassa lukuisia täysin ilmaisia ja vapaita ohjelmia, joiden ominaisuudet kestävät vertailun kaupallisten verrokkiensa kanssa (esimerkiksi GIMP).

Sponsorointi taas on lahjoitus. Lahjoituksen tarkoitus tietenkin on (loppupeleissä) maksaa jostain asiasta. Kuitenkin sponsoroija ei omaa päätösvaltaa tai tekijänoikeuksia sponsoriudun yrityksen tms. tuotteisiin. Varsinkin, kun sponsoroidaan vapaita lisenssejä käyttäviä yrityksiä/yhteisöjä.

Ubuntunkaan Canonical ja sille linuxia ja linux-ohjelmia kehittävä "yhteisö" on joko liiketoimintaa pyörittävien firmojen tukemia tai niiden palkkalistoilla olevia ja osin sitten harrastusta, mutta nekin ihmiset tekevät muuten leipätyötään tai saavat muuten tuloja jostain.

Canonicalin henkilökunta on tietenkin palkkatyötä tekeviä ihmisiä. Linuxin ja muiden vapaiden projektien kanssa työskentelevistä sen sijaan monet ovat mukana vapaaehtoisina. Tässä on suuri ero harrastelijoiden tekemään työhön. Toki vapaahetoiset harrastejijatkin voivat tehdä työtä saman asian eteen. (Esimerkiksi taannoinen kääntämisprojekti.)

Ohjelman tai ohjelmiston vapaus ei tarkoita, ettei joku voisi ansaita elantoaan ko. ohjelmaa käyttämällä tai sitä kehittämällä. Riittävä esimerkki lienee RedHat.

Ja yritystoiminnan tai muun toiminnan välineinä käytettäviltä käyttöjärjestelmiltä, sovelluksilta ja järjestelmiltä edellytetään tietty pysyvyyttä, tukea yms. - tai muuten riski nojata niihin on liian suuri.

Edellä mainitsemani RedHatin työntekijät saavat palkakseen oikeata rahaa, jonka maksavat oikeat asiakkaat. Siinä olet oikeassa. Ubuntulla ei ainakaan vielä ole tähän verrattavaa asemaa tuettuna ja pysyvänä käyttöjärjestelmänä (jakeluversiona), mutta RedHat pohjautuu samaan vapaaseen, vapaaehtoisten tekemään työhön kuin muutkin linux-jakelut. Toki heillä tehdään paljon omaa työtä, mutta sekin on vapaasti muiden hyödynnettävissä ja kopioitavissa (mm. CentOS).

Ajatus, jonka mukaan ilmaisohjelmat ovat vain huonoja VIC-20-näköisiä pelejä tai täysin epävakaita, kehitykseltään pysähtyneitä (tätä tietenkin tapahtuu, kun kerran on vapaus jättää kehitys kesken), on minulle tuttu monien Windows-käyttäjien ajatusmaailmasta. Ennemmin maksetaan koneen keskusyksikön verran virustorjunnasta kolmessa vuodessa kuin luotetaan ilmaiseen versioon, koska ei uskota, että ilmainen voi toimia yhtä hyvin kuin ilmainen.

Redhat ja GNU/Linux toiminevat muutenkin hyvänä esimerkkinä luotettavuudesta ja jatkuvuudesta. Melkoisen suuri osa maailman web-, sähköposti- ym. -palvelimista toimivat linuxin päällä. Osa kaupallisesti distron edustajien ylläpitäminä (taas vaikka se RedHat), osa päikallisten yritysten ylläpitäminä ja osa muuten vaan.