Hi-Z/Lo-Z Mitä eroa näillä on ja mitä ne tarkoittaa yleismittareissa ?

[kamara]

Vähän nolottaa kysyä tätä triviaalia kysymystä, mutta sellaiseen törmäsin, ja itselläni ei ole tarkkaa tietoa erosta.

Siis onko Hi-Z korkea impedanssinen ja korkean jännitteen, ja pienen virran lähde ?
(Esim. Vahvistin. (Lisää esimerkkejä ))

Ja Lo-Z vastaavasti on matalan impedanssin ja jännitteen lähde, mutta suuren virran lähde ?
(Esim. mikrofoonit ja LP-levysoittimet. Siis sellaiset, jotka tarvitsee esivahvistimet.)

Tollaista siis googlasin, mutta se ei avautunut ihan täsmällisesti. (siis käänsinkö ihan metsään).

[retu]

Eikö yleismittarin ohjekirjasta löydy asiaan selvyyttä? Sori, arvaan kyllä että se alkuperäinen on varmaankin hukassa, mutta netistä löytyy yllättävän hyvin ohjekirjoja jopa jeesuksen aikaisiin vinkuintialaisiin vekottimiin. Googlaa laitteen tyypillä.

Veikkaan että se voisi olla mittausjännitteen valinta liittyen vastusmittaukseen. Voi myös liittyä itse mittarin impedanssiin, kuten arvelit. Ainakin jossain vanhemmissa mittareissa.

Jos laitat tänne vekottimen kuvan, niin ehkä joku samanlaisen omistava voi valistaa sinua asiassa.

[kamara]

Eikö yleismittarin ohjekirjasta löydy asiaan selvyyttä? Sori, arvaan kyllä että se alkuperäinen on varmaankin hukassa, mutta netistä löytyy yllättävän hyvin ohjekirjoja jopa jeesuksen aikaisiin vinkuintialaisiin vekottimiin. Googlaa laitteen tyypillä.

Öh, kyseistä yleismittaria ei ole ainakaan vielä ole minulla hypisteltävänä, kun kaupan varastossa ei sellaista ollut, niin tullee maahantuojan varastosta, kun kerkiää.

Kyseinen "vinkuintialainen" vekotin on merkiltään Fluke ja malliltaan 115 EUR. 

Spekseissä vain mainittiin noi Lo-Z, ja  törmäsin siihen, ja ohjekirjassa ei ollut omalle ymmärrykselle riittävän yksinkertaista kuvausta, niin ajattelin kysäistä täältä.

Tämän pitäisi siis olla minulle ensimmäinen "kunnollinen yleismittari", kun Kiinalaiset eivät tuppaa kestämään.

Täällä törmäsin LoZ-Kapasitanssiin...
https://www.fluke.com/fi-fi/tuote/sahkotestaus/digitaaliset-yleismittarit/fluke-115

[Jtkone]

Low impedanssi yleismittareissa (true rms) tarkoittaa nimensä mukaisesti pienempää mittarin sisääntulon vaihtovirtavastusta.
Mikä tässä on idea:
Yleensähän mittarissa on suuri sisääntulovastus, jolloin mitattavaa piiriä ei kuormiteta. Varsinkin elektroniikan mittauksissa tämä on tärkeää.
AC- mittauksissa kuitenkin saattaa mitattavaan johtimiin syntyä  haamujännitettä viereisistä johtimista. LoZ blokkaa haamujännitteen pois, jolloin saat todennäköisesti oikean mittaustuloksen.
Haamujännitteitä tyypillisesti syntyy rakennusten sähkösyötöissä, kun esimerkiksi samalla kaapelihyllyllä kulkee jännitteinen ja ei jännitteinen kaapeli.

[retu]

Kyseinen "vinkuintialainen" vekotin on merkiltään Fluke ja malliltaan 115 EUR. 

Malli ja hinta sama? Kätevää

[kamara]

Low impedanssi yleismittareissa (true rms) tarkoittaa nimensä mukaisesti pienempää mittarin sisääntulon vaihtovirtavastusta.
Mikä tässä on idea:
Yleensähän mittarissa on suuri sisääntulovastus, jolloin mitattavaa piiriä ei kuormiteta. Varsinkin elektroniikan mittauksissa tämä on tärkeää.
AC- mittauksissa kuitenkin saattaa mitattavaan johtimiin syntyä  haamujännitettä viereisistä johtimista. LoZ blokkaa haamujännitteen pois, jolloin saat todennäköisesti oikean mittaustuloksen.
Haamujännitteitä tyypillisesti syntyy rakennusten sähkösyötöissä, kun esimerkiksi samalla kaapelihyllyllä kulkee jännitteinen ja ei jännitteinen kaapeli.

Jaa - a. Vaikuttaa sellaiselta, että en tarvitse kyseistä ominaisuutta, vaikka onhan se kiva olla olemassa.

Kyseinen "vinkuintialainen" vekotin on merkiltään Fluke ja malliltaan 115 EUR. 

Malli ja hinta sama? Kätevää

Maksoin vähän yli mallinumeron. Luultavasti mallissa toi EUR tarkoittaa eurooppa-mallia. 

[Hajakenttä]

Jaa - a. Vaikuttaa sellaiselta, että en tarvitse kyseistä ominaisuutta, vaikka onhan se kiva olla olemassa.

Saatatpa hyvinkin tarvita. Esimerkkitilanne:

Olet roudaamassa rokkibändiä keikalle. Lavalle rakennetaan rekvisiitta ja vahvistimet. Kytket lopputestaukseen sämpleristä 440 Hz 100 mV testisignaalin soimaan. Se kuuluu vaimeasti ämyreistä, kuten pitääkin, paitsi yhdestä. Irrotat sämpleristä ko. plugin liittimestä ja mittaat yleismitarilla liittimen navoista, jotka kyllä tiedät oikeiksi navoiksi. Käytät mittarin auto asetusta, jotta ei tarvitse miettiä oikeaa mittausaluetta. Koska auto asetus on matalan impedanssin mittaussisäänmeno, mittari ei näytä juuri mitään jännitettä. Ko. linja on suuren impedanssin linja, ennen tehovahvistinta, ja se kuormittuu lähelle nollaa volttia itsellään mittarilla. Taitavana roudarina sanot: ahaa! ja kytket mittarin käsisäädölle ja 2 V:n AC-mittausalueelle. Nyt se on suurohminen, eikä kuormita mittauspiiriä ja näyttää kiltisti sen 100 mV. Sitten kiinnität plugin liittimeen ja mittaat samalla tavalla linjan toisesta päästä irrotetusta pugista ja toteat 100 mV puuttuvan, vaikka mittaat suurohmisestikin. Toteat kaapelin olevan poikki. Roudaat tilalle uuden kaapelin ja huokaiset helpotuksesta ja kiität hyvää mittaria ja konsetti saa alkaa.

Toinen tyypillienen mittausprobleema on järjettömän kovan hurinan syyn etsiminen. Pienohmisella volttimittarilla se ei näy linjan johtimista mitattaessa, mutta suurohmisella mittauksella kyllä.

Myös sillä on merkitystä: onko mittauspiiri AC- vai DC-kytketty. Edellisellä mittari näyttää vain vaihtosähkökomponentin ja jäkimmäinen molemmat, sekä mahdollisen phantomjännitesyötön  50 V DC, että sen päällä ratsatavan äänisignaalin muutaman millivoltin AC komponentin, jota tällöin on turha yrittää siitä selvittää erilleen (niiden kymmentuhatkertaisen suuruusluokkaeron takia). Vain AC-kytkettynä sen voi mitata, vaikkapa tekemällä DC-kytketystä AC-kytketty sarjakondensattorilla, jos mittarista ei voi asiaa hoitaa napeilla, kuten tuossa Flukessa.

En sanoisi Fluken mittareita vinkuintialaiseksi. Olen vuosikymmeniä tottunut siihen merkkiin luottamaan.

[maksim]

Sori, arvaan kyllä että se alkuperäinen on varmaankin hukassa, mutta netistä löytyy yllättävän hyvin ohjekirjoja jopa jeesuksen aikaisiin vinkuintialaisiin vekottimiin.

Tuo retun vihje antoi idean etsiä minun vuosia palvelleen yleismittarini
HUNG CHANG 7030  Multimeter, tietoja netistä, mutta pikaisella haulla en löytynyt.
Samannäkoinen, mutta eri mallinimike löytyi:
https://www.radiomuseum.org/r/hungchang_multimeter_6010_hc_601.html

Minulla siis lienee olevan käsissäni arvokas museokapine.   
Ostin laitteen 1980-luvun alkupuolella silloisesta Radio-Mikrosta ja se on edelleenkin toimintakunnossa.
No, tämä nyt meni jonkinverran alkuperäisen aiheen ohi, mutta haitanneeko tuo.

[kamara]

Jaa - a. Vaikuttaa sellaiselta, että en tarvitse kyseistä ominaisuutta, vaikka onhan se kiva olla olemassa.

Saatatpa hyvinkin tarvita. Esimerkkitilanne:

Olet roudaamassa rokkibändiä keikalle. Lavalle rakennetaan rekvisiitta ja vahvistimet. Kytket lopputestaukseen sämpleristä 440 Hz 100 mV testisignaalin soimaan. Se kuuluu vaimeasti ämyreistä, kuten pitääkin, paitsi yhdestä. Irrotat sämpleristä ko. plugin liittimestä ja mittaat yleismitarilla liittimen navoista, jotka kyllä tiedät oikeiksi navoiksi. Käytät mittarin auto asetusta, jotta ei tarvitse miettiä oikeaa mittausaluetta. Koska auto asetus on matalan impedanssin mittaussisäänmeno, mittari ei näytä juuri mitään jännitettä. Ko. linja on suuren impedanssin linja, ennen tehovahvistinta, ja se kuormittuu lähelle nollaa volttia itsellään mittarilla. Taitavana roudarina sanot: ahaa! ja kytket mittarin käsisäädölle ja 2 V:n AC-mittausalueelle. Nyt se on suurohminen, eikä kuormita mittauspiiriä ja näyttää kiltisti sen 100 mV. Sitten kiinnität plugin liittimeen ja mittaat samalla tavalla linjan toisesta päästä irrotetusta pugista ja toteat 100 mV puuttuvan, vaikka mittaat suurohmisestikin. Toteat kaapelin olevan poikki. Roudaat tilalle uuden kaapelin ja huokaiset helpotuksesta ja kiität hyvää mittaria ja konsetti saa alkaa.

Joo tuossa tapauksessa on hyötyä suurohmisesta, mutta osaisinko sitä soveltaa tosi tilanteessa onkin sitten toinen juttu.

En sanoisi Fluken mittareita vinkuintialaiseksi. Olen vuosikymmeniä tottunut siihen merkkiin luottamaan.

Joo, ne ei todellakaan ole vinkuintialaisia. Vähääkään elektroniikkaa harrastaneen pitäisi tietää, siksi olin laittanut vinkuintialaisen lainausmerkkeihin, ja virkkeen loppuun hymiön. Tosin hintakin on sitten ammattitasoa.

Mulla vaan paloi käämit noiden aitojen vinkuintialaisten kanssa, kun ne näyttävät mitä sattuu ja hajoavat käsiin, vaikkei mitään suurempaa vikaa pitäisi kytkennässä ollakaan. Niin sijoitin kerrankin laadukkaaseen mittariin. Kädet vaan syyhyää, että olisi kiva päästä näpräilemään sitä.

No, tämä nyt meni jonkinverran alkuperäisen aiheen ohi, mutta haitanneeko tuo.

Eipä toi ainakaan minua haittaa...

[Jtkone]

Tuo retun vihje antoi idean etsiä minun vuosia palvelleen yleismittarini
HUNG CHANG 7030  Multimeter, tietoja netistä, mutta pikaisella haulla en löytynyt.
Samannäkoinen, mutta eri mallinimike löytyi:
https://www.radiomuseum.org/r/hungchang_multimeter_6010_hc_601.html

Minulla siis lienee olevan käsissäni arvokas museokapine.   
Ostin laitteen 1980-luvun alkupuolella silloisesta Radio-Mikrosta ja se on edelleenkin toimintakunnossa.
No, tämä nyt meni jonkinverran alkuperäisen aiheen ohi, mutta haitanneeko tuo.

Tuo Hung Chang näyttää päällisin puolin jokseenkin 70/80-luvun Fluke 8020.
Tuli vain mieleen, kun jossakin romu kätkössä lienee edelleen tuo Fluke. Ehjänä sen varastoin ja jos sattuisi löytymään niin saattaisi toimia vieläkin.

Kamaran kanssa kyllä samaa mieltä, että Fluke (tai tietysti muukin laatumerkki) pitkässä juoksussa tulee halvemmaksi kuin tämän päivän muutaman kympin kiinalaiset.
Mites se vanha sanonta menikään; köyhän ei kannata ostaa halpaa

[Hajakenttä]

Museokapineita minunkin mittarit jo ovat. Niin käy kun niitä pitää hyvin. Hinnat ovat tulleet roimasti alas. Muutama vuosikymmen sitten mittalaitteet olivat tosi kalliita.

Hintojen alentamiseen on käytetty myös kyseenalaisia keinoja, joiden korjaaminen vaatii loppukäyttäjän toimenpiteitä ja investointeja:

Mittajohdot ovat yleensä ala-arvoisia. Niissä on ollut helpointa säästää. Ne kannattaa heti hankkia, ja hyvät. Säästyy monelta harmilta kun sondi ei lipsu ja johdin ei kovetu pakkasessa, eikä irtoile juotoksistaan. Kun mittari on taskussa mallina kannattaa käydä alan erikoisliikkeessä ja uhrata muutama kymppi juuri siihen mittariin sopivilla päillä varustettuihin, paksuihin ja notkeisiin johtimiin. Niihin tarvitaan valikoima kytkentävälineitä, muutama tukeva ja eri mallinen (iso ja pieni) ja hyvin eristetty puristin, tukeva ja kovametallinen ja neulanterävä mittasondi/puikko, ainakin yksi ylimääräinen ja riittävän pitkä apujohdin sopivilla päillä ja puristimilla. (Monessa mittauksessa tarvitaan kolme johdinta.)

Myös mittarin säilytyskotelo on yleensä surkea muovipussi. Kannatta siksi poiketa myös kalastustarvikeliikkeessä. Vaikuttaa hassulta, mutta idea on se, että sopivan kokoinen ja pehmustettu ja vetoketjullinen kalastusperhokukkaro on erinomainen suojus sekä mittarille, että sen arvokkaille mittajohdoille ja mittapäille, eikä maksa paljoa. Sitten siitäkin joskus tulee ehjä museolaite.

Mihin kaikkeen monipuolista mittalaitetta sitten voi käyttää? On varmaan selvä, että ammattilaisten monipuolinen ja monivuotinen koulutus helpottaa vaativista tehtävistä selviytymistä ja mittalaite haukkuu nopeasti hintansa. Ei ole sattuma, eikä kiusantekoa, että sähköasentajan työt ovat monessa asiassa luvanvaraisia. On kuitenkin paljon kohteita, joissa itseoppinutkin voi selvitä elävänä, kunhan käyttää järkeä ja tarkistaa: missä on isot sähköt ja missä pienet vaan. Oppimateriaalia kyllä löytyy, eikä se eikä opiskelu ole luvanvaraisia. Kannatta alottaa laitteen käyttöoppaasta ja harjoitella käytännössä ne esimerkit. Ainakin vanhoina hyvinä aikoina Flukella oli erinomaiset käyttöoppaat.

Rakkaan opinahjoni laboratorion seinällä oli iso huoneentaulu (silloin -70 luvulla kun laitteet olivat kalliita):
–Toisen luokan välineet + ensimmäisen luokan tekijät = ensimmäisen luokan tulokset.
–Ensimmäisen luokan välineet + toisen luokan tekijät = kolmannen luokan välineet.