Debian 3.1 ja Mandrake Ubuntun 80 gigan tilalle

[fossiili]

Minulla on ollut aika pitkään Ubuntu asennettuna Suse:n ohella. Suse toimii hyvin, mutta Ubuntussa en saa internetyhteyttä. Kun yritän avata graafista asennustyökalua, aikaratas pyörii näytöllä pitkään, pysähtyy sitten eikä ikkuna aukea. Muut kokeilut, esimerkiksi pelit, toimivat hyvin.

Eräästä keskustelusta:

ubuntussa sain netin komentoriviltä sudo pppoeconf komennolla ja sinne laitoin tunnukset

Valitettavasti minulla vastaus samaan konsoliriviin on:
"sudo: unable to lookup Ukin-ubuntu via gethostbyname()"   

Tiedän kyllä, mistä se johtuu. Asennusohjelma kysyi jossain vaiheessa oman tietokoneen nimeä. Sen saa Windowssissakin antaa ja kuvittelin samaa Linuksesta ja kirjoitin "Ukin-ubuntu". Nyt kai Ubuntu itkee sitä, että ei saa nettiyhteyttä. Sitä se ei muutenkaan osannut ottaa kun ei osannut kysyä.

Ubuntun ja muidenkin linuksien kotoistamisessa olisi suomentamisen sijasta keskityttävä fiksun asennusohjelman laatimiseen. Useimmat aloittelijoiden nettiyhteydet ovat Suomessa muutamaaa yleisintä tyyppiä, chippi emolevyllä tai kortilla ja laajakaistapurkki seinässä tai pöydällä, toimittaja dna, Elisa tms. Muutamalla fiksulla kysymyksellä kaikki menisi kohdalleen, kuten Windowssissa.

Taidan asentaa Debian 3.1:n Ubuntun päälle. Nyt on Ubuntulla n. 80 gigaa ext2-tiedostojärjestelmällä. Osioisin sen kahtia 40 gigaa Debianille ja 40 gigaa Mandrakelle. Mitenkähän tuonkin saa aikaiseksi?  Kokemukseni asennusohjelmista ovat huonoja. Susella on toiset 80 gigaa. Pystyisikö Susella osioimaan tämähetkisen Ubuntu-alueen?

[Ankka]

Kyllähän sen osioinnin susella pitäisi onnistua, jos on jokin osiointiohjelma asennettuna. qtparted on esimerkiksi ihan hyvä, ainakin jos käyttää kde:tä. gnomelle vastaava lienee gparted.

[JPK1990]

ja osio jota käsitellään ei saa olla liitettynä.

[juyli]

Taidan asentaa Debian 3.1:n Ubuntun päälle.

Tuossa ei mielestäni ole mitään mieltä. Ubuntu on näet Debian. Erot näiden jakelujen välillä ovat varsin pienet. Ubuntu käyttää osin Debianin vakaata ja osin Debianin testing-tavaraa.
Oikea metodi olisi vain opetella jo asennettua Ubuntua sen verran, että tuo verkko-ongelma saadaan ratkaistuksi.
Mitään uutta ja mullistavaa et saa vaihtaessasi Debianin Ubuntuun.

Nyt on Ubuntulla n. 80 gigaa ext2-tiedostojärjestelmällä. Osioisin sen kahtia 40 gigaa Debianille ja 40 gigaa Mandrakelle. Mitenkähän tuonkin saa aikaiseksi? 

Levy osioidaan normaalisti. Osioidessa hävitetään kaikki osioilla oleva tieto. Perusosiointityökalu on fdisk.
Asennuksen yhteydessä sitten tehdään tiedostojärjestelmä (esim. ext3).
Molemmat Linux-järjestelmät voivat käyttää yhteistä swap-osiota.

[fossiili]

Taidan asentaa Debian 3.1:n Ubuntun päälle.

Ubuntu onDebian. Erot näiden jakelujen välillä ovat varsin pienet. Ubuntu käyttää osin Debianin vakaata ja osin Debianin testing-tavaraa.

Minulla on viimein hyvä oppikirja Debianista, jossa Ubuntukin mainitaan. Olisi mielenkiintoista tietää, miten Ubuntu on Debiania parempi, jos on.
Ubuntu on hyvä kuuntelija. Näiden nettikeskustelujen jälkeen se eilen häippäsi koneeltani. Aamulla mikro käynnistyi Ubuntun valikolla, missä on myös Suse ja Windows. Kun palasin Suse-surffiretkeltä käynnistääkseni Windowssin käynnistysvalikko oli Susen, eli tilanne on sama kuin ennen Ubuntun asentamista. Omituisinta asiassa on, että Ubuntu pystyi seuraamaan nettikeskusteluja, vaikka se ei minua nettiin päästänytkään 

[juyli]

Minulla on viimein hyvä oppikirja Debianista, jossa Ubuntukin mainitaan. Olisi mielenkiintoista tietää, miten Ubuntu on Debiania parempi, jos on.

Heh, heh. Ei Debian ole Ubuntua parempia -  eikä päinvastoin. Jakelujen ero on vain tuossa filosofiassa. Riippuu siis paljon käyttäjän tarpeista, kumpi näistä sisar-versiosta paremmin kullekin sopii.

[fossiili]

Jakelujen ero on vain tuossa filosofiassa. Riippuu siis paljon käyttäjän tarpeista, kumpi näistä sisar-versiosta paremmin kullekin sopii.

Filosofiasta   Minulla on tieteellinen maailmankatsomus, joskin tietokoneet sitä yrittävät horjuttaa.

Linuxia käyttäisin nettiyhteyksissä. Asennuksen pitäisi pysyä turvallisena ja vakaana ja välttämättömien päivitysten tapahtua 1/2 tai kokonaan automaattisesti.

Nettiriippuvaiset pelit siirtäisin Linukselle ja AmericanArmyn asentaisin. Vaikka minulla on kuvan- ja videonkäsittely jo windowspuolella, kokeilisin sitä myös.

Kaikki muukin paitsi sovelluskehitys kiinnostavat.  Tämä on oma maailmansa.

[Timo Jyrinki]

Jakelujen ero on vain tuossa filosofiassa. Riippuu siis paljon käyttäjän tarpeista, kumpi näistä sisar-versiosta paremmin kullekin sopii.

Filosofiasta   Minulla on tieteellinen maailmankatsomus, joskin tietokoneet sitä yrittävät horjuttaa.

No Debianissa on kyse siitä että jokainen osa itse Debian-jakelua on varmasti vapaata lähdekoodia, jota voi vapaasti muokata, levittää ja käyttää (Debian Free Software Guidelines). Debianin on tarkoitus myös toimia lähes jokaisen tyyppisellä koneella jolle löytyy käyttäjiä, ei vain PC-, PC 64-bit- ja Mac (PowerPC) -koneilla. Debian on kokonaan vapaaehtoisten yhteisön rakentama, eikä sitä hallinnoi mikään yritys.

Ubuntu taas keskittyy enemmän "jokamiehen" (tavallisen tietokoneen käyttäjän, ei välttämättä kokemusta tietotekniikasta tai Linuxista) tarpeisiin. Siinä Debianista viilataan lukuisilla pienillä, mutta tärkeillä muutoksilla sellaista että se on helposti käytettävä alusta saakka. Lisäksi Ubuntussa sallitaan tietyt ei-vapaat komponentit, jotka erikseen merkitään "restricted"-nimellä - tämä sen vuoksi, että esim. useat langattomat verkkokortit tarvitsevat muutamaa ei-vapaata tiedostoa, ja esim. NVIDIA-näyttökorttien omistajat lähestulkoon pakosti tarvitsevat lähdekoodittomat näytönohjainajurit (jotka eivät toimi kuin tietyillä koneilla (PC)). Ubuntu kyllä on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta koska maailma ei ole täydellinen, suostuu se myös joihinkin myönnytyksiin jotta Ubuntu toimisi paremmin tietyillä koneilla ilman säätämistä. Ubuntun takana on varsin jalomielinen Canonical-yritys (jonka takana miljardööri Mark Shuttleworth), ja Ubuntu-julistuksen tuomat tavoitteet, mutta siltikään se ei ole täysin yhteisön tekemä kuten Debian. Ubuntua tekemässä on kuitenkin useita Debian- ja Gnome-kehittäjiä palkattuina, joten se hyödyntää niin Debiania kuin kaikkia muitakin Linux-jakeluita.

Siinäpä se. Ubuntu toimii paremmin suoraan asennuksen jälkeen joillain koneilla ja on jonkin verran "huolitellumpi" ulkonäöltään ja toiminnaltaan, mutta Debian on se vakaa pohja jota ilman Ubuntu ei olisi mahdollinen.

[fossiili]

Kiitokset erinomaisesta Ubuntun esittelystä. Toki tiedän, että huonot ubuntukokemukseni johtuvat sattumasta, vähäisistä tiedoistani  linukstempuista ja ehkä  ATI 9100 käytettynä ostetusta näytönohjaimestani.

[Higgins]

Linuxia käyttäisin nettiyhteyksissä. Asennuksen pitäisi pysyä turvallisena ja vakaana ja välttämättömien päivitysten tapahtua 1/2 tai kokonaan automaattisesti.
Nettiriippuvaiset pelit siirtäisin Linukselle ja AmericanArmyn asentaisin. Vaikka minulla on kuvan- ja videonkäsittely jo windowspuolella, kokeilisin sitä myös.

Kokeiles PcLinuxOssin GamerLinuxia vai mikähän sen nimi oli.. Kuin sinulle tehty...

Hig