Käyttöjärjestelmälevyn koko

[ilkant]

Jos haluaa käyttöjärjestelmän esimerkiksi nopealle SSD-levylle ja datat perinteiselle SATA-levylle, niin kuinka suuri kj-levyn tulisi olla? Esimerkiksi Kubuntu 16.10 riittäisi reilusti alle 10 GB. Muutama giga menee swap-osioon.

Onko siis 30 GB tai 60 GB liian pieni levy Ubuntu 16.10:lle?

[SuperOscar]

Jos haluaa käyttöjärjestelmän esimerkiksi nopealle SSD-levylle ja datat perinteiselle SATA-levylle, niin kuinka suuri kj-levyn tulisi olla? Esimerkiksi Kubuntu 16.10 riittäisi reilusti alle 10 GB.

10 Gt riittää usein staattiselle osalle järjestelmää, mutta /var on toinen paikka, joka voi aiheuttaa ongelmia. Yksi ratkaisu on tietysti irrottaa sekin omaksi osiokseen.

Joka tapauksessa vähän käyttötarpeesta riippuen kannattaa mieluummin pikkuisen varata liikaa tilaa kuin kohdata tilanpuute kesken käytön.

[kamara]

Itselläni oli jonkin aikaa 32Gt:n ssd, ja sen kanssa tuli toimeen, mutta mielellään olisi pitänyt 64Gt:n levyä.

Muistaakseni 32Gt:n levy säilöi juuren, ja /home-osio oli perinteisellä levyllä. Suosittelisin kuitenkin vähintään 64Gt:n levyä, jolloin sitä voi pitää myös /home-osiona, jolloin tavallisen sata-levyn voi liittaa muuhun kuin home-osioon, jolloin pienten asetustiedostojenavausnopeus hyödyntää ssd:tä. Tosin eivät noi 120 Gt:n SSD-levytkään ole hirvittävissä hinnoissa. Sellainen puksuttaa tämänhetkisessäni koneessa järjestelmä-levyna sisältäen /home-kansion.

Käyttäjän alla on sitten enemmän kiintolevyjä.

Edit - Lataukset kansioksi kannattaa laittaa tavallinen Sata-levy, jos on tapana imuroida linux-distroja. Itselläni se tuppaa nykyäänkin täyttymään, kun se on edelleen liitetty SSD-levyyn. Se onnistuneen kivuttomin symbolisella linkillä. 

[Lepotila zZ]

Esimerkiksi Jimmsillä maksaa halvin ssd 38€ ja se on 32 gigatavua. Halvin 120 gigan ssd on puolestaan 45,90€. Kyllä minä sijoittaisin tuon 7,90€ lisää ja hankkisin suosiolla tuon 120 gigan levyn.

[Lepotila zZ]

varmaankin jokin tollainen: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/15272/dvjbq/DeLOCK-SATA-M-2-adapteri-SATA-22pin-n-67-pin-M-2-NGFF

En kyllä itse ryhtyisi tuollaiseen ratkaisuun. Eikö tavalliselle 2.5" ssd:lle löydy koneessa tilaa? Olisi edullisempikin.

[ilkant]

varmaankin jokin tollainen: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/15272/dvjbq/DeLOCK-SATA-M-2-adapteri-SATA-22pin-n-67-pin-M-2-NGFF

En kyllä itse ryhtyisi tuollaiseen ratkaisuun. Eikö tavalliselle 2.5" ssd:lle löydy koneessa tilaa? Olisi edullisempikin.

Kiitos tästäkin vastauksesta. Poistin tuon alkuperäisen viestin kun tajusin, että on suoraan ilman adaptorejakin olevia SSD-levyjä.

Tarkoitus on siis pitää 8 vuotta vanhaa Linux-konetta vieläkin hengissä. Seuraavaksi projektina olisi vaihtaa Duo 2 2.0 GHz prossu nopeampaan, jos vain löytää jostain siihen kantaan sopivan. Sitten yksi gigan muistikampa pitäisi vaihtaa toimivaan. Nyt vain 3 / 4 on toimivia.

[kamara]

Kiitos tästäkin vastauksesta. Poistin tuon alkuperäisen viestin kun tajusin, että on suoraan ilman adaptorejakin olevia SSD-levyjä.

Aino, mitä saattaa kannattaa ostaa kaveriksi on 2,5"->3,5" kehikko, mikäli kyseessä on pöytäkone, silloin saa kiintolevyn mukavammin kiinni runkoon. Tosin itse olen pärjännyt ilmankin, ja laittanut 2,5" kiintolevyn kiinni yhdellä ruuvilla 3,5":n asemapaikkaan, ja hyvin on pysynyt. Uudemmissa pöytäkoneiden kopissakin alkaa tätä nykyä löytyä 2,5":n paikkoja, joten se kannattaa tarkistaa ennen kehikon ostamista, mikäli kokee kehikon tarpeelliseksi.

[arieep]

Onko koneessa IDE-liitännällä olevat kiintolevyt, muutoin tuota ide > sata-adapteria ei tarvita. SSD-levyjen kanssa olisi hyvä jos niissä olisi tyhjää tilaa, siis mieluummin isompi kun hinta ei nouse suhteessa kokoon.

[Tomin]

Itse olen laittanut 2,5" SSD:n 3,5" asemapaikan pohjalle yhdessä vanhemmassa koneessa käyttämällä kaksipuoleista teippiä. Ostin joskus kaksi kuukautta takaperin Kingstonin UV300 120 GB -levyn neljällä kympillä. Siinä on kyllä TLC-muistia, mutta sen koneen käyttö on muutenkin kevyttä ja syystähän noissa on wear leveling -algoritmit. Uskon, että tuo levy kestää paljon pitemmälle kuin se muu tietokone ellei sitten tule vastaan laiteohjelmiston bugi tai vastaavaa.

[ilkant]

Sunnuntai-iltana Verkkokaupan kioskilla oli ulko-ovelle asti ulottuva jono noin vähän vaille klo 21. Kassalla sanoivat, että levyn hakeminen varastosta kestää 40 min. Päädyin hänen ehdotuksesta ostaman 20,- € kalliimman Samsung 850 EVO:n. Ja sovittimen 2,5" -> 3,5" kun se maksoi vain noin 6,- €.

Nyt pitäisi kopioida tämän käytössä olevan 1T levyn sisältö tuolle 250 GB levylle. Onnistuu koon suhteen ainakin kun tavaraa on 170 GB. Ilmeisesti laitan asennus-dvd:n ja kopioin sillä:

Koodia: [Valitse]

dd if=/dev/sda1 of=/dev/sdb1

Pitääkö se SSD-levy ensin partitioida? Toinen kysymys: Toimiiko järjestelmä dd:llä kopioituna, jos koneen käynnistää SSD-levyltä? Vai kannattaako asentaa käyttis Kubuntu 16.04.1 uutena SSD:lle ja sitten kopioida vanhat dd:llä tai jopa cp -a:lla? Vanhassa käyttiksessä on ohjelmia, joissa on asetuksia. Mm. PostgreSQL (siinä on tietokantakin).

[Tomin]

Nyt pitäisi kopioida tämän käytössä olevan 1T levyn sisältö tuolle 250 GB levylle. Onnistuu koon suhteen ainakin kun tavaraa on 170 GB. Ilmeisesti laitan asennus-dvd:n ja kopioin sillä:

Koodia: [Valitse]

dd if=/dev/sda1 of=/dev/sdb1


Yleisesti ottaen dd:n käyttö ei toimi, kun kohdelevy on pienempi kuin lähdelevy. Periaatteessa tuon yhden osion kopiointi saattaisi onnistua noin, jos osioisit SSD-levyn ensin ja laittaisit tuon sdb1-osion samankokoiseksi (tai isommaksi) kuin lähdelevyn sda1-osio. Tämä toki edellyttää ettei kyseinen osio ole isompi kuin kohdelevy (tässä tapauksessa SSD-levy). Huomaa, että levyyn osiotauluineen viitataan /dev/sdX-laitetiedostolla ja osioihin /dev/sdXY-laitetiedostoilla (X on kirjain ja Y numero).

Pitääkö se SSD-levy ensin partitioida?

Riippuu siitä, mitä olet tekemässä. Noita osioita siellä ei ole ellet osioi ensin eli käytännössä ainoastaan kopioimalla koko levyn uuden levyn päälle (dd if=/dev/sda of=/dev/sdb, missä sda on vanha levy ja sdb uusi) voisit välttyä osioimiseltä, mutta tässä tapauksessa se ei onnistu, koska kohdelevy on pienempi kuin lähdelevy.

Toinen kysymys: Toimiiko järjestelmä dd:llä kopioituna, jos koneen käynnistää SSD-levyltä?

Jos voisit kopioida levyn sellaisenaan uudelle levylle, se riittäisi kunhan otat vanhan levyn pois ennen käynnistystä. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan onnistu.

Vai kannattaako asentaa käyttis Kubuntu 16.04.1 uutena SSD:lle ja sitten kopioida vanhat dd:llä tai jopa cp -a:lla?

Jos asennat uudestaan, niin et voi kopioida tiedostoja dd:llä, koska se toimii alemmalla tasolla kuin tiedostojärjestelmä. cp -a toiminee hyvin.

Vanhassa käyttiksessä on ohjelmia, joissa on asetuksia. Mm. PostgreSQL (siinä on tietokantakin).

Yksi vaihtoehto on tehdä uusi osiointi SSD:lle, alustaa osiot ja kopioida vanhojen osioiden sisältä esimerkiksi cp -a -komennolla oikeille osioille. Tämän jälkeen on korjattava /etc/fstab-tiedostoon oikeat osiotunnisteet (UUID) ja asentaa käynnistyslataaja (grub-install).

[ilkant]

Kiitos vastauksista. Tuo dd jää nyt pois menetelmänä kun SSD on tosiaan paljon pienempi kuin kopioitavan levyn osio. Periaatteessa kaikki kopiointi käy cp -a:lla, mutta osa ohjelmista pitää asentaa uusiksi ja toivoa, että kopioitavat datat ovat yhteensopivia (miksei olisi). Enemmän työtä, mutta jos sen pystyy tekemään ajan kanssa niin ok. Nyt vaan tuntuu, että kovin pitkää käyttötaukoa ei haluaisi koneelle ja varsinkaan ei haluaisi tietojen katoamisia.

[Postimies]

dd komentoa ei kannata käyttää jos ei ole varma, että levyt ovat "fyysisesti samanlaiset". Sektorin ym. koko voi olla eri. Itse tykkään mc:stä. Suht turvallinen käyttää root oikeuksilla ja tiedostojen kopiointi helppoa. cp -a turvallinen myös. Itsellä riittää hyvin 30G levy systeemille. En pelaile ja en asenna päällekkäisiä softia. Pärjään yhdellä selaimella, yksi soittaa musat, ym. Kun systeemin saa pysymään kohtuu koossa on se nopeammin kopioitavissa talteen. Palautus on aina nopeampi kuin uudelleen asennus ja SSD levylle palautus käy äkkiä.

Kopioinnin jälkeen fstab on korjattava. Jos säilyttää vanhan asennuksen niin siinä update-grub löytää uuden asennuksen. Noin saat kopioidun systeemin helposti käyntiin ja voit asentaa grubin uudelle levylle jos haluat. Itsellä Ubuntun grub ei jostain syystä käynnistä toista systeemiä gpt levyltä. Löytää kyllä. MBR levyllä oleva systeemi löytyy ja käynnistyy.

[welmar]

Itsellä Ubuntun grub ei jostain syystä käynnistä toista systeemiä gpt levyltä. Löytää kyllä.

Tämän huomasin myös. Toisella levyllä oleva suse löytyy mutta käyntiin sitä ei saa. Ilmoitaa että laitetta ei löydy. fstabia pitää kai muokata mutta nyt vielä ongelmia Windowsin kanssa kun asentaminen tuntuu olevan mahdotonta linux koneella.

[Postimies]

Itsellä Ubuntun grub ei jostain syystä käynnistä toista systeemiä gpt levyltä. Löytää kyllä.

Tämän huomasin myös. Toisella levyllä oleva suse löytyy mutta käyntiin sitä ei saa. Ilmoitaa että laitetta ei löydy. fstabia pitää kai muokata mutta nyt vielä ongelmia Windowsin kanssa kun asentaminen tuntuu olevan mahdotonta linux koneella.

Grubin valikkoa voi muokata helposti. Painaa vain 'e'. fstab ei pitäisi estää käynnistymistä. Itse muokkasin linux (hd3,gpt2)/vmlinuz-xxx root=/dev/sdb3 ja tarkistin vielä tab-näppäimellä, että kerneli löytyy. Ei käynnisty eikä mitään tullut näytölle. Johtuu ehkä tuosta grubin käyttämästä grafiikkatilasta.  Kunhan saan aikaiseksi kokeilen jotain muuta lataajaa. Vanhalla mbr levyllä oleva grub käynnisti kaikki systeemit. Kun vaihdoin sen 3T levyyn ja pistin siihen Ubntun alkoi ongelma.
Itse en myöskään osannut tehdä Windows-tikkua. Luovutin ja poltin levylle. Piti DVD-asema pistää takaisin koneeseen. Olin jo luopunut kun noi tuopinaluset jo vanhanaikaisia.

[welmar]

Grubin valikkoa voi muokata helposti. Painaa vain 'e'. fstab ei pitäisi estää käynnistymistä. Itse muokkasin linux (hd3,gpt2)/vmlinuz-xxx root=/dev/sdb3 ja tarkistin vielä tab-näppäimellä, että kerneli löytyy. Ei käynnisty eikä mitään tullut näytölle. Johtuu ehkä tuosta grubin käyttämästä grafiikkatilasta.  Kunhan saan aikaiseksi kokeilen jotain muuta lataajaa. Vanhalla mbr levyllä oleva grub käynnisti kaikki systeemit. Kun vaihdoin sen 3T levyyn ja pistin siihen Ubntun alkoi ongelma.
Itse en myöskään osannut tehdä Windows-tikkua. Luovutin ja poltin levylle. Piti DVD-asema pistää takaisin koneeseen. Olin jo luopunut kun noi tuopinaluset jo vanhanaikaisia.

En löytänyt grub valikosta mitään mikä olisi mielestäni ollut väärin hd3,gpt3/vmlinuz-xxx root=/dev/sdd3 ainakin noi oli mielestäni ihan kuin pitikin olla. Xubuntussa on vanha Grub eli siinä ei grafiikka häiritse ja virheilmoitus tulee näkyviin ja se kertoo ettei laitetta löydy. Koska Xubuntussa on toi vanha grub niin myös winusb ohjelma meni tässä läpi ilman virheilmoitusta mutta boottaavaa tikkua sekään ei tehnyt. Kuinka muuten tuon Windowsin lisenssin kanssa kun sitä kysytään ennen kuin iso:n lataa niin voiko sen ladata uudestaan koulun koneelle jos sielä sais tehtyä ton tikun?

[Postimies]

En löytänyt grub valikosta mitään mikä olisi mielestäni ollut väärin hd3,gpt3/vmlinuz-xxx root=/dev/sdd3 ainakin noi oli mielestäni ihan kuin pitikin olla. Xubuntussa on vanha Grub eli siinä ei grafiikka häiritse ja virheilmoitus tulee näkyviin ja se kertoo ettei laitetta löydy. Koska Xubuntussa on toi vanha grub niin myös winusb ohjelma meni tässä läpi ilman virheilmoitusta mutta boottaavaa tikkua sekään ei tehnyt. Kuinka muuten tuon Windowsin lisenssin kanssa kun sitä kysytään ennen kuin iso:n lataa niin voiko sen ladata uudestaan koulun koneelle jos sielä sais tehtyä ton tikun?

Itse sain ladattua Windows levyn ilman lisenssiä. En usko, että estettä lataamiseen on.

Grubissa tab-näppäin osaa näyttää vaihtoehdot ja täydentää rivit. Jos olet muuttanut levyjen järjestystä update-grub pitäisi korjata asian. Jos kerneli boot kansiossa pitää olla rivi   
linux /boot/vmlinuz-xxx. Jos kerneli omalla osiolla niin sitten rivi
linux /vmlinuz-xxx. Sama tietysti initrd:lle.
Pidempi versio on esimerkiksi
linux (hd0,gpt2)/boot/vmlinuz-xxx parametrit root=/sda2

Jos muistaa missä joku Linuxasennus on pitäisi Grubia editoimalla saada
se käyntiin. Jos mbr levy esim linux (hd0,msdos1)/boot/vmlinuz...
UEFI:n avulla ei tarvita edes grubia.

[ilkant]

Tuttu kertoi Clonezillasta, jota hän on käyttänyt menestyksellisesti vuosia erilaisissa levyn kloonauksissa. No, se on nyt tässä vaiheessa jo tarpeeton tieto.