Kysymyksiä koskien Ubuntun peruskäyttöä

[Zeikeer]

Ostin puolisen vuotta sitten uuden kannettavan koneen ja siinä tuli vakiona Vista. Ei hyvin pitkään tarvinnut konetta käyttää, kun huomasin, että Vista on todellinen muistisyöppö pienimmilläkin visuaalisilla tehosteissa, ja lisäksi Vista tuntuu nakertavan kiintolevyä koko ajan (ei varmaan ainakaan lisää kiintolevyn elinikää). Myös Microsoftin lupauksia paremmasta tietoturvasta on hankala niellä.

Viime aikoina innostuin kokeilemaan Ubuntu 7.10:ä, osaksi jo sen takia, että halusin nähdä miten se on kehittynyt verrattuna edellisiin kokeilemiini Ubuntun versioihin, ja osaksi sen takia, että halusin nähdä kuinka Ubuntu sopii kannettavalle. Kokemukset ovat olleet positiivisia ja nyt olen varma, että arkikäyttöön (ei sisällä pelaamista) Ubuntu on juuri sopiva käyttöjärjestelmä.


Ja kysymyksiin:

1) Windowsin puolella selaimilla on tapana kerätä kaikenlaista moskaa sivustoilta. Lähes päivittäin saa olla käyttämässä esim. Ad-Awarea tai muuta vastaavaa haittaohjelmien ja mainosohjelmien poistamiseksi. Ja monesti skanneriohjelmilla löytyykin esim. erilaisia haitallisia cookie-tiedostoja. Eikö näiden tiedostojen pitäisi poistua, kun selaimen välimuistin jne. tyhjentää itse selaimesta? Vai miksi Windowsista löytyy kyseistä moskaa välimuistin tyhjentämisen jälkeenkin, ja ennen kaikkea, kertyykö Ubuntuun Firefoxista moskaa jonnekin selaimen välimuistin tyhjentämistoiminnon ulottumattomiin?

2) Jos kävisi niin, että tietokoneeseeni tulisi virus, se ei pystyisi toimimaan Ubuntussa. Mutta entäpä jos virus pääsisi jotenkin käsiksi Windows-osiolle, joka on "/windows" -hakemistossa? Onko tällainen mahdollista ja aiheutuuko siitä vaaraa Windowsille? Ubuntulla kun on kuitenkin kirjoitusoikeus Windows-osiolle.

3) Eikö Ubuntussa tarvitse todellakaan koskaan ajaa eheytystä kiintolevylle? Miten tällainen järjestelmä toimii ja onko tässä järjestelmässä joitakin haittapuolia?


(En löytänyt näihin vastauksia pienen etsiskelyn jälkeen. Pahoittelen, jos kysymykset ovat tyhmiä. )


- Zeikeer

[janne]

Vai miksi Windowsista löytyy kyseistä moskaa välimuistin tyhjentämisen jälkeenkin, ja ennen kaikkea, kertyykö Ubuntuun Firefoxista moskaa jonnekin selaimen välimuistin tyhjentämistoiminnon ulottumattomiin?

ei pitäisi kertyä. tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia kotihakemistonsa ulkopuolelle ja kotihakemistossa softat käyttäytyvät kuten softien linuxeissa kuuluukin, eli kirjoittavat vain omaan hakemistoonsa (jos näin ei olisi homma huomattaisiin hyvin pian).

2) Jos kävisi niin, että tietokoneeseeni tulisi virus, se ei pystyisi toimimaan Ubuntussa. Mutta entäpä jos virus pääsisi jotenkin käsiksi Windows-osiolle, joka on "/windows" -hakemistossa? Onko tällainen mahdollista ja aiheutuuko siitä vaaraa Windowsille? Ubuntulla kun on kuitenkin kirjoitusoikeus Windows-osiolle.

jos virus ei pysty toimimaan linuxissa, ei se pysty toimimaan linuxissa vaikka jossain hakemistossa olisikin windows-asennus.

3) Eikö Ubuntussa tarvitse todellakaan koskaan ajaa eheytystä kiintolevylle? Miten tällainen järjestelmä toimii ja onko tässä järjestelmässä joitakin haittapuolia?

ei tarvitse, kaikki ubuntun käyttämät tiedostojärjestelmät on suunniteltu siten, että ne eivät pirstoudu, muutoin kun tilanteissa joissa levyllä on hyvin vähän tilaa jäljellä. jos tilaa on hyvin vähän, niin silloin eheytyskään ei auttaisi, koska eheytys vaatii jonkin verran kiintolevytilaa. tästä on keskusteltukin jossain ketjussa, joskaan en löydä sitä nyt ihan tähän hätään.

[vkkk]

3) Eikö Ubuntussa tarvitse todellakaan koskaan ajaa eheytystä kiintolevylle? Miten tällainen järjestelmä toimii ja onko tässä järjestelmässä joitakin haittapuolia?

Muihin janne jo tyhjentävästi vastasikin, mutta tätä voisin vielä kommentoida.

Eli kun windows xp käyttää NTFS-tiedostojärjestelmää, Ubuntun vastaava on ext3.
Tämä on ns. "journaloiva" tiedostojärjestelmä, joka ei tämän ominaisuuden vuoksi pirstoudu, eikä sitä tarvitse eheyttää.
Sen vanhempi versio ext2 ei ollut journaloiva, eli sillon eheytys oli tarpeellista Linux maailmassakin. Tämä on kuitenkin jo vuosia sitten haudattua tekniikkaa (onneksi).
Teoriassa journaloiva järjestelmä on tietyntyyppisiä (olisiko se isoja vai pieniä) tiedostoja käsiteltäessä hieman hitaampi. Käytännössä ero on kuitenkin olematon, ja siksi ei ole viisasta miettiä tätä sen enempää.

Vähän niikuin jos pidät huoneesi järjestyksessä aina, niin kaikki löytyy nopeasti, mutta selviät jossain tilanteissa nopeammin vain heittämällä tavarat pitkin lattioita. Jos elää epäjärjestyksessä, niin joskus täytyy kuitenkin siivota, tai tavaroiden löytymiseen alkaa kulua tuhottoman pitkiä aikoja 

[juyli]

Sen vanhempi versio ext2 ei ollut journaloiva, eli sillon eheytys oli tarpeellista Linux maailmassakin. Tämä on kuitenkin jo vuosia sitten haudattua tekniikkaa (onneksi).

Ikävä kyllä tuohon täytyy laittaa pientä (tarpeetonta) kommentinpoikasta. Ext2 ja ext3 erot ovat aika pienet, mutta mm. tuo journasointi on oleellinen.
http://linux.fi/index.php/Ext2
http://linux.fi/index.php/Ext3
Ext3 eroaa ext2:sta kolmella tavalla:
journalointiominaisuudella
H-tree hakemistoindekseillä
Hakemiston sisäisillä tietotyypeillä
Mikäli näitä ominaisuuksia ei huomioida, on ext3-osio myös toimiva ext2-osio.
NTFS-tiedostojärjestelmä pirstoutuu oleellisesti vähemmän kuin levyjärjestelmiksi (korppu/lerppu/pienet kovalevyt) alunperin suunnitellut fat/vfat -tiedostojärjestelmät.
Lisää eri tiedostojärjestelmistä:
http://linux.fi/index.php/Tiedostojärjestelmä
Esimerkkisi huoneen järjestyksestä olisi kerrassaan loistava