Tässä oli nyt enemmän kyse tuon graafisen ulkoasun (helposta) luomisesta, kun itse softakoodin luomisesta. Siihen löytyy toki paljon tarjontaa, mutta VisualBasicin kaltaisia ympäristöjä on vähän. Tuo aiemmin mainittu , Pascal-pohjainen Lazarus voisi olla yksi, mutta en ole löytänyt suurta eroa Basic-pohjaiseen Gambasiin.
Gambas toimii vain Linuxissa. Lazaruksella kehitetyt graafiset sovellukset voi kääntää suurin piirtein suoraan eri käyttöjärjestelmille. Riippuu toki osittain siitä, mitä muita ulkoisia kirjastoja niissä kutsuu, ja mitä oletuksia sovelluksen omassa koodissa tehdään alustasta, kuten hakemistopoluista.
Kun esim. tuo Gambas ilmoittaa käyttävänsä QT4-GUI-kirjastoja, niin tarkoittaako tuo käytännössä, että ne löytyvät suuremmista Linux-jakeluista?
Qt4 on jo niin vanha, ettei se ole suoraan saatavilla uudemmissa jakeluissa. Viimeisen Qt4-version tuki on loppunut vuonna 2015.
Gambas käyttää nykyisin kuitenkin Qt5:ttä, joka on suoraan saatavilla kaikkien yleisten jakeluiden ohjelmalähteistä.
Uusi Qt6 ei toimi vanhemmissa jakeluissa, kuten Ubuntu 18.04:ssä. Sen yleistyminen ottaa vielä aikansa.
Haen takaa lähinnä sitä, että miten helppo noita tehtyjä ohjelmia on sitten levittää. Jos teen vaikka oman laskukone-ohjelman (applikaation), niin tarvitseeko sen ajamisen toisella Linuxilla mukaan nuo kirjastot vai toimiiko pelkkä ajokelpoinen tiedosto?
Perinteisesti Linux-sovellukset on paketoitu jakelukohtaisesti siten, että tarvittavat riippuvuudet asentuvat automaattisesti jakelun ohjelmalähteistä. Tällöin sovelluksen oma paketti pysyy kohtuullisen kokoisena eikä levytilaa kulu moninkertaisiin samojen kirjastojen asennuksiin kuten Windowsissa. Kehittäjän kannalta työmäärä voi kuitenkin nousta suureksi, jos paketit on rakennettava ja testattava Ubuntussa, Fedorassa, OpenSUSE:ssa, Debianissa jne.
Vaihtoehtoisesti tarvittavat kirjastot voi toimittaa sovelluksen mukana.
AppImage helpottaa tällaista paketointia. En tiedä, kuinka helppoa tämä olisi Gambasin tapauksessa.
Modernit paketointi- ja jakelujärjestelmät kuten Flatpak ja Snap toimivat näiden ääripäiden välillä, pyrkien maksimoimaan paketin suoran yhteensopivuuden eri Linux-jakelujen välillä, ja samalla minimoimaan levytilan ja muistin käytön, välttäen olemassa olevien kirjastojen ja muiden riippuvuuksien asentamista useaan kertaan. Lisäksi niissä on tuki sovellusten sandboxaukseen eli niiden oikeuksien tarkkaan rajaamiseen ja erottamiseen muista sovelluksista. Flatpak ja Snap tarjoavat myös alustan sovellusten jakeluun:
https://flathub.org/homehttps://snapcraft.io/Ubuntun sovellusvalikoima tarjoaa suoraan Snapcraftin paketteja, ja Flathub on mahdollista ottaa käyttöön. Periaatteessa pitäisi olla täysin mahdollista paketoida Gambas-sovellus Snapilla tai Flatpakilla.