Kyllä sillä ohjelman lisenssillä on ihan oikeasti väliä. Vapaassa ohjelmassa on hyvin paljon sellaisia etuja, joita ei tule ihan heti ajatelleeksi, ja joita tästäkin viestistä varmaan jää puuttumaan. Koetan nyt kuitenkin joitain listata. Otin tässä pohjaksi vapaan ohjelman määrittelevät neljä vapautta, jotka jokaisen vapaan ohjelman täytyy käyttäjilleen antaa.
Vapaus 0: ohjelman käyttäminen
Eli ohjelmaa saa käyttää. Aina. Ei vain ja ainostaan silloin, kun se ohjelman tekijänoikeuden haltijaa sattuu miellyttämään. Vapaata ohjelmaa saa käyttää kotona omiin tarkoituksiin, tai vaikka 10000 ihmistä työllistävän firman jokaisessa työasemassa. Ei tarvitse kysyä lupia keneltäkään. Tämän vapauden edut ovat varmaan peruskäyttäjälle kaikkein selkeimmät, sillä valitettavan usein ihmiset näkevät vapaat ohjelmat lähinnä ilmaisina ohjelmina, vaikka muitakin etuja niissä on. Pelkästään vapaus käyttää ei kuitenkaan usein ole riittävä, esimerkiksi haluttaessa kääntää ohjelma tai sovittaa se uudelle tietokonearkkitehtuurille tai käyttöjärjestelmälle.
Vapaus 1: ohjelman tutkiminen ja muokkaaminen
Monen ei-vapaan ohjelman lisenssi kieltää suoraan ohjelman sisäisen toiminnan tutkimisen. Lisäksi niiden lähdekoodi on harvoin saatavilla, joten tutkiminen pitäisikin tehdä tutkimalla ohjelman binäärimuodossa jaettavaa versiota. Myös muokkaaminen on tavallisesti kielletty, mutta tottakai suljettujen ovien sisällä kaikkia ohjelmia voi jossain määrin purkaa, kunhan ei kerro väärille tahoille.
Vapaata ohjelmaa saa tutkia, ja se on yleensä jopa suositeltavaa. Esimerkiksi vapaan ohjelman käyttämää algoritmia jonkin haastavan asian suorittamiseen voisi käyttää joku toinenkin projekti, eikä välttämättä tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan. Vapaata ohjelmaa saa myös tutkimisen ohessa muokkailla ja kehitellä paremmin omia käyttötarkoituksia vastaavaksi, jos siihen näkee tarvetta.
Vapaus 2: ohjelman kopioiminen
Jos ohjelmaa ei saisi kopioida eteenpäin, ei esimerkiksi Ubuntun kaltainen Linux-jakelupaketti olisi mahdollinen. Ei-vapaissa ohjelmissa on tavallisesti rajoitettu ohjelman kopiointia, vaikkakin freeware-tyyppisissä ohjelmissa tämä ei ole välttämättä kovin tavallista. Osa niistäkin silti, syystä tai toisesta, (yrittää) pakottaa käyttäjänsä lataamaan kyseisen ohjelman vain esimerkiksi sen omilta kotisivuilta, olivatpa ne esimerkiksi kuinka hitaat tai mainoksilla täytetyt tahansa.
Tällaisia ongelmia vapaissa ohjelmissa ei ole. Kopioida saa, eikä se ole edes paheksuttavaa, päinvastoin. Vapaata ohjelmaa saa kopioida kenelle tahansa, milloin vain.
Vapaus 3: ohjelman muokatun version levittäminen
Sen lisäksi, että vapaata ohjelmaa saa muokata, saa muokattuja versioita myös levittää. Varsinkin tämä vapaus puuttuu melkein kaikista ei-vapaista ohjelmista. Tämän vapauden ansiosta Linux-jakeluiden kehittävät voivat esimerkiksi korjata ohjelmissaan olevia tietoturvapaikkoja tai julkaista ohjelmista omalle jakelupaketille räätälöityjä versiota.
Vaikutuksia
Ei-vapaasta ohjelmasta voi joutua luopumaan esimerkiksi seuraavista syistä:
-Ei varaa hankkia lisenssiä (jos maksullinen ohjelma)
-Laitteiston vaihtuminen
-Käyttöjärjestelmän vaihtuminen
-Käyttöjärjestelmän päivittäminen
-Ohjelman lisenssin muuttuminen
-Ohjelman kehityksen päättyminen
-Oman käyttötavan muuttuminen (esim. ilmainen vain kotikäytössä)
-jne
Vapaata ohjelmaa vastaavat ongelmat eivät koske. Vaikka itse ohjelman alkuperäistä kehittäjää ei niin kiinnostaisi tehdä, voi aina joku innokas tehdä tarvittavat muutokset esimerkiksi ohjelman siirtämiseksi uudelle laitealustalle tai sovittamiseksi uuteen käyttöjärjestelmän versioon. Mikäli vapaa ohjelma vaihtaa lisenssiä, voi sen aiemman version kehitystä jatkaa, ja pitää sen vapaana. Näin kävi esimerkiksi Xorg:n kehityksen kanssa.
Ohjelman suomennoksiin ohjelman vapaus liittyy myös. Yleensä ohjelman mukan toimitettavat datatiedostot kuuluvat kyseiseen ohjelmaan, joten jos niiden muokkaaminen ei ole sallittua ja ohjelma ei tue lokalisointia erittäin hyvin, ei sille pystytä lisenssiä noudattaen tekemään suomennoksia ilman ohjelman tekijän myötävaikutusta.
Lyhyellä tähtäimellä ohjelman vapaus ei ole niin suuressa määrin tärkeä kuin hieman laajemmassa vinkkelissä tarkasteltuna. Jos todellakin ei osaa ajatella asiaa sen pidemmälle, kuin että miten nyt saisin helpoiten jonkin homman tehtyä, niin suljettu ohjelma on usein ihan yhtä hyvä ratkaisu kuin vapaakin. Pidemmällä tähtäimellä vapaan ohjelman käyttäminen ja tukeminen kannattaa, sillä sitä kautta ohjelma kehittyy. Isolla vaivalla kehitettyä vapaata ohjelmaa ei voida ottaa käyttäjäyhteisöltä pois, toisin kuin suljettu voidaan hyvin helpostikin. Tämän vuoksi vapaisiin ohjelmiin panostaminen kannattaa. Itse en esimerkiksi Operaa käytä juuri siitä syystä, sillä mielestäni aivan riittävän suuressa määrin yhtä hyviä vapaitakin vaihtoehtoja on. Opera on tällä hetkellä ilmainen, mutta epäilisin, että mikäli se joskus olisi se käytetyin selain ja jos Microsoftin määräävä asema olisi hävinnyt, se ei välttämättä enää ilmaisenakaan pysyisi.
Nyt alkaa olla jo hieman kiirus, ja tuli tästä loppupätkästä vähän sekava, mutta toivottavasti tämä nyt vähän selvitti sitä, miksi ohjelman vapaus on tärkeä. Itselleni se on arvo siinä missä esimerkiksi ohjelman suorituskyky tai ominaisuuksien määrä. Jotkut sanovatkin, että "Freedom is a feature".
Aihe: Free as speech and beer (Luettu 8797 kertaa)
