Tulipas huomattua eräs asia missä PC-BSD oli fiksummin toimiva kuin Kubuntu.

[JaniAlander]

Näytönohjaimen vaihto. Jeps moka oli tietty omani kun ei tullut suljettuja ajureita otettua pois käytöstä ennen vaihtoa. Kubuntua käynnistellessä ei sitten päästy graafiseen kirjautumiseen asti, vaan homma kyykkäsi mustaan ruutuun. No onneksi pääsi kuitenkin virtuaalikonsoliin sisälle, ja ei muuta kuin sitä kautta suljetut ajurit pois koneelta ja uusiksi käynnistys, että noaveu pääsi hoitamaan hommansa ja saatiin uudet suljetut tilalle.

PC-BSD ystävällisesti taas huomasi jo käynnistyksessä että hei näähän ei tule pelittämään, ja käynnisti oman näyttövelhonsa. Sieltä sitten väliaikaisesti vesa-moodilla työpöydälle, vanhat ajurit huitsin nevadaan ja uudet tilalle. Ei tullut yhtään tarvista komentorivillä puuhasteluun, että sai graafisen työpöydän esille.

[Postimies]

PC-BSD on pitänyt kokeilla pitkään. Windows osaa saman tempun. X lataa sen ajurin mikä on xorg.conf tiedostossa on määritelty. Tai voihan se olla myös vaikka /etc/modules-load.d/. Kernelin päivityksessä voi käydä samoin. Ainakin nvidian-ajuri pitää asetaa silloin uusiksi.

[JaniAlander]

PC-BSD käyttää X-systeemiä siinä kuin Ubuntukin, vaan tarkkailee näemmä mitä X palauttaa palautteeksi kun homma ei skulaa.

[jekku]

Aikoinaan muistan kuinka ihmettelin RedHatin jotain versiota (vajaa 15 vuotta sitten). Läppäri otti ja hajosi, joten vaihdoin kovalevyn toiseen, uudempaan koneeseen.

Hiukan jännitti kun ekan kerran boottasin. Hämmästys ja ihmetys oli joltinenkin kun käyttis kertoeli tyyliin:
Verkkokortti vaihtunut, konffataanko samantien käyttöön?
ja sama myös näytönohjaimen jne.. kanssa.

Mutta on myönnettävä että kai Redmondissakin jotain on opittu.

Kun aloin asentaa yhdelle naapurille konetta, joku vanhahko läppäri.
Otin koneen, tuuppasin kovalevyn (käytetyn, kierrätyskasasta sekin) paikoilleen, napitin - ja kuinka ollakaan niin W7 sieltä nousi tulille.
Minun muistikuvani mukaan sen olisi pitänyt kitistä ja uinuttaa ettei nyt täsmää rauta ja rekisteri.

[Postimies]

Kyllä Windows käynnistyy vaikka emolevyn vaihdon jälkeen ja osaa käynnistyä johonkin graafiseen tilaan vaikka ajuria ei löytyisi. Vaatii kyllä uudelleen aktivoinnin. Toki tapauskohtaista.

Linuxissa X ei käynnisty jos vaikka päivittää kernelin ja unohtaa kääntää nvidian ajurin uudestaan. Useimmissa jakeluissa paketinhallinta tekee tuon. Itse käännetylllä kernelillä homma mutkistuu. Varsinkin jos kerneleitä on useampia. X:n omilla ajureilla ei ongelmaa ole.

Sama verkkokortilla. Itsellä eth0 on nyt enp2s0. Joskus se on enp3s0. Riippuu kuun asennosta?  Ubuntussa on udev-sääntö. joka on säilyttänyt vanhat nimet. Onpa pari muutakin sääntöä elämää helpottamaan. Nyt olen oppinut, että jos verkko ei toimi "kuu on asennossa" enp3s0. Verkkokortin firmistä ei
tarvitse päivittää kernelin päivityksen yhteydessä.

Noi on niitä "ominaisuuksia" ei varsinaisia vikoja.

[JaniAlander]

No jaa, kaverin Windows 7 käynnistyi kyllä pikavauhtia siniseen näyttöön kun oli emolevy ja prosessori vaihdettu. Mutta asentui sentään kiltisti uudelleen eli ei rautavikoja uudessa koneessa.

[Postimies]

No jaa, kaverin Windows 7 käynnistyi kyllä pikavauhtia siniseen näyttöön kun oli emolevy ja prosessori vaihdettu. Mutta asentui sentään kiltisti uudelleen eli ei rautavikoja uudessa koneessa.

Kuten sanoin tapauskohtaista. Onko asennettu laitevalmistajan medialta, vaihtuuko prosun kanta ym. mutta usein säästyy uudelleen asentamiselta.

[JaniAlander]

Siinä koneessa ei vanhasta säilynyt muuta kuin kovalevyt ja muisti Eli ei mikään ihme että Windows pahoitti mielensä siitä. Emolevy oli heittänyt veivinsä ja sillä prossukannalla ollutta emolevyä ei enää siihen hätään saatu, ts. uusi emolevy Hasswell kannalla ja uusi virtalähde ynnä uusi prossu. (Kaveri oli vaihtanut itse tehokkaan pelinäytönohjaimen koneeseen, ja kun ei käynnistynyt enää epäiltiin eka virtalähteen tehoja. Ei tullut elämää uudella virtalähteelläkään, ns. täyskuolema, ei edes suorittimen propelli pyörinyt. Emo yms. kilkkeet vaihtoon ja a vot, toimii. )

[SuperOscar]

Minulla on huomattavasti paremmat kokemukset Linuxin kuin Wintendon selviämisestä kovopäivitysten yli toimintakuntoisina. X on kieltämättä ollut ongelmoivin komponentti, mutta yleensä siitäkin on selvinnyt pienellä virtuaalikonsolioperaatiolla. Wintendon joutui aina asentamaan uudestaan.

[JaniAlander]

Sama juttu. Itse olen melkein järjestään tottunut odottamaan tuommoisessa isossa muutoksessa Windowsin kanssa uudelleenasennusta.