osiointikysymys

[eevah]

Jatkoa sarjaan triple-boot (XP, eCS, Ubuntu)

Ajattelin jakaa 40 G:n kovon niin että kukin käyttis saa 10 G ja loput jäisi muihin tarkoituksiin.
Primääripartitoista tulee vain äkkiä pulaa, kun yleensä pidän käyttiksen omassa osiossaan,
jossa ei ole mitään muuta (niin että voin vetää sen sileäksi halutessani ja asentaa uudestaan).
Eli myös Ubuntulle tulisi \ -  ja \home -osiot. Onko Ubuntulla jotain vaatimuksia näiden
osioiden suhteen eli voinko asentaa Ubuntun loogiseen partitioon?  Tai ainakin \home:n?
Muistaakseni aiemmin Ubuntua asentaessani gparted tarjoili vain primääriosioita, mutta
osioinninhan voi suorittaa muilla keinoin etukäteen. Vai olisiko parempi asentaa Ubuntu
kokonaan eri levyyn? Tai onko muita hyviä näkemyksiä asiasta?

Kiitos ajatuksistanne?

[jori52]

Jatkoa sarjaan triple-boot (XP, eCS, Ubuntu)

Ajattelin jakaa 40 G:n kovon niin että kukin käyttis saa 10 G ja loput jäisi muihin tarkoituksiin.
Primääripartitoista tulee vain äkkiä pulaa, kun yleensä pidän käyttiksen omassa osiossaan,
jossa ei ole mitään muuta (niin että voin vetää sen sileäksi halutessani ja asentaa uudestaan).
Eli myös Ubuntulle tulisi \ -  ja \home -osiot. Onko Ubuntulla jotain vaatimuksia näiden
osioiden suhteen eli voinko asentaa Ubuntun loogiseen partitioon?  Tai ainakin \home:n?
Muistaakseni aiemmin Ubuntua asentaessani gparted tarjoili vain primääriosioita, mutta
osioinninhan voi suorittaa muilla keinoin etukäteen. Vai olisiko parempi asentaa Ubuntu
kokonaan eri levyyn? Tai onko muita hyviä näkemyksiä asiasta?

Kiitos ajatuksistanne?

Varmin tapa on asentaa Ubuntu omalle levylle, Windowsin osioille voi kirjoittaa ja lukea Ubuntun puolelta jos on tarvetta .

Terveisin jori52

[eevah]

Olisin vielä perännyt vastausta alkuperäiseen kysymykseeni, eli voiko Ubuntun osiot (tai jotkut niistä)
sijaita loogisilla osioilla? Olettaisin, että muut voi, mutta juuriosiosta (+Grup) en ole varma.
Kuningasajatukseni oli pitää kaikki käyttikset yhdellä fyysisellä levyllä, jonka sitten voisin pitää
kloonattuna, kun kuitenkin tuhoan jotain rempatessani. Tämä järjestely ei onnistu, jos joudun
hajottamaan käyttikset eri levyille. Valitettavasti löytämäni Ubuntun asennusoppaat ovat aika ylimalkaisia,
ja lähtevät siitä, että asennus tapahtuu joko tyhjään koneeseen tai Windowsin rinnalle. ( Datani ovat
enimmäkseen ulkoisilla levyillä, joita kaikki käyttikset näyttävät lukevan sujuvasti.)

Lisää kysymyksiä tulee vielä, kunhan saan tämän asian selville....

[jori52]

Olisin vielä perännyt vastausta alkuperäiseen kysymykseeni, eli voiko Ubuntun osiot (tai jotkut niistä)
sijaita loogisilla osioilla? Olettaisin, että muut voi, mutta juuriosiosta (+Grup) en ole varma.
Kuningasajatukseni oli pitää kaikki käyttikset yhdellä fyysisellä levyllä, jonka sitten voisin pitää
kloonattuna, kun kuitenkin tuhoan jotain rempatessani. Tämä järjestely ei onnistu, jos joudun
hajottamaan käyttikset eri levyille. Valitettavasti löytämäni Ubuntun asennusoppaat ovat aika ylimalkaisia,
ja lähtevät siitä, että asennus tapahtuu joko tyhjään koneeseen tai Windowsin rinnalle. ( Datani ovat
enimmäkseen ulkoisilla levyillä, joita kaikki käyttikset näyttävät lukevan sujuvasti.)

Lisää kysymyksiä tulee vielä, kunhan saan tämän asian selville....

Juuri pitää olla ensisijaisella, mutta home osion voi laittaa loogiselle osiolle, ensisijaisia voi olla vain 4 kpl loogisia vaikka kuinka.

Terveisin jori52

[eevah]

Tää selvitti asian! Itse asiassa ensisijaisia voi levyssä olla vain kolme, jos on myös loogisia,
koska partitiotauluun mahtuu vain 4 entryä ja jos extended on olemassa, vie se yhden niistä.
Juuri sen vuoksi monijärjestemälevyssä joutuu primäärit allokoimaan huolella. Nyt mulla on
siihen tarvittava tieto, kiitos!

Eeva
 

[jori52]

Tää selvitti asian! Itse asiassa ensisijaisia voi levyssä olla vain kolme, jos on myös loogisia,
koska partitiotauluun mahtuu vain 4 entryä ja jos extended on olemassa, vie se yhden niistä.
Juuri sen vuoksi monijärjestemälevyssä joutuu primäärit allokoimaan huolella. Nyt mulla on
siihen tarvittava tieto, kiitos!

Eeva
 

Ole hyvä, kiva kun ratkaisu löytyi.

Terveisin jori52

[muep]

Jatkoa sarjaan triple-boot (XP, eCS, Ubuntu)

Ajattelin jakaa 40 G:n kovon niin että kukin käyttis saa 10 G ja loput jäisi muihin tarkoituksiin.
Primääripartitoista tulee vain äkkiä pulaa, kun yleensä pidän käyttiksen omassa osiossaan,
jossa ei ole mitään muuta (niin että voin vetää sen sileäksi halutessani ja asentaa uudestaan).
Eli myös Ubuntulle tulisi \ -  ja \home -osiot. Onko Ubuntulla jotain vaatimuksia näiden
osioiden suhteen eli voinko asentaa Ubuntun loogiseen partitioon?  Tai ainakin \home:n?
Muistaakseni aiemmin Ubuntua asentaessani gparted tarjoili vain primääriosioita, mutta
osioinninhan voi suorittaa muilla keinoin etukäteen. Vai olisiko parempi asentaa Ubuntu
kokonaan eri levyyn? Tai onko muita hyviä näkemyksiä asiasta?

Kiitos ajatuksistanne?

Varmin tapa on asentaa Ubuntu omalle levylle, Windowsin osioille voi kirjoittaa ja lukea Ubuntun puolelta jos on tarvetta .

Terveisin jori52

Itse olen ainakin viidessä koneessa laittanut kaikken loogisille osoille. Hyvin toimii. Ensisijaisia en käytä kuin sen yhden extended-osion, kun niitä ei tosiaan saa kuin sen neljä. Helpompi vaan laittaa kaikki loogisille.

[eevah]

yksi tarkentava kysymys vielä viimeisille vastaajille: oliks teillä Grub MBR:ssä vai EBR:ssä.
Onko sillä väliä (eli haluaisko käynnistyslatain mahdollisesti asua primäärillä)? En tiedä syytä,
miksi se haluais, mutta tiedän, että jotkut haluavat.

[juyli]

Juuri pitää olla ensisijaisella, mutta home osion voi laittaa loogiselle osiolle, ensisijaisia voi olla vain 4 kpl loogisia vaikka kuinka.

Muuten meni ihan oikein, mutta Linux käynnistyy miltä tahansa osiolta, jonka bios tunnistaa ja muutamin vippaskonstein jopa
muualtakin kuin osiot, jotka bios tunnistaa. Mitään merkitystä ei ole sillä, onko levyosio primääri tai jatketullaosiollaoleva looginen.
Vain irroitettavat massamuistilaitteet tietyin osin ovat poikkeus (Flash-muistit/ulkoiset levyt jne.).
Linux-kernel ei enää latauduttuaan käytä biossin palveluksia levytunnistuksissa.

[AlbertRetro]

Juuri pitää olla ensisijaisella, mutta home osion voi laittaa loogiselle osiolle, ensisijaisia voi olla vain 4 kpl loogisia vaikka kuinka.

Muuten meni ihan oikein,mutta Linux käynnistyy miltä tahansa osiolta, jonka bios tunnistaa ja muutamin vippaskonstein jopa
muualtakin kuin osiot, jotka bios tunnistaa. Mitään merkitystä ei ole sillä, onko levyosio primääri tai jatketullaosiollaoleva looginen.
Vain irroitettavat massamuistilaitteet tietyin osin ovat poikkeus (Flash-muistit/ulkoiset levyt jne.).
Linux-kernel ei enää latauduttuaan käytä biossin palveluksia levytunnistuksissa.

Tossa se on!
Se "munkkilatinaksikin" kutsuttu. "Linux" tuossa yhteydessä mieltyy tämmöselle tollolle kuin minä herkästi myös "kerneliksi"!
Kaikki tuo niin hyvin sanottua, että ensi kertaa kun asiaan yrittää syventyä, niin... huh!
Tarkoitan vaan kun asiaa pähkkylöi, niin pitäisi ne riippuvuudetkin aina loppuun asti valjeta

Bioshan tahtoo löytää sen Grubin?, MBR:stä tai Jostain mistä osaa lukea. Vanha kone ja heti kohta tuli ongelmia.
Grub käynnistyttyään tietää sen Kernelin sitten etsiä vaikka kolmannestatoista ulkoisesta levystä, kunhan osio on boottaavaksi liputettu, ja jos piuhoja vain ei välillä sotketa.
Löysin kuvaavan ja jorinoitani toivottavasti jotenkin selventävän pätkän... suomeksi!

GRUB tukee kahdenlaista käynnistysprosessia: Joko komentoihin pohjautuvaa ytimen lataamista ja käynnistämistä, tai ketjutettua käynnistystä. Ketjutettu käynnistys käynnistää toisen käynnistyslataajan; tätä käytetään esimerkiksi Microsoft Windowsin käynnistämiseksi. Ytimen lataaminen taas on monipuolinen prosessi: GRUB tukee tiedostojen lataamista monilta erilaisilta tiedostojärjestelmätyypeiltä, ja komentosarjojen antamista käynnistystiedostossa.

GRUB-käynnistysprosessi
   1. BIOS valitsee kiintolevyn (tai muun laitteen), jolta käyttöjärjestelmä ladataan, ja lataa siltä Master Boot Recordin (MBR).
   2. MBR sisältää GRUBin "Stage 1":n. Koska MBR:ssä voi olla vain 512 tavua ohjelmakoodia, Stage 1 ei juuri tee muuta kuin lataa seuraavan osan GRUBista.
   3. Mikäli tarpeen, ladataan kiintolevyn alusta "Stage 1.5", joka sisältää lisää tukikoodia.
   4. Tämän jälkeen Stage 1 tai 1.5 lataa "Stage 2":n. Tämä antaa käyttäjälle joko valikon, tai jos valikkotiedostoa ei voi lukea, GRUBin komentorivin.
   5. GRUB lataa käyttäjän valitseman (tai oletusvalitun) ytimen ja siirtää kontrollin sille. Tässä vaiheessa voidaan myös ketjuladata toinen käyttöjärjestelmän lataaja.

Tuolta lainasin: http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU_GRUB

JK: En siis kritisoi mitään tai ketään, toin vain lusikkani muutenkin jo sekavaan soppaan
Kieltämättä maistuu vaan joka päivä paremmalle... kun oppii uusia juttuja ratkomaan.

[eevah]

Kiitos pohdinnoista ja kokeiluista, näin nämä asiat kirkastuvat. Ja juttu on kyllä yhä
ajankohtainen, luultavasti vielä pitkään, kunnen ehdi koneita rassaamaan edes joka
päivä. Nyt taistelen eCS:n (ent. OS/2) asennuksen kanssa, joka on kinkkisempi kuin
ikinä aiemmin. Tähän asti olen käyttänyt OS/2:n BootManageria, joka on  osannut
ladata mitä vain ja tiedän, että jotkut käyttävät sitä myös Grubin lataamiseen. Tosin
joku raportoi joutuneensä käyttämään Liloa ensisijaisena käynnistyslataimena, kun
BootManager ei löytänyt Grubia, mutta itse ajattelin ensin kokeilla BM:ää. Jollei
onnistu, on latainvaihtoehtoja paljon muitakin, esim. AirBoot.

Oleellista oli kuitenkin tieto, että Grub käynnistyy myös loogiselta osiolta. Kun asentaa
samaan levyyn kolme erilaista käyttistä, käyvät primääriosiot äkkiä vähiin. Kunhan nyt
vielä saisin Grubin pysyttelemään aisoissa asennuksessa, ettei se menisi sekoilemaan
MBR:n kanssa, joka on nyt huolella viritetty - pitäkää peukkuja....

Eeva 

[juyli]

Tähän asti olen käyttänyt OS/2:n BootManageria, joka on  osannut
ladata mitä vain ja tiedän, että jotkut käyttävät sitä myös Grubin lataamiseen. Tosin
joku raportoi joutuneensä käyttämään Liloa ensisijaisena käynnistyslataimena, kun
BootManager ei löytänyt Grubia, mutta itse ajattelin ensin kokeilla BM:ää. 

Olen vuosia käyttänyt OS/2:ta (2.x/3.0/4.0). Tuolloin oli käytössä OS:n BM, joka
osasi käynnistää kaikki käyttöjärjestelmä myös Linuxin. Muistaakseni tuolloin asensin
Linux-lataajan sen asennusosion alkuun, jolla Linux oli asennettu, mutta tuokaan ei tainnut
olla välttämätöntä. (Huom. Noina menneinä vuosina yleensä kernel-sijaitsi juuressa, eikä
kuten nykyisin omassa /boot hakemistossaan).

Vastaavasti hämärä muistikuva, että Linuxin lataaja (tuolloin lilo) osasi käynnistää BM:n,
jolla taas saattoi käynnistää vaikka OS/2:n.
Noista OS/2 ajoista on vaan jo yli 10 vuotta, joten tarkkaa muistikuvaa kuvioista ei enää ole.