Miten rootiksi Ubuntuun

[fossiili]

Kokeilemani distrot ovat asennuksen aikana kysyneet rootin eli pääkäyttäjän salasanaa. Ubuntu 5.10 ei kysynyt eikä mitenkään asiasta maininnut.

Miten pääkäyttäjä luodaan Ubuntussa?

On neuvottu, kirjoita "sudo su". Silloin Ubuntu kysyy minulta salasanaa, joka muka olisi käyttäjä fossiilin oma. Ei kelpaa Ubuntulle. Aivan saman ongelman kohtaa muissa diostroissa hyvin toimiva "su". Kysyy salasanaa.

man-ohjeen mukaan sudo antaa leikkiä toista käyttäjää ja ilmeisesti "sudo su" leikkiä superjuuseria. Miten tämä eroaa siitä, että kirjoittaa "su". Kaippa kummassakin tapauksessa ah niin luotettavan linuksin pitää varmistaa, että naputtelija on touhuun oikeutettu?

[_Pete_]

Kokeilemani distrot ovat asennuksen aikana kysyneet rootin eli pääkäyttäjän salasanaa. Ubuntu 5.10 ei kysynyt eikä mitenkään asiasta maininnut.

Miten pääkäyttäjä luodaan Ubuntussa?

On neuvottu, kirjoita "sudo su". Silloin Ubuntu kysyy minulta salasanaa, joka muka olisi käyttäjä fossiilin oma. Ei kelpaa Ubuntulle. Aivan saman ongelman kohtaa muissa diostroissa hyvin toimiva "su". Kysyy salasanaa.

man-ohjeen mukaan sudo antaa leikkiä toista käyttäjää ja ilmeisesti "sudo su" leikkiä superjuuseria. Miten tämä eroaa siitä, että kirjoittaa "su". Kaippa kummassakin tapauksessa ah niin luotettavan linuksin pitää varmistaa, että naputtelija on touhuun oikeutettu?

Yksittäisen käskyn voi suorittaa pääkäyttäjän oikeuksin näin:

sudo <käskynnimi>

esim:

sudo gedit /etc/X11/xorg.conf

Applications valikon alla jossain on "menu editor". Tällä voi säätää mitä menuissa näkyy ja voi laittaa aktiiviseksi System tools -> root terminal kohdan, jolla saa auki juurikin root terminal, mikäli sellasta oikeasti tarvii.

Saman saa aikaiseksi komentamalla terminaalissa:

sudo -i

ja sudo siis kysyy sen suorittavan käyttäjän salasanaa, ei root:n. sudo komennon suorittajalla pitää olla tarvittavat oikeudet, jotta suoritus sallitaan. Käytä sudo hakua foorumilla niin löydät keskustelua siitä.

[juyli]

Miten pääkäyttäjä luodaan Ubuntussa?

On neuvottu, kirjoita "sudo su". Silloin Ubuntu kysyy minulta salasanaa, joka muka olisi käyttäjä fossiilin oma. Ei kelpaa Ubuntulle.

Ubuntussa ei siis ole aktivoitu root-tunnusta. Kaikki huoltotoimenpiteet voidaan toteuttaa sudo-komennolla. Root-tunnus toki voidaan aktivoida. Se ei yleensä ole järkevää eikä tarpeellista, mutta sudo passwd (annetaan se super-käyttäjän salasana), jonka jälkeen kysytään aktivoitavan root-tunnuksen haluttu salasana.

[fossiili]

Kiitos selityksestä. Olen mikroni ainoa käyttäjä, joten en tietenkään tarvitse erillistä pääkäyttäjää. Täytyy muistaa olla varovainen sudoessa!
Miten laitan Ubuntun poikani ja pojanpoikani koneeseen, jos en halua päästää pikkupoikia ja niiden kavereita tekemään pahoja Ubuntulle?

[LittleLion]

Kiitos selityksestä. Olen mikroni ainoa käyttäjä, joten en tietenkään tarvitse erillistä pääkäyttäjää. Täytyy muistaa olla varovainen sudoessa!
Miten laitan Ubuntun poikani ja pojanpoikani koneeseen, jos en halua päästää pikkupoikia ja niiden kavereita tekemään pahoja Ubuntulle?

Asennat Ubuntun ja asennettaessa, kun kysytään käyttäjätunnusta niin teet sen tunnuksen, jolla teet ylläpito hommi koneelle. Sitten teet noille muille käyttäjille omat tunnukset koneelle ja et laita heitä admin ryhmää, jolloin he eivät voi käyttää sudoa.

[simohell]

Miten pääkäyttäjä luodaan Ubuntussa?

On neuvottu, kirjoita "sudo su". Silloin Ubuntu kysyy minulta salasanaa, joka muka olisi käyttäjä fossiilin oma. Ei kelpaa Ubuntulle.

sudo su (silloin kun aktiivisella käyttäjällä on  sudo:n käyttämiseen oikeudet ja käyttäjä antaa salasanansa kysyttäessä) siirtyy käyttämään shelliä root-tunnuksella

Koodia: [Valitse]

simohell@Ubuntu:~$ sudo su
Password:
root@Ubuntu:/home/simohell#
Lopputulos on siis täysin sama, kuin järjestelmässä jossa on aktiivinen root-tunnus ja käyttäjä antaa komennon su. Erona on se että sudo su kysyy käyttäjän tunnusta.

Ubuntussa ei siis ole aktivoitu root-tunnusta. Kaikki huoltotoimenpiteet voidaan toteuttaa sudo-komennolla. Root-tunnus toki voidaan aktivoida. Se ei yleensä ole järkevää eikä tarpeellista, mutta sudo passwd (annetaan se super-käyttäjän salasana), jonka jälkeen kysytään aktivoitavan root-tunnuksen haluttu salasana.

Ja Jos haluaa aktivoimisen jälkeen deaktivoida käyttäjän root:
sudo passwd -l root
(Suosittelen. Itse pidin aikaisemmin roottia päällä tottumuksesta mutta lopetin jokin aika sitten. Rootin käyttämiselle ei ollut mitään syytä)

Englanniksi perusteluja Ubuntun käytännölle löytyy alta
https://wiki.ubuntu.com/RootSudo

[fossiili]

Yksittäisen käskyn voi suorittaa pääkäyttäjän oikeuksin näin:

sudo <käskynnimi>

Mikähän meni vikaan?

Tarkoitukseni oli editoida tiedostoa /etc/X11/xorg.conf. Voin katsella sitä vi-editorilla, mutta minulla ei ole kirjoitusoikeuksia, joten:

Koodia: [Valitse]

fossiili@Ukin-ubuntu:/etc/X11$sudo chmod u=rwx xorg.conf
sudo: unable to lookup Ukin-ubuntu via gethostbyname
Elikkä Linuks vastaa ihan selvällä, joskin huonosti kirjoitetulla englannilla. Sama viesti tulee yritin melkein mitä tahansa. "Ukin-ubuntu" on tietokoneelle antama nimi, jota asennusohjelma kysyi.

PS: Miten code-laatikon tekstin saa isommaksi? - ei tehoa.

[janne]

Mikähän meni vikaan?

Tarkoitukseni oli editoida tiedostoa /etc/X11/xorg.conf.

kirjoititko sudo gedit /etc/X11/xorg.conf?

Voin katsella sitä vi-editorilla,

osaatok varmasti käyttää vi-editoria?

mutta minulla ei ole kirjoitusoikeuksia, joten:

Koodia: [Valitse]

fossiili@Ukin-ubuntu:/etc/X11$sudo chmod u=rwx xorg.conf
sudo: unable to lookup Ukin-ubuntu via gethostbyname

järjestelmä konffitiedostojen oikeuksia ei ihan oikeasti ole järkevää muutta. sinulla on kirjoitusoiekudet jos käynnistätä haluamasi editorin sudoa käyttäen.

tuo virheilmoitus puolestaan viittaisi siihen, että /etc/hosts -tiedostossa ei ole koneesi nimeä vastaavaa entryä.

Elikkä Linuks vastaa ihan selvällä, joskin huonosti kirjoitetulla englannilla. Sama viesti tulee yritin melkein mitä tahansa. "Ukin-ubuntu" on tietokoneelle antama nimi, jota asennusohjelma kysyi.

kokeile lisästä em. tiedostoon, sen rivin joka alkaa 127.0.0.1 loppuun välilyönti ja tuo koneesi nimi.

PS: Miten code-laatikon tekstin saa isommaksi? - ei tehoa.

veikkaan, että se on ihan foorumin määrityksissä, eikä siihen pysty käyttäjä vaikuttamaan. itselläni on tosin määritelty selaimeen käytetyn fontin minimikoko, jolloin code-lohkonkin teksti on vähintään sen määrittelemäni kokoista.

[fossiili]

Kirjoititko sudo gedit /etc/X11/xorg.conf?
 Osaatko varmasti käyttää vi-editoria?

Katselin ko. tiedostoa vi-editorilla, joka oli olemassa jo 20 vuotta sitten BSD-Unixissa. Olisin käyttänyt sitä pienen muutoksen tekemiseen, muuttanut ati-ohjaimen vesaksi. Se minun kehoitettiin tekemään, koska Ubuntu ei suostu avaamaan kaikkia ikkunoita.

Tuo virheilmoitus puolestaan viittaisi siihen, että /etc/hosts -tiedostossa ei ole koneesi nimeä vastaavaa entryä. Kokeile lisätä em. tiedostoon, sen rivin joka alkaa 127.0.0.1 loppuun välilyönti ja tuo koneesi nimi.

Jälleen yksi sotku Ubuntussa, josta on vaikea saada selvää. Yritin asentaa Ubuntun käyttäjälle fossiili. Kun asennusohjelma kuitenkin kysyi koneelle nimeä, piti jotain keksiä.  Mikä sen tehtävä on?

[fossiili]

kirjoititko sudo gedit /etc/X11/xorg.conf?

Onko Gedit tai Kedit ohjelmia, joille ainoastaan on pyhitetty oikeus käsitellä konfigurointitiedostoja?

Löytyy neliökilometreittain ohjetiedostoja yms. tauhkaa Linuksista ja Ubuntustakin. Kaipaisin kunnollista yhtenäistä esitystä Debian/Ubuntu linuksista. Onko sellaista?

[juyli]

Onko Gedit tai Kedit ohjelmia, joille ainoastaan on pyhitetty oikeus käsitellä konfigurointitiedostoja?

Voit käyttää, mitä editoria haluat. Ja kyllä tuo vi eli vim toimii. Mutta kuten jo
Janne kertoi, vaaditaan tietenkin tuo komento sudo vi <polku/tekstitiedoston.nimi>
Toki, kun oikeuksia ko. tiedostolle olet muuttanut (ei suositeltavaa), saa sitä käpisteltyä nekin, joille oikeudet käpistelyyn on annettu.

Löytyy neliökilometreittain ohjetiedostoja yms. tauhkaa Linuksista ja Ubuntustakin. Kaipaisin kunnollista yhtenäistä esitystä Debian/Ubuntu linuksista. Onko sellaista?

Hunger, Steve
Teos    Debian GNU/Linux bible / Steve Hunger
Julktiedot    Indianapolis : Hungry Minds, 2001
Huomautus    englanti

Krafft, Martin F.
Teos    The Debian system : concepts and techniques / Martin F. Krafft

Lisäksi toki kannattaa kurkata, mitä DataClub tarjoaa:
http://www.dataclub.fi/main.php

Mutta Debian on ihan perus-Linux. Ja RUTE on netistä imuroitava opas Linux-käyttöön:
http://www.chongluo.com/books/rute/
Rute on aivan yleiskäyttöinen ja toimii kaikkien Linux-jakelujen kanssa.

Lisäksi jokaisen Linux-jakelun oheen on saatavilla satoja Megoja dokumentteja (esim. hakemisto /usr/doc). Nykyisin vain harva tuntuu niitä noutavan, lukemisesta puhumattakaan. Ja siksi nämä palstat alkavat näyttämään pelkkältä käyttöopastukselta ja vastauksiksi kysymyksiin, jotka löytyisivät RTFM:sta.

[janne]

Katselin ko. tiedostoa vi-editorilla, joka oli olemassa jo 20 vuotta sitten BSD-Unixissa. Olisin käyttänyt sitä pienen muutoksen tekemiseen, muuttanut ati-ohjaimen vesaksi. Se minun kehoitettiin tekemään, koska Ubuntu ei suostu avaamaan kaikkia ikkunoita.

vi on hyvä editori, käytän itsekin vimiä, mutta aloittelijalle se on ehkä hitusen pelottava. ilmeisesti kuitenkin osaat käyttää sitä koska tunnet sen.

Tuo virheilmoitus puolestaan viittaisi siihen, että /etc/hosts -tiedostossa ei ole koneesi nimeä vastaavaa entryä. Kokeile lisätä em. tiedostoon, sen rivin joka alkaa 127.0.0.1 loppuun välilyönti ja tuo koneesi nimi.

Jälleen yksi sotku Ubuntussa, josta on vaikea saada selvää. Yritin asentaa Ubuntun käyttäjälle fossiili. Kun asennusohjelma kuitenkin kysyi koneelle nimeä, piti jotain keksiä.  Mikä sen tehtävä on?

kyseessä ei ole varsinaisesti sotku, vaan hommaan vaikuttaa aika paljon se, että monet ohjelmat toimivat ongelmitta verkon yli ja kommunikoivat muutenkin sockettien välityksellä. kun sockettia avataan, yritetään yhteyttä ottaa tietysti siihen omaan koneeseen ja koska koneen nimeä ei varmastikaan löydy DNS-palvelimelta, pitää sen olla hosts-tiedostossa jotta kone osaa selvittää triviaalisti sitä vastaavan IP-osoitteen. jos nimeä vastaavaa IP-osoitetta ei löydy, ei sockettiakaan voida luoda -> ongelmia ja hitautta.

mitä tuohon kirjasuosituksiin tuli, niin törmäsin tänään uutiseen, että  O'Reilly on julkaissut netissä vapaasti luettavaksi kirjansa Learning Debian GNU/Linux. kirja on vuodelta 1999, joten sitä voi pitää tietyiltä osin antiikkina, mutta varmasti sieltä hyödyllistäkin tietoa löytyy:
http://www.oreilly.com/catalog/debian/chapter/book/

kuitenkin, koska debian/ubuntu eroavat muista *NIXeista (jotakuinkin) vain paketinhallinnan ja konffitiedostojen sijainnin suhteen, suosittelen edelleen hyvin lämpimästi kirjaa Essential System Administration:
http://www.oreilly.com/catalog/esa2/

jonka voi löytää tuurilla jostain suomennettuna, nimellä UNIX - Tehokäyttäjän opas.

[fossiili]

"UNIX - Tehokäyttäjän opas" haulla ja sama englanniksi haulla löytyy netistä paljon juttua. Itse kirjan kohdalla "loppuunmyyty". Pohjoisten kirjastojen haulla ei löydy mitään.
Olen kyllä lainannut useitakin Linux-tehokäyttäjän oppaita kirjastoista, mutta ei ne ole minuun tehonneet.

" Learning Debian GNU/Linux" on senniminen kirja, että kaivaisin heti eurulaiset taskusta, jos se olisi ostettavissa. Valitettavasti vaimoni ei anna minun hankkia luottokorttia, vaikka aviovaimon kuuluisi luottaa mieheensä. Joskus joku ystävällinen ihminen on ostanut minulle Netistä sotapelin ja maksoin hänelle.  Varmaan Amozonien kirjakaupassa on joku Debian tms. kirja? Minun ei kannata etsiä kun en kuitenkaan voi ostaa.

[janne]

" Learning Debian GNU/Linux" on senniminen kirja, että kaivaisin heti eurulaiset taskusta, jos se olisi ostettavissa. Valitettavasti vaimoni ei anna minun hankkia luottokorttia, vaikka aviovaimon kuuluisi luottaa mieheensä. Joskus joku ystävällinen ihminen on ostanut minulle Netistä sotapelin ja maksoin hänelle.  Varmaan Amozonien kirjakaupassa on joku Debian tms. kirja? Minun ei kannata etsiä kun en kuitenkaan voi ostaa.

onhan noita kirjoja varmasti dataclubilla tai/ja bopoklussallakin, puhumattakaan paikallisista kirjakaupoista. ovat varmsti valmiita tilaamaankin. tosin itse en ainakaan tilaisi tuota kyseistä kirjaa, koska se on oikeasti sen verran vanha, ja ne paikkansa pitävät tiedot saa tosiaan luettua ilmaiseksi tuosta nettiversiosta.

[fossiili]

onhan noita kirjoja varmasti dataclubilla tai/ja bopoklussallakin,

Löysinkin Dataclubilta hakusanalla Debian "Debian Gnu/Linux 3.X Bible (2004)", saatavissa tilauksesta.

Kuitenkin minulle sopii paremmin "Debian Gnu/Linux for Dummies (2000)". Kirja on ikivanha, mutta niin olen minäkin.

puhumattakaan paikallisista kirjakaupoista

Täälläpäin kirjakaupat keskittyvät myymään Päätaloa.

[fossiili]

O'Reilly on julkaissut netissä vapaasti luettavaksi kirjansa Learning Debian GNU/Linux. kirja on vuodelta 1999

Hyvä kirja. Miten sen kokonaisuutena (html) imuroisi, niin että sen ilman katkovaa nettiyhteyttä voisi kätevästi lukea?

[janne]

O'Reilly on julkaissut netissä vapaasti luettavaksi kirjansa Learning Debian GNU/Linux. kirja on vuodelta 1999

Hyvä kirja. Miten sen kokonaisuutena (html) imuroisi, niin että sen ilman katkovaa nettiyhteyttä voisi kätevästi lukea?

wgetillä saattaisi ainakin onnistua kuten myös httrackilla. itse asiassa firefoxille taisi olla joku httrackia käyttävä extensionkin olemassa, olisiko se nyt sitten ollut spiderzilla tai joku vastaava.

[fossiili]

wgetillä saattaisi ainakin onnistua

Kirjoitin " wget -r http://www.oreilly.com/catalog/debian/chapter/book/", jolloin vaikutti siltä, että meinasi tulla rekursiivisesti koko Oreillyn kirjaluettelo. Ainakin käsky löytyi ja toimi, oikea käyttö vielä selviää.  Kai tämän saa tehtyä Windowssisssakin, mutta en ole viitsinyt selvittää jaa nyt opin sen Linuksissa 

Kiitos!

[fossiili]

Lisäksi jokaisen Linux-jakelun oheen on saatavilla satoja Megoja dokumentteja (esim. hakemisto /usr/doc). Nykyisin vain harva tuntuu niitä noutavan, lukemisesta puhumattakaan. Ja siksi nämä palstat alkavat näyttämään pelkkältä käyttöopastukselta ja vastauksiksi kysymyksiin, jotka löytyisivät RTFM:sta.

Viimeiset 10 vuotta on ohjelmien mukana ollut koneelta luettavana kattavakin dokumentointi. Lisäksi kauan on toiminut Unixin man käsky. Valittavasti ne neuvovat tehokkaasti sellaista käyttäjää, joka valmiiksi tietää mitä etsii. Aloittelija tarvitsee ensin hyvän johdatuksen ja kuvauksen koko järjestelmästä. Hänen pitäisi saada rauhassa miettiä ja sulatella ja välillä kysäistä. Tällaiseen oppimiseen on harvoin tilaisuutta.

Pitkää tekstiä on vaikea lukea kuvaputkelta. Harvalla on käytettävissä nopea ja hiljainen laaserkirjoitin. Siksi kunnon kirja on tarpeen, vaikka se olisi hiukan vanhentunutkin.

Keskustelufoorumi kuten tämä, on hieno paikka. Yrittäkää kestää tyhmyydet ja purnaukset ja kiittämättömyys. Teette arvokasta työtä!