Kirjoittaja Aihe: Milloin linux alkaa oikeasti tukea laitteita jotta olisi realistinen vaih.eht  (Luettu 22216 kertaa)

jake

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1262
    • Profiili
Varmasti näin mutta ajattelin nyt tässä aiheessa lähteä siitä että milloin linux voisi olla todellinen vaihtoehto kaikille, että tämä laitteistotuen puute tässä mielestäni eniten hiertää.

no mitäs laitetta ei tueta?

Voisin kertoa , että useimpia ei tueta...esim. WLAN -kortit, ; ATI-näytönohjaimet, JNE...



ATI:sta en tiiä, kun käytän nVidiaa ...ehkä juuri tuosta ylläkerrotusta syystä, mutt kova yritys sillä ATI:llakin uutisten mukaan on saada linux-tukensa kuntoon. Ilmeisesti tarvetta ois... tuskin se muuten.

Ja toiseks, kyll mä ainakin tolla Nokian N810:llä saan langattomat yhteydet hyvin toimiin. Oon tännekin jonkun viestin lähettänyt. Se on tietääkseni linux-masiina eikä siinä muita yhteyksiä maailmalle juur oo kuse wlan...

Joten yhä enempi ja enempi, niinku esim gps-laitteet, ym toimii linuxilla :)
ettet vaan alkas hermostuun kun MS:n ylivalta murenee hiljaksiin... ;)

Kun toi viestis vaikuttaa noinkin paljon pelkältä provosoinnilta, niin epäilen sun 'majailevan' lähellä Mikkisoftaa ja suosittelen työpaikan ja asenteiden tarkistamista mitä pikemmin. Nimittäin, jos viiden vuoden kuluttua aiot olla tietotekniikka-alan hommissa, niin windows-tieto-taito ei enää riitä. Pitää hallita myös linux ja avoimet järjestelmät ja sitäpaitsi vieläpä hyvin.

Kaikille avoin standardi antaa mahdollisuuden valita itselle sopivin ohjelmisto käyttöön.
Millään taholla ei ole oikeutta pakottaa muita käyttämään jotain tiettyä sovellusta tietojen vaihdossa.
"Valitsin siis avointa standardia noudattavat sovellukset, esim: OpenOffice, Firefox ja tiett

janne

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5150
    • Profiili
nimimerkille w11r1 ei riittänyt trollaus täällä, vaan piti laittaa yksityisviestiä minullekin. vastaan siihen kuitenkin siihen nyt tällä julkisella puolella, jotta vastus 'hyödyttää' muitakin. itse asiassa vastauksessa ei ole edes mitään, mitä ei olisi sanottu jo useaan kertaan jos niitä vastauksia olisi jaksanut lukea...

Lainaus
Oliskos Janne osittain kysymys myös siitä ,että  Linux- kehittäjät eivät aivan pysy kelkassa mukana..
eli pitäisi käyttää myös windows-järjestelmää , jotta voi sitä kritisoida...

en ymmärrä missä linux-kehittäjät eivät pysy mukana ja miksi pitää käyttää windowsia? sen mitä minä olen windowsia kritisoinut, olen tehnyt sen tiedon pohjalta mitä olen opiskellessa ja työelämässä saanut. vistaa en ole koskaan käytänyt, enkä osaa siitä mitään sanoa, enkä ole sanonut.

Lainaus
Tuo pahin on minusta kun jokin laite kuitenkin jo toimii sekä windows/ linux ympäristössä
niin SINÄ ja muut gurut edelleen syytätte toimittajia ongelmista... ??
Miksi näin?

koska ongelma voi silti olla laitetoimittajassa.

Lainaus
Olen törmännyt useaan laitteeseen , joka ei toimi Linux-alustalla ja edelleen väitetään
että laitetoimitttajasaa on jotain vikaa... ???

niin, kertauksen vuoksi siis vielä kerran...
laitevalmistaja tekee laitteen. jotta laitetta voisi käyttää, pitää sillä olla ajurit joten laitevalmistaja tekee sellaiset. yleensä laitevalmistaja on laiska ja tekee ajurit vain yhdelle käyttöjärjestelmälle, mahdollisesti parille eri versiolle siitä. kun rauta ja ajurit ovat valmiina, tuotetta voidaan myydä.

pysähdytään hetkeksi kertaamaan... kuka teki ajurit? laitevalmistaja. jos windowsille on ajurit ja laitevalmistaja on tehnyt ne ja linuxkehittäjät saavat laitteen käsiinsä vasta kun laite on kaupoissa, miten linuxkehittäjät pystyvät saamaan ajurin valmiiksi ja mukaan kaikkiin eri distroihin samalla hetkellä kuin laite tulee markkinoille? jos linuxin ajurit saadaan valmiiksi myöhemmin, ketä jäljessä linux-kehittäjät ovat? eivät ainakaan windows-kehittäjiä, koska windows ei tarjoa ajureita, vaan laitevalmista tekee sen.

laitevalmistaja voisi halutessaan antaa rautaa tai speksejä kehitysvaiheessa linux-kehittäjille, jotta linux ajurit olisivat valmiit, kun tuote tulee ulos. jos he eivät anna tuotteesta mitään tietoa ja eivät tee itse ajureita, kenen syy on, ettei ajureita ole olemassa?

sattumoisin kaikki laitevalmistajat eivät myöskään tarjoa laitteidensa speksejä, jotta ajurien kehittäminen olisi ylipäätään mahdollista järkevällä vaivalla. jos joku kuitenkin näkee vaivaa ja käyttää ajurin kehitykseen ns. 'reverse engineering' -tekniikoita, on laitevalmistaja edelleen ääliö, vaikka laite toimisikin linuxissa.

vaihtoehtoina on yleensä seuraavat...

jos speksit ovat avoimia kehittäjille, ajurit tehdään.

jos ajurit tarjotaan avoimena ja ne on mahdollista lisätä kerneliin, niin laite toimii linuxissa hyvin suurella todennäköisyydellä pitempään kuin windowsissa (minulla on ainain kolme laitetta, joita ei ole tuettu enää xp:ssä, joitain ei edes w2k:ssa ja ne toimivat moitteetta linuxissa edelleen).

jos ajurit tarjotaan ainoastaan binäärinä ja niiden lisenssi tarjoaa mahdollisuuden levittää niitä jotenkin fiksusti paketinhallinnan kautta. ajurti tulevat mukaan distroihin, mutta niiden vakaudesta ei ole takeita eikä kukaan, niitä valmistanutta firmaa lukuun ottamatta, pysty korjaamaan niistä bugeja.

jos ajurit tarjotaan ainaostaan binäärinä ja niiden levittäminen kielletään, joutuu ajurit lataamaan itse ja joko kääntelemään koodia tai mahdollisesti ajamaan jotain (yleensä aika hirveitä) asennusscriptejä miltei aina kun kerneli päivittyy merkittävästi.

jos firmaan ei kiinnosta pätkääkään saada laitetta toimivaksi linuxissa, he eivät tarjoa mitään linuxille tai sen kehittäjille. tällöinen ajurit joko tehdään hitaasti tai jätetään tekemättä, koska laite on muutenkin huonoimmasta päästä ja suorittaa osan toiminnoistaan softalla. nämä jälkimmäiset laitteet ovat kyllä halpoja, mutta yleensä myös huonoja windows-käytössä ja niiden tuki windwos-versioiden välillä on olematonta.

mutta siis, ei tästä tämän enempää. jos joku ei halua ymmärtää mistä on kyse ja jatkaa itkemistä siitä, kuinka linux on 'jäljessä' kun ei tarjoa ajureita kaikelle raudalle välittömästi kun se tulee kauppoihin,  niin siitä vaan. minun kiinnostukseni osallistua 'keskusteluun' on äärimmäisen vähäistä.
Janne

Daneli

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1037
  • Red Hat Chili Peppers
    • Profiili
    • www.daneli.org
MIelestäni LInux-tuettuja rautoja saa kaupasta. Linux on yhtä hyvä kuin winukakin silloin kun kone kootaan käyttöjärjestelmän mukaan. Maailmasta löytyy paljon rautaa jota vista ei esimerkiksi tue.

Linux-koneeseen saat varmasti kaikki tartvitsemasi raudat kunhan enen ostopäätöstä varmistat sen sopivuuden, ihan samalla lailla kuin microsoftin käyttisten kohalla. Maailmasta löytyy rautaa jota microsoft ei tue yhtä lailla kuin Linuxiinkin. Eri asia on että jos vanhaa winukka konetta vaihtaa lInux koneeseen, silloin ei puhuta vaihtoehdosta tai paremmuudesta. Asiaa voisi verrata siihen että vaihdat Ladan LandCruiseriin ja yrität asentaa Ladaan LAndCruiserin konetta sisälle. Ei Sovi ei sit millään ilman kikkailuja, Linux on jo vaihtoehto eikä pelkästää mikään kirppistavaran elvyttäjä.

Paras esimerkki on MIcrosoftin oma optinen 2.0 hiiri jota ei vistassa saa toimimaan. 

tallonen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 36
    • Profiili
Tuo rauta tuki/tuenpuute hiukan ihmetyttää kas kun linux uraniaikana olen kasannut/muuten väsännyt n.100 kpl erilaista konetta eri laitteilla ja tähän asti jokaiseen olen saannut kaikentarvittavan toimimaan joko helposti tai hiukan "säätämällä" ja ikuna en ole mistään katsonut onko mikäkin linux tuettu vai ei (jopa kiinalaisvalmisteinen webbikamera johon ei ole tehtaan mukaan tehty edes m$ ajureita toimi heittämällä linuxussa) elikkäs omastamielestä linuxiin on perkuleen hyvä rautatuki.
Hyvänä esimerkkinä on kohtalaisen tuore läppärini acerin mikälie josta kiskasin kovon sileäksi ja samalla winukan asennus härpäkkeet ja ajurit going bye bye. Winukan sai kyllä kivuttomasti asennettua toiselta asennusmedialta mutta mistä ajurit aceri ei sivuiltaan niitä jakanut piirisarjan valmistaja tarjosi miljoonaa erivaihtoehtoa mikään ei toiminu (ilmeisesti en vaa osaa) taasen ubuntu 8.04 hyrähti heti käyntiin jopa wlani toimii moitteitta.

summa summarum. On vain tyhmää maksaa liikaa...

jussike

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 979
    • Profiili
Paras esimerkki on MIcrosoftin oma optinen 2.0 hiiri jota ei vistassa saa toimimaan. 

Jep. Ja eräs Microsoft-merkkinen ihan perusperus hiiri ei toiminut W2k:ssa ilman erillisiä ajureita. Hipheihurraa, mikä laitetuki.

Eilen kävin asentamassa kaverille langatonta verkkoa, kun ei ollut saanut xp:ssä toimimaan. Noh, sain itsekin asennella melkein tunnin erilaisia ajureita ennen kuin yhteys vaivoin syntyi. Samaisen wlan-tikun tönäisin mukana olleeseen Ubuntu-läppäriin - ja - kestihän siinä melkein 10 sekuntia kun yhteys oli syntynyt.

Hexa_Desimaali

  • Vieras
Linux-ajurin ilmaantumiseen vaikuttavat seuraavat seikat:

Linuxille tehdään ajuri, jos joku on valmis maksamaan tekemisestä ja/tai jos joku harrastuspohjalta tekee. Tekemiseen kuluva aika on sitä pidempi, mitä huonommin laitteen ohjelmointi on dokumentoitu. Tekoaikaa pidentää tekijän taitamattomuus. Vastaavasti tekijän taitavuus lyhentää tekoaikaa. Tekoaika voi myös lyhentyä, jos tekemässä on hyvin organisoitunut joukko taitavia tekijöitä.

Jos ketään ei kiinnosta tehdä ajuria, on hyvin epätodennäköistä että sellaista koskaan tulee. Ajurin tekeminen on kuitenkin melko monimutkaista, joten ajureita ei synny tyhjästä (kuten jotkut uskovat elämän syntyneen).

Ajurin tekijän ei ole mikään pakko myöskään julkaista/jakaa ajuriaan, joten on hyvin mahdollista että jossain päin maailmaa jollakulla on johonkin laitteeseen itse tehty ajuri, josta olisi hyötyä muillekin mutta jota tekijä ei halua jakaa.

Yksittäistä Linux-kehittäjää ei oletusarvoisesti kiinnosta ajurin tekeminen laitteelle X, ellei häntä ole nimenomaisesti palkattu tekemään laitteelle ajuria. Tietysti jos hän sattuu omistamaan kyseisen laitteen ja hän haluaa saada sen toimimaan, hän saattaa vaikka huvikseen tehdä ajurin. 

Jos joku tekee ja myy laitetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi Linuxin kanssa, tekijä todennäköisesti tekee myös ajurin laitteelleen. Tällöin ajurin lähdekoodi on käsittääkseni toimitettava laitteen mukana. Tekijä saa myös ehkä toimittaa suljetun binäärin.

Vakaan ajurirajapinnan puute on myös pitkään hankaloittanut ajurien ylläpitoa, koska ilman tällaista rajapintaa ajuri pitää kääntää yksilöllisesti jokaiselle Linuxille. Esimerkiksi Windows NT:ssä on ollut aina vakaa ajurirajapinta juuri tästä syystä. Mahtavatko jopa ensimmäiselle NT:lle tehdyt ajurit toimia Vistassakin jossain yhteensopivuustilassa? Vakaa ajurirajapinta saattaa jarruttaa tai vaikeuttaa Linuxin kehitystä, mistä syystä sitä varmaankin pyritty välttämään. Vistan kehityksessä oli kuulemma suuria vaikeuksia, joista osa joidenkin huhujen mukaan johtui suuresta historiallisesta rasituksesta, joka saattaisi osittain johtua halusta varmistaa lähes 20 vuotta vanhojen ohjelmien yhteensopivuus.

Voidaan havaita, että kysymys "milloin Linux alkaa tukea laitteita" on hieman huonosti asetettu, sillä pitäisikö ennemminkin laitteiden tukea Linuxia? Vai pitäisikö kummankin tulla hieman vastaan?

Linux saattaa tukea laitettasi vaikka heti tai toisin päin. Voi myös sattua, että Linux ei koskaan tue laitettasi, vaan se pysyy pystyssä ilman Linuxin tukeakin, esimerkiksi Windows-maailmassa.

Käyttäjän kannalta on selvää, että niin kauan kuin kaupasta ostetussa kompuutterissa ei ole esiasennettua Linux-pohjaista järjestelmää, tiedossa on enemmän tai vähemmän säätämistä, jos koneeseen haluaa Linux-pohjaisen järjestelmän asentaa. Minulla meni noin puoli vuotta, että sain oman Ubuntu-systeemini toimimaan haluamallani tavalla. Jos olisin tyytynyt Vistaan, säätämistä olisi ehkä kulunut alussa vähemmän.

Paznak

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 71
    • Profiili
Tuli mieleen kun 10 vuotta sitten ekan kerran kokeilin linuxia (sot-linux (rh5.2)) ja jos ongelmia oli, ne piti jokseenkin itse selvittää.

Ei ollut googlea, tälläisiä foorumeita ja jos joltain kysyit (sposti nyyssit) niin ei ne vanhat unix gurut viittineet vastata linux aloittelijoiden kysymyksiin. Jos oli silloin vaikeeta niin nyt ei. Tietoa löytyy joka paikasta, ei tarvi olla edes sama jakelu kun soveltamalla sai oman käyttiksen toimimaan.

Ääniä sillloin en saanut toimimaan uudessa läppärissä (Acer) mutta kaikki muut kyllä toimi.

Linuxille ajurit tulevat aina myöhässä, ennen kesti puolesta vuodesta vuoteen eikä välttämättä toiminut silloinkaan. Nykyään riittää että on edes vähän sinnepäin oleva ajuri.

Linux ei ole koskaan ollut helppo eikä tule olemaankaan, vaikka nää valtajakelut yrittävät päästä siihen että käyttäjät pääsisivät vähemmällä. Kyllä oletus-asetuksilla olevat ajuritkin tarvitsevat säätöä että toimisivat vieläkin paremmin (esim näyttis).

Kyllä asioista kannattaa ottaa selvää ennen kuin rupee itkemään miksi joku laite ei toimi.

Muuten. Asensin aikoinaan Slackware 10.x:iä ja asennusvaiheessa ei tunnistanut Microsoftin näppäimistöä (joka on vieläkin käytössä), piti ettiä vanha näppis että sai asennettua ja sitten vaihtaa takasin.

EDIT: Sekin vielä jäi sanomati jotta jotkut ajurit vaativat tietyn kernelin. Joskus jopa kertovatkin sivuillansa.
« Viimeksi muokattu: 07.07.08 - klo:16.04 kirjoittanut Paznak »

juhisi

  • Vieras
olisi kysyä tälläistä... asensin 8.10:in, jossa nvidian 169.12ajuri ei skulaa pätkääkään, käsittääkseni tuo ajuri on 2.6.24 kernelille. no, kävin hakemasa ja asensin veljeni avustuksella nvidian sivuilta 173.14.09 (muistaakseni) ajurin joka on 8.10:n kerneliin 2.6.26 istuva. no, 2.6.26 kernelistä tuli päivitys mutta tuo nvidian ajuri ei pysynyt mukana kyydissä, joten se lakkasi toimimasta.
kysyisin että... kun tuo 173.14.09 ajuri on olemassa ja 2.6.26 kerneli on olemassa, miksi tuota ajuria ja kerneliä ei saada synkronisoitua yhteen niin ettei jokaisen kerneli päivityksen jälkeen tarvisi uudestaan ajaa manuaalisesti tuota nvidian ajuria??? 8.0.4:ssa tuo 169.12 ajuri ei koskaan tiltannut uuden kerneli päivityksen myötä.
« Viimeksi muokattu: 07.07.08 - klo:16.57 kirjoittanut juhisi »

gdm

  • Sitä saa mitä tilaa...
  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4363
    • Profiili
    • Keskustelualueiden säännöt
olisi kysyä tälläistä... asensin 8.10:in, jossa nvidian 169.12ajuri ei skulaa pätkääkään, käsittääkseni tuo ajuri on 2.6.24 kernelille. no, kävin hakemasa ja asensin veljeni avustuksella nvidian sivuilta 173.14.09 (muistaakseni) ajurin joka on 8.10:n kerneliin 2.6.26 istuva. no, 2.6.26 kernelistä tuli päivitys mutta tuo nvidian ajuri ei pysynyt mukana kyydissä, joten se lakkasi toimimasta.
kysyisin että... kun tuo 173.14.09 ajuri on olemassa ja 2.6.26 kerneli on olemassa, miksi tuota ajuria ja kerneliä ei saada synkronisoitua yhteen niin ettei jokaisen kerneli päivityksen jälkeen tarvisi uudestaan ajaa manuaalisesti tuota nvidian ajuria??? 8.0.4:ssa tuo 169.12 ajuri ei koskaan tiltannut uuden kerneli päivityksen myötä.

Intrepid on kehitysversio, ja sitä varten on oma aihe-alue.
Nvidia tukee linux-järjestelmiä (jollakin tapaa).

Ja samaa mieltä aikaisemman kommentoitsijan vastauksesta, kysymys väärin asetettu.

Valtava määrä tunteja mitä vapaaehtoiset tekevät linuxin puolesta jää monella huomioimatta kokonaan, jos ei satu joku laite toimimaan. Kyynel! Aika harva saa palkkaa menetyistä illoista.


Ikävä tosiasia on, että kestää vielä monta vuotta, joillain valmistajilla ikuisuus, kunnes laitteen mukana toimitettaisiin vapaa ajuri.
Eivät huomioi sitä tosiasiaa ettei se bisnes siitä kärsisi, vaan useammalla olisi mahdollisuus ostaa heidän tuotteensa.
Jokainen voi omalla toiminnalla edesauttaa tällaista transitiota, olemalla ostamatta tuollaisten firmojen tuotteita.
Kunnes vapaa ajuri julkaistaan.

Olipas tönkösti selitetty  :-\
Lisää [Ratkaistu] aloitusviestiin jos ongelmasi selviää!
Saamasi tuki on ilmaista, joten älä vaadi tai uhkaile saadaksesi apua!

Paznak

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 71
    • Profiili
olisi kysyä tälläistä... asensin 8.10:in, jossa nvidian 169.12ajuri ei skulaa pätkääkään, käsittääkseni tuo ajuri on 2.6.24 kernelille. no, kävin hakemasa ja asensin veljeni avustuksella nvidian sivuilta 173.14.09 (muistaakseni) ajurin joka on 8.10:n kerneliin 2.6.26 istuva. no, 2.6.26 kernelistä tuli päivitys mutta tuo nvidian ajuri ei pysynyt mukana kyydissä, joten se lakkasi toimimasta.
kysyisin että... kun tuo 173.14.09 ajuri on olemassa ja 2.6.26 kerneli on olemassa, miksi tuota ajuria ja kerneliä ei saada synkronisoitua yhteen niin ettei jokaisen kerneli päivityksen jälkeen tarvisi uudestaan ajaa manuaalisesti tuota nvidian ajuria??? 8.0.4:ssa tuo 169.12 ajuri ei koskaan tiltannut uuden kerneli päivityksen myötä.

kokeileppa tuota http://www.nvidia.com/object/linux_display_x86_96.43.05.html, toi uudempi ei mullakaan toiminu.

tuosta lisää http://www.nvidia.com/object/unix.html eri alustalle

jake

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1262
    • Profiili
olisi kysyä tälläistä... asensin 8.10:in, jossa nvidian 169.12ajuri ei skulaa pätkääkään, käsittääkseni tuo ajuri on 2.6.24 kernelille. no, kävin hakemasa ja asensin veljeni avustuksella nvidian sivuilta 173.14.09 (muistaakseni) ajurin joka on 8.10:n kerneliin 2.6.26 istuva. no, 2.6.26 kernelistä tuli päivitys mutta tuo nvidian ajuri ei pysynyt mukana kyydissä, joten se lakkasi toimimasta.
kysyisin että... kun tuo 173.14.09 ajuri on olemassa ja 2.6.26 kerneli on olemassa, miksi tuota ajuria ja kerneliä ei saada synkronisoitua yhteen niin ettei jokaisen kerneli päivityksen jälkeen tarvisi uudestaan ajaa manuaalisesti tuota nvidian ajuria??? 8.0.4:ssa tuo 169.12 ajuri ei koskaan tiltannut uuden kerneli päivityksen myötä.

sehän on perinteisesti niin, ett jos asentaa pakettihallinnan ulkopuolelta uuden kernelin, niin SILLOIN pitää 'asentaa' näytönohjain uudelleen tai paremminkin 'kertoa'/'virkistää' se jo asennetun ohjaimen ajurin käyttö...
Pakettihallinnasta päivitetyn kernelin käyttöönoton jälkeen ei 'uusasennusta' tarvita.

Kaikille avoin standardi antaa mahdollisuuden valita itselle sopivin ohjelmisto käyttöön.
Millään taholla ei ole oikeutta pakottaa muita käyttämään jotain tiettyä sovellusta tietojen vaihdossa.
"Valitsin siis avointa standardia noudattavat sovellukset, esim: OpenOffice, Firefox ja tiett

Senior

  • Vieras
Ongelma ei ole etteikö linux tukisi laitteita vaan ongelma on laitevalmistajat jotka ei tue linuxia :(

Nimenomaan näin. Kai useat teistä olette ladanneet myös laitevalmistajien ajureita, joiden koodit on suljettuja. Minä kuitenkin luulen, että nämä laitteiden valmistajat sahaavat toimillaan vain omaa oksaansa.