Free as speech and beer

[mgronber]

Puutuitko? Vai menivätkö lainaukset sekaisin?

Ohops. Anteeksi. Luulin tuon olleen MikkoJP:n kirjoittamaa. Olen siis samaa mieltä sinun kanssasi ja puutuin nimimerkin MikkoJP väittämiin jotka olivat mielestäni vääriä.

[MikkoJP]

Kupuntu jo vastasikin tähän eli kyllä niitä ohjelmia on.

No kertokaapa mulle Operan ohella muita esimerkkejä ilmaisista, hyvistä closed-source-ohjelmistoista?

Kaipaisin esimerkiksi tekstinkäsittelyä, tietokantoja, taulukkolaskentaa, sivuntaittoa, bibliografiaohjelmistoja sun muuta hyödyllistä, en tekstieditoreita, win-registryn sorkkimisohjelmia tai räiskintäpelejä.

[UbunTux]

Noita suljetun koodin ohjelmia ei pahemmin amd64 oikein saa (tietysti ne yleensä toimimaan saa). Jos Operankin haluaisn asentaa pitäisi käyttää --forcea jne.
Tuli hakattua päätä seinään kun tuli Adobelta aikaisena joululahjana päivitys Flashiin. joka sitten ei enään ollut yhteensopiva Konquerorin kanssa. Piti käydä niiden sivuilta lataamassa kokoelma vanhoja Flasheja (61 Mt). Purkaa nspluginwrapperin asetukset ja asentaa sillä uusiksi. Onpas näiden suljetun koodin ohjelmien kanssa helppoa.
Nvidian ajurien vakaus ei ole kauhean vakuuttavalla tasolla vaikka kyllä niillä pärjää nykyisellä asennuksella.

Ne suljetut ohjelmat ovat minusta siis poikkeusellisen hankalia omalla kokemusella ja eikös ne käännöstiedostotkin pidä lähes poikkeusetta ilmaisohjelmien tapauksessa erikseen asentaa?

[mgronber]

Kupuntu jo vastasikin tähän eli kyllä niitä ohjelmia on.

No kertokaapa mulle Operan ohella muita esimerkkejä ilmaisista, hyvistä closed-source-ohjelmistoista?

Ei erityisen helppo tehtävä kun ei itsellä tuollaisille ole tarvetta.

Periaatteessa Sunin toimisto-ohjelma StarOffice on ilmainen ja vaikka se ilmainen versio on nimeltään OpenOffice.org niin sillä on kuitenkin tausta kaupallisella puolella. Jos Sun ei olisi julkaissut ohjelmaa avoimen lähdekoodin lisenssillä niin olisi hyvin mahdollista että he olisivat julkaisseet siitä yksityiseen käyttöön ilmaisen version. Ymmärrettävästi tämän olemassaolo syö muita yrittäjiä ilmaisten toimisto-ohjelmien markkinoilta.

Hmm... Mitenköhän Googlen toimisto-ohjelmat? Eivätkös nekin ole suljettua koodia?

Tietokantapuolella taitaa ilmaisia olla mm. IBM:n DB2 (DB2 Express-C), CodeGearin InterBase ja Oracle.

Ohjelmointiympäristönäkin taitaa Visual Studiosta olla saatavilla ilmainen versio.

Siinä nyt oli tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja tietokantoja.

[Asmo Koskinen]

Ei erityisen helppo tehtävä kun ei itsellä tuollaisille ole tarvetta.

"In the Linux land 99% of the applications are open source. It is part of the nature of the GNU/Linux community ecosystem to endorse open software. But there are a few applications that are not open and as they fill up a niche, they are pretty popular. Come in and vote for your favorite."

http://www.osnews.com/story.php/15289/Poll-Most-Important-Non-Free-Linux-Application

Yli sata kommenttia:

http://www.osnews.com/comment.php?news_id=15289

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Risto H. Kurppa]

Täällähän olisi mainiota blogitekstiä, ei kukaan olisi halukas koostamaan jotain tällaista pakettia blogiin. Asmo? muep (melkein voi copypasteta tuon sinun pitkän tekstin ? Joku muu?

r

[MikkoJP]

Periaatteessa Sunin toimisto-ohjelma StarOffice on ilmainen ja vaikka se ilmainen versio on nimeltään OpenOffice.org niin sillä on kuitenkin tausta kaupallisella puolella.

Hmm... kelvanneeko esimerkiksi ei-OSS-ohjelmasta kun on kerran avattu? Ei tainnut ohjelma pahemmin suljettuna enää menestyä.

Hmm... Mitenköhän Googlen toimisto-ohjelmat? Eivätkös nekin ole suljettua koodia?

Juu, ovat. Ja ilmeisesti ihan käyttökelpoisia. En vaan tiedä uskaltaisinko tallentaa omia tiedostojani --  vaikkapa seuraavan kirjan käsikirjoitusta --  millekään USA:laiselle palvelimelle. Tai millekään muulle palvelimelle ilman maksullista, allekirjoitettua sopimusta ja selkeyttä vastuukysymyksistä. OSS-ohjelmaan omalla koneella sen sijaan luotan tarpeeksi.

Tietokantapuolella taitaa ilmaisia olla mm. IBM:n DB2 (DB2 Express-C), CodeGearin InterBase ja Oracle.

Kelpuutetaan. Onko näihin GUI vai onko noista pelkkä taustaosa tarjolla ilmaiseksi? Käytetäänkö näitä sitten OpenOfficen tietokantaosalla tai MS Accessilla?

Ohjelmointiympäristönäkin taitaa Visual Studiosta olla saatavilla ilmainen versio.

Ja Borland jakelee 1990-luvun versioita kääntäjistään, C++ ja Turbo Pascalin MS-DOS -versioita ainakin. Tietokonelehtien mukana tulee tietenkin kaiken maailman muistakin ohjelmista vanhentuneita versioita mainostarkoituksissa jaeltuina.

Omat tekstityöläisen tarpeeni joka tapauksessa täyttyvät OSS-ohjelmilla huomattavasti paremmin kuin suljetun koodin ilmaisohjelmilla.

[mgronber]

Periaatteessa Sunin toimisto-ohjelma StarOffice on ilmainen ja vaikka se ilmainen versio on nimeltään OpenOffice.org niin sillä on kuitenkin tausta kaupallisella puolella.

Hmm... kelvanneeko esimerkiksi ei-OSS-ohjelmasta kun on kerran avattu? Ei tainnut ohjelma pahemmin suljettuna enää menestyä.

Ilman sitä suljettua ohjelmaa koko OpenOffice.org:ia ei olisi edes olemassa. Tähän ei kuitenkaan kannata takertua, koska...

Hmm... Mitenköhän Googlen toimisto-ohjelmat? Eivätkös nekin ole suljettua koodia?

Juu, ovat. Ja ilmeisesti ihan käyttökelpoisia.

...tämä kelpasi esimerkiksi. On siis olemassa ilmaisia suljettuja toimisto-ohjelmia.

En vaan tiedä uskaltaisinko tallentaa omia tiedostojani --  vaikkapa seuraavan kirjan käsikirjoitusta --  millekään USA:laiselle palvelimelle. Tai millekään muulle palvelimelle ilman maksullista, allekirjoitettua sopimusta ja selkeyttä vastuukysymyksistä. OSS-ohjelmaan omalla koneella sen sijaan luotan tarpeeksi.

Tällä ei ole mitään merkitystä itse kysymyksen kannalta.

Tietokantapuolella taitaa ilmaisia olla mm. IBM:n DB2 (DB2 Express-C), CodeGearin InterBase ja Oracle.

Kelpuutetaan. Onko näihin GUI vai onko noista pelkkä taustaosa tarjolla ilmaiseksi? Käytetäänkö näitä sitten OpenOfficen tietokantaosalla tai MS Accessilla?

Ei mitään tietoa kun ei minulla ole noille minkäänlaista tarvetta. Osoitin vain että tarjolla on suljetun lähdekoodin tietokantoja ilmaiseksi.

Ohjelmointiympäristönäkin taitaa Visual Studiosta olla saatavilla ilmainen versio.

Ja Borland jakelee 1990-luvun versioita kääntäjistään, C++ ja Turbo Pascalin MS-DOS -versioita ainakin. Tietokonelehtien mukana tulee tietenkin kaiken maailman muistakin ohjelmista vanhentuneita versioita mainostarkoituksissa jaeltuina.

Microsoft jakeleekin tuoretta versiota.

Omat tekstityöläisen tarpeeni joka tapauksessa täyttyvät OSS-ohjelmilla huomattavasti paremmin kuin suljetun koodin ilmaisohjelmilla.

Tälläkään ei ollut mitään merkitystä varsinaisen kysymyksen osalta. Sinä halusit esimerkkejä hyvistä ilmaisista suljetun lähdekoodin ohjelmista ja niitä sinä sait.

[muep]

Täällähän olisi mainiota blogitekstiä, ei kukaan olisi halukas koostamaan jotain tällaista pakettia blogiin. Asmo? muep (melkein voi copypasteta tuon sinun pitkän tekstin ? Joku muu?

r

Minun puolestani tuon laittamani selostuksen saa hyödyntää ihan vapaasti. Itse en sitä ihan tuollaisenaan julkaisisi, vaan hioisin hieman, mutta tällä hetkellä on ollut vähän heikosti aikaa semmoiseen. Joululomien aikana varmaan ehtisin itsekin sitä hienosäätämään.

http://blog.ubuntu-fi.org/2007/paljon-puhuttu-vapaus/

Tuossa on melko tarkalleen samaa aihetta käsittelevä alle vuoden ikäinen blogikirjoitus, joka on ainakin minusta oikein hyvä. Tarvitaanko samasta aiheesta uusi artikkeli aina vuoden välein, vai olisiko parempi liittää joku tyhjentävä selvitys aiheesta johonkin sellaiseen paikkaan, että aloitteleva käyttäjä siihen voisi herkästi törmätä. Vanhoja blogikirjoituksia aika harva tietääkseni jaksaa selailla.

Minusta vapaiden ohjelmien eduista kannattaa kyllä jaksaa tiedottaa aina välillä. Peruskäyttäjä ajattelee harvoin omaa napaansa tai nykyhetkeä pidemmälle, jolloin he herkästi näkevät vain ohjelman välittömät hankita- ja käyttökustannukset. Ubuntunkin olemassaolon nykymuodossaan mahdollistaa kuitenkin vain se, että riittävän monet ovat ymmärtäneet vapaiden ohjelmien merkityksen laajemmalti. Pelkistä freeware-ohjelmista samanlaisen valmiin kokonaisuuden koostaminen yhtä hyvillä käyttöehdoilla olisi mahdotonta.