Kysyin voiko Kde plasman asentaa Ubuntun rinnalle ja sain vastauksen, että voi. Netistä löytyi ohjeet ja minulla toimi nyt vaihtoehtona Kde plasma. Käyttöönotto oli sen verran vaikeaa, että meinasin jo luopua. Muutaman tunnin pähkäiltyäni sain sen kuitenkin jotenkin toimimaan, nyt jo aika hyvin, mutta vieläkin on juttuja jotka joko eivät toimi tai sitten en osaa käyttää niitä.
Kde ei ole sinänsä sen vaikeampi kuin mikään muukaan käyttöjärjestelmä. Jos ei tunne Windowsia, saa siinä pähkäilä yhtä lailla. Eikä kokemukseni Mac-maailmasta ole sen kumallisempi. Ipadin kanssa meni pitkään, ennen kuin sain sen toimimaan kunnolla, ja siinä on monia piirteitä, joista en pidä vieläkään. Käyttöjärjestelmästä puuttuu monia piirteitä, sillä mac-maailma ei voi mielestäni elää enää yksin verkostuneessa maailmassa. Ohjelmien pitää tukea eri formaatteja ja muitakin laitteita eikä vain Applen. Jouduin pitkään hakemaan ja kokeilemaan eri ohjelmia ennen kuin sain printterini ja multimediafailit pelaamaan.
Ubuntu on eri ikkunointijärjestelmineen paljon helpompi vaihtoehto. Silti toivoisin, että keskityttäisiin enemmän olemassa olevien versioiden parantamiseen kuin puolem vuoden välein ilmestyviin uusiin. Vaihdoin 12.04 lts:n seuraavaan versioon, kun se rupesi takkuilemaan. Edellisen lts: kanssa kävi sama juttu, kun uusi Ubuntu versio oli ollut jo jonkin aikaa satavilla. Voi tietenkin johtua multimedia ohjelmista ja Medibuntusta. En osaa sanoa.
Glipper sen paremmin kuin klipper ei toiminut lts:sä, vaan kaatoi koneen. Nyt se saattaa toimia 10:ssä, kun Kde on asennettuna. Jos en laske mukaan pikkuvikoja, Ubuntu toimii aika hyvin Unityn alla. Olen käyttänyt sitä jo useamman vuoden, mutta kun ohjelmia on kerääntynyt paljon, sivupalkki täyttyy varsinkin kun jotkut kiinnittyvät siihen ilman lupaa. Kde plasmassa on monia hyviä puolia kuten aktiviteetit ja eri taustakuvat eri työpöydille. En kuitenkaan ole saanut aktiviteettien pikanäppäimiä toimimaan kunnolla. Välillä ne toimivat, välillä ei. Valmiustilasta Kde ei noussut, vaan jouduin käynnistämään sen uudelleen. Ipad ei myöskään tullut näkyviin Kde puolella, ja sain etsiä kauan Ubuntun sovellusvalikoimaa, joka kuitenkin lopulta löytyi.
En tiedä vielä, kumpaa rupean käyttämään jatkossa. Unityn tunnen aika hyvin sekä vanhan Gnomen. Kde oli ensimmäinen ikkunointijärjestelmä, johon tutustuin Linuxissa. Distro oli Suse. Olisikohan ollut 7 tai 8, joskus vuoden 2000 paikkeilla. Moni asia on käyttämissäni ubuntuissa parantunut. Yksi pikkuasia harmittaa jatkuvasti:Miksi salasanan vaatiminen, niin järjestelmä kuin pääsalasanan, keskeyttää muun toiminnon kuten osoitteen kirjoittamisen tai minkä tahansa kirjoittamisen. Ärsyttää kun kesken kaiken tekstii siirtyy salasaan. Sitten se pitää pyyhkiä pois ja kirjoittaa salasana, ja sen jälkeen mennä takaisin ohjelmaan, johon olin jo kirjoittamassa, ja jatkaa sitä.
Jos olis aikaa riittävästi kokeilisin vielä muitakin ikkunointijärjestelmiä. Kiinnostavaahan se on. Aivan kuin saisi uuden koneen.